Selaa aineistoja (yhteensä 34)

Lammin kirkonkylän kansakoulu
Lammin kirkonkylän ensimmäinen kansakoulurakennus rakennettiin vuonna 1873 vuotta aiemmin valmistuneen pitäjäntuvan yhteyteen. Koulu sijaitsi Iso-Lukkarin tilan mailla Lammin kirkkoa vastapäätä, maantien toisella puolella. Kansakoulun ensimmäiseksi opettajaksi tuli Kaarlo Kunelius, joka sai opetettavakseen 16 poikaa. Tytöt pääsivät kansakouluun vuotta myöhemmin Kaitalassa, kolmen kilometrin päässä kirkolta. Kirkonkylän koulutalossa oli luokkahuone ja käsityöhuone, opettajan asunto ja kaksi eteistä, toinen opettajalle ja toinen koululaisille. Vuonna 1883 rakennettiin itäpäädyn jatkeeksi uusi kyökki. Poika- ja tyttökansakoulut yhdistettiin, kun myös kunnantupa saatiin koulun käyttöön vuonna 1883. Valokuva kirkonkylän kansakoulusta oppilaineen on vuodelta 1905. Vanha kansakoulurakennus paloi kansalaissodan aikaisessa kirkonkylän tulipalossa. Muutaman vuoden kansakoulu joutui toimimaan hajallaan eri rakennuksissa, kunnes uusi kansakoulu valmistui Konnarin mäelle vuonna 1921.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1905

Lammi
Lammin kirkonkylän ensimmäinen kansakoulu rakennettiin vuonna 1873 pitäjäntuvan yhteyteen vastapäätä Lammin keskiaikaista kirkkoa. Seuraavana vuonna aloitti toimintansa myös tyttökansakoulu, aluksi Kaitalan Mäkelässä, myöhemmin kirkonkylässä Pasaapelin tontilla.. Poika- ja tyttökansakoulut yhdistettiin vuonna 1898, kun pitäjäntupa vapautui koulukäyttöön. Kansalaissodan aikaisessa kirkonkylän tulipalossa myös vanha kansakoulu tuhoutui kokonaan. Kansakoulu toimi tämän jälkeen muutaman vuoden väliaikaisissa tiloissa, kun uudelle koulutalolle etsittiin paikkaa. Kuvassa oleva uusi ja ajanmukainen koulutalo valmistui vihdoin vuonna 1921 Konnarin mäelle Mommilantien varrelle. Sotien jälkeen rakennus oli kuitenkin jo päässyt huonoon kuntoon ja myös tilat olivat käyneet ahtaiksi oppilasmäärän lisääntymisen vuoksi, joten taas piti ryhtyä suunnittelemaan uutta koulutaloa. Arkkitehti Georg Jägerrosin suunnittelema uusi Konnarin koulu valmistui vuonna 1957 vanhan rakennuksen viereen. Uuden koulun…
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1921

Postitalo
Kuvan empiretyylinen kivirakennus toimi vuosina 1890–1953 Hämeenlinnan pääpostina. Talo oli alun perin suunniteltu Hämeenlinnan yläalkeiskouluksi, ja se valmistui Läntisen Linnankadun (nykyisen Sibeliuksenkadun) varrelle vuonna 1846 intendentinkonttorin piirustusten mukaan. Koulun suunnittelutyö pohjautui E. B. Lohrmannin vuonna 1844 tekemiin yläalkeiskoulusuunnitelmiin. Ennen lyseotalon valmistumista, vuosina 1873–1887, entisessä yläalkeiskoulussa opiskelivat normaalilyseolaiset. Rakennuksen muuttamisen postitaloksi suunnitteli lääninarkkitehti Alfred Caween. Itse postikonttori oli talon eteläpäässä, pohjoispäässä oli konttorinjohtajan asunto. Postin lähdön jälkeen rakennus on ollut virastokäytössä.
Avainsanat:
, , , ,

Hämeenlinna - Alakansakouluseminaari
Opettajankoulutus alkoi Hämeenlinnassa jo vuonna 1890, jolloin J. H. Tuhkanen perusti kaupunkiin yksityisen kiertokouluseminaarin. Tarkastaja Aukusti Salo suositteli vuoden 1919 alussa Hämeenlinnaa alkukouluseminaarin paikaksi. Kaupunki tarjosi oppilaitokselle keväällä 1919 aluksi vuokratiloja Gaddin talosta ja lahjoitti seminaarille tontin Kaurialasta omaa rakennusta varten. Lahjoitustontille Erottajakadun ja nykyisen Seminaarinkadun kulmaan valmistui vuonna 1930 ajanmukainen koulutalo, joka vihittiin käyttöön samana vuonna. Klassisistisen rakennuksen suunnittelivat vuonna 1928 Yleisten rakennusten ylihallituksessa Y. Sadeniemi, Hj. Åberg ja E. Schroderus. Rakennusta laajennettiin 1950-luvulla arkkitehti Elsa Arokallion suunnitelman mukaan. Opettajankoulutus jatkui rakennuksessa ja sen laajennusosissa aina vuoteen 2012 asti. Nykyään vanhan seminaarin rakennuksissa toimii Seminaarin koulu.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hämeenlinnan lyseo
Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssirakennus valmistui Itäisen Linnankadun varrelle vuonna 1888. Rakennuksen julkisivu on säilynyt ennallaan näihin päiviin asti. Lyseolla on ollut alusta asti merkittävä asema kaupungin ja koko maakunnan henkisessä elämässä. Sen opettajat ovat vaikuttaneet voimakkaasti niin kaupungin kunnalliselämässä kuin kulttuurielämässäkin. Lyseota ovat käyneet myös monet suurmiehet, joista tunnetuimpia ovat säveltäjä Jean Sibelius, runoilijat Eino Leino ja Larin Kyösti, valtioneuvos E. N. Setälä ja presidentti J. K. Paasikivi. He kaikki ovat saaneet myös muistolaatan koulun seinään.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Hämeenlinna - Kotiteollisuusopisto
1930-luvun alussa Wetterhoffin oppilaitoksen nimeksi tuli uudistuneen lainsäädännön myötä Kotiteollisuusopisto Fredrika Wetterhoffin Työkoulu. Postikorttiin on kuvattu kotiteollisuusopisto sisäpihan ja Vanajaveden puolelta. Oikeassa reunassa näkyy 1920-luvun lopulla valmistunut erillinen värjäämörakennus, joka purettiin vuonna 2014. Wetterhoff oli vielä 1930-luvulla aivan lähellä Vanajaveden rantaa. Kesäisin kaupungin etelärannassa pidettiin veneitä, talvella luisteltiin järven jäällä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hämeenlinnan alakansakouluseminaari
Hämeenlinnan alakansakouluseminaarin koulutalo valmistui kaupungin lahjoittamalle tontille Kaurialaan Erottajakadun ja nykyisen Seminaarinkadun kulmaan vuonna 1930. Arkkitehtuuriltaan rakennus edustaa 1920-luvun klassismia, ja sen suunnittelivat Yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehdit Y. Sadeniemi, Hj. Åberg ja E. Schroderus. Myöhemmin seminaarirakennus sai viereensä useita lisärakennuksia ja toimi 2010-luvulle asti Tampereen yliopiston alaisena opettajankoulutuslaitoksena. Nykyään näissä tiloissa toimii kaupungin alakoulu, Seminaarin koulu.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1930

Postitalo ja Maanmittauskonttori
Vasemmanpuoleinen empiretyylinen kivirakennus valmistui Läntisen Linnankadun (nykyisen Sibeliuksenkadun) varrelle vuonna 1846. Taloon sijoittui aluksi Hämeenlinnan yläalkeiskoulu. Vuosina 1873–1887 siellä kävivät koulua normaalilyseolaiset. Vanhat hämeenlinnalaiset muistavat vielä rakennuksen pitkäaikaisena postikonttorina. Posti toimi talossa vuosina 1890–1953. Oikeanpuoleinen Hämeen läänin maanmittauskonttorin klassistinen kivirakennus valmistui vuonna 1911 arkkitehti Ricardo Björnbergin laatimien piirustusten mukaan. Se suunniteltiin sopimaan julksivultaan yhteen viereisen postitalon kanssa. Vuonna 1939 maanmittauskonttoria jatkettiin etelään päin, niin että Sibeliuksenkadun puolelle tuli kuusi ikkunaa lisää.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1911

Näkymä kirkontornista etelään päin
Postikortissa on etualalla Raatihuoneenkadun varren rakennuksia kirkon kohdalla ja taustalla Wetterhoffin työkoulu Palokunnankadun varrella. Kuvassa oikealla näkyy Rantatorin itäreunaa. Kirkon ja Wetterhoffin välinen alue säästyi tulelta Hämeenlinnan palossa vuonna 1831, joten tällä alueella oli kaupungin vanhimmat rakennukset, osa jopa vanhasta kaupungista 1700-luvun lopulla siirrettyjä. Wetterhoffin rakennusta korotettiin kahteen otteeseen 1920-luvulla. Kuvassa on rakennus vuonna 1922 tehdyn itäpäädyn korotuksen jälkeen, ennen koko rakennuksen korjaamista kolmikerroksiseksi vuonna 1929. Wetterhoff oli "valtion tarkastuksen alainen ammattikoulu kuotomaopettajien ja kutojain valmistamista varten". Koulussa opiskeltiin 1920-luvulla joko opettaja-, kutoja- tai vaateompeluosastolla.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1922–1928

Hämeenlinna - Suomalainen Yhteiskoulu
Vuonna 1878 perustettu Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu päätyi muutaman kiertolaisvuoden jälkeen vuonna 1887 Pikkutorin kulmalle entiseen laamanni Wetterhoffin taloon. Koulu laajeni, kun tontille rakennettiin vuosina 1897 ja 1907 lisärakennukset. Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun nimellä entinen tyttökoulu toimi vuosina 1909–1937. Sen jälkeen koulu on tunnettu pelkästään Hämeenlinnan yhteiskouluna.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1928
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2