Selaa aineistoja (yhteensä 34)

Hämeenlinnan yhteiskoulu
Yksikerroksinen empiretyylinen puurakennus Pikkutorin varrella on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun perustajat ostivat rakennuksen vuonna 1887, ja vuosisadan lopulla se sai jatkokseen vielä Hallituskadun suuntaisen puisen lisäosan. Vuonna 1904 koulutalo siirtyi suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiölle. Yhteiskoulu rakennutti samalle tontille pari vuotta myöhemmin vielä jugendtyylisen kivirakennuksen. Hämeenlinnan suomalainen yhteiskoulu, vuodesta 1937 lähtien Hämeenlinnan yhteiskoulu, toimi näissä rakennuksissa aina vuoteen 1955 asti, jolloin sille valmistui uusi koulutalo Hätilään. Rakennuksen edustalla näkyy Pikkukatu, jonka päällysteenä on edelleen alkuperäinen katukiveys. Tämä näkymä on säilynyt suurin piirtein entisenlaisena 1800-luvulta näihin päiviin asti. Vain liikennemerkistä voi päätellä, että kuva on otettu lähellä 1900-luvun puoliväliä.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1950-luku

Kotiteollisuusopisto - H:linna
Vuonna 1885 perustettu Kotiteollisuusopisto Fredrika
Wetterhoffin työkoulu rakennutti 1930-luvulla kaksi uutta rakennusta Rantatorin puolelle. Vuonna 1933 valmistui rakennusmestari Vilho Longan suunnittelema lisärakennus, jota alettiin kutsua Arjanlinnaksi Wetterhoffin silloisen johtajan Arja Helena Branderin mukaan. Taloon sijoitettiin mm. oppilasasuntola, ruokasali ja keittiö sekä juhlasali. Vuonna 1937 valmistui vielä oppilaitoksen vanhaa rakennusta ja Arjanlinnaa yhdistävä korkeampi kulmarakennus arkkitehtinaan Harry W. Schreck. Tähän Torniksi nimettyyn rakennukseen tuli työsaleja, luokkahuoneita ja myymälä. Rantatori vakiintui linja-autoliikenteen lähtöpaikaksi jo 1920-luvulla. Kuvan linja-autoaseman rakennuttivat yhteistyössä Shell ja Hämeenlinnan kaupunki vuonna 1937 Shellin bensiiniaseman yhteyteen. Nykyinen linja-autoasema on vuodelta 1959.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1937

Hämeenlinna - Kauppakoulu ja kaupunginkirjasto
Hämeenlinnan kauppakoulu oli perustettu vuonna 1919. Koulu toimi alkuvuosinaan osoitteessa Raatihuoneenkatu 6 ja sen jälkeen Birger Jaarlin kadulla kahdessakin eri osoitteessa. Vuonna 1950 kauppakoulu muutti Hämeenlinnan yhteiskoulun entisiin tiloihin Turuntien alkupäähän. Oikeanpuoleisessa puutalossa oli 1950-luvulla mm. Ruokala Kerho, joka tunnettiin myös nimellä Monttu. Turuntie päättyy Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon, joka oli muuttanut näihin entisen sotilaskirkon tiloihin vuonna 1924. Samassa rakennuksessa toimi myös Hämeenlinnan maakunta-arkisto vuosina 1926–1977. Kirjasto muutti uusiin tiloihin Lukiokadun alkupäähän vuonna 1983, minkä jälkeen entinen kirjastotalo oli oppilaitoskäytössä. Vuonna 2014 vanha rakennus kunnostettiin Kumppanuustaloksi, joka tarjoaa toiminta- ja kokoontumistiloja yhdistyksille ja yhteisöille.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1950-luku

Hämeenlinna - Lyseo
Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen rakennus valmistui vuonna 1888. Koulurakennuksen suunnitteli yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehti Magnus Schjerfbeck (1860-1933) yliarkkitehti Georg Wileniuksen johdolla. Lyseorakennus oli kuvan asussa aina 1930-luvulle asti, jolloin koulun molempiin päihin liitettiin siipirakennukset. Lyseon takana näkyy nykyään museona oleva Palanderin talo, jonka lehtori Edvard Palander oli vuonna 1904 myynyt kaupunginlääkäri Karl Johan von Fieandtin perheelle.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinnan tyttökoulu
Hämeenlinnaan ryhdyttiin perustamaan tyttökoulua jo vuonna 1919. Tarkoitus oli saada valtion ylläpitämä tyttökoulu, mutta hanke ei onnistunut. Lopulta ahkeran varainkeruun jälkeen perustettiin yksityinen, Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun osakeyhtiön ylläpitämä koulu vuonna 1924. Kuusiluokkaiseksi tarkoitettu Hämeenlinnan tyttökoulu aloitti toimintansa hyvin vaatimattomasti ja toimi neljä ensimmäistä vuotta kaupungin vuokratiloissa Saaristenkadun vanhalla kansakoululla. Oma koulutalo valmistui kaupungin lahjoittamalle tontille Kaurialaan vuonna 1928.
Lyseon rehtori Antti Valve kirjoitti koulun vihkiäisjuhlaan runon ”Valkealle koululle”
"Sen rinnalle nyt uusi koulu saa
uus valtiatar uuden Hämeenlinnan
ylitse Kaurialan kattojen
se tervehtäen nostaa valkorinnan.
Sen tyttärilleen opinahjoksi
on rakentanut Hämeen valpas kansa
ja sadat unelmat ja toivehet
sill’ ompi saattajana matkallansa."
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1928

Heinun kansakoulu
Professori, valtioneuvos Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) osti vuonna 1893 Heinun kylästä Ranta-Vihtilän maatilan, jolle hän antoi nimeksi Rauhalahti. Professori lupasi jo vuonna 1897 lahjoittaa kunnalle tontin ja 5000 markkaa rahaa, jos kunta järjestäisi kylään koulun. Tarjous kuitenkin torjuttiin luettelemalla ajankohtaisemmat rakennushankkeet.
Heinuun luvattiin kansakoulu vuoden 1904 piirijakopäätöksessä, mutta hanke ei vieläkään toteutunut. Vuonna 1911 professori Aspelin-Haapkylä otti kouluasian uudelleen esille ja lahjoitti nyt kunnalle koulutontin, rakennutti sinne talon ja varusti koulun kaikilla tarpeellisilla kalusteilla. Koulurakennukseen tuli luokka, veistosali ja opettajan asunto. Tontille rakennettiin myös ulkorakennus ja sauna. Heinun uusi kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1912. Oppilaita oli aluksi noin 30. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Justiina (Ina) Torkko, joka opettikin koulussa seuraavat 15 vuotta. Vuodesta 1913 lähtien koululaiset saivat myös…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1912

Hauhon kirkonkylän kansakoulu
Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Pari vuotta myöhemmin koulu päätettiin kuitenkin siirtää kirkonkylään. Kirkonkylän koululle saatiin pitkien pohdintojen jälkeen ostettua tontti senaattori A. Nykoppilta syyskuussa 1873. Koulutalon piirustukset teetettiin helsinkiläisellä arkkitehdillä Theodor Deckerillä, mutta piirustuksia muutettiin vaatimattomammiksi ja mm. kellarikerros jätettiin pois. Koulutalon rakennusurakan sai huutokaupassa tehtäväkseen rakennusmestari Nikander, joka sai urakkansa valmiiksi syyskuussa 1875. Alvettulan kansakoulu oppilaineen ja opettajineen muutti nyt kirkonkylään uuteen kouluun. Koulun oppilasmäärä lisääntyi jatkuvasti, ja 1920-luvulle tultaessa tilat olivat auttamattomasti jääneet liian pieniksi, joten samalle tontille päätettiin rakentaa toinen koulurakennus. Rakennusmestari Onni Tourulta tilattiin rakennuspiirustukset uutta koulutaloa varten ja urakoitsijaksi valittiin rakennusmestari Anton Färm. Uusi taitekattoinen…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1923
Tekijä:
Touru, Onni

Hämeenlinnan normaalilyseon synty ja varhaisvaiheet
Erik Johan Tammio (1861–1930) oli hämeenlinnalaissyntyinen opettaja ja toimittaja, joka toimi lyhyen aikaa opettajana myös Hämeenlinnan normaalilyseossa. Tammion artikkeli Hämeenlinnan lyseon 40-vuotishistoriikissa käsittelee Hämeenlinnan normaalilyseon perustamisvaiheita, ensimmäisiä toimintavuosia ja mm. uuden koulun tilaongelmia.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1913
Tekijä:
Tammio, E. J.

Hämeenlinna - Yhteiskoulu ja Wenäläinen kirkko
Kuivaltasillalta keskustaan päin katsottaessa suoraan edessä kohosi 1900-luvun alussa ortodoksinen sotilaskirkko. Turuntien vasemmalla puolella näkyy Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun jugendrakennus vuodelta 1906 ja oikealla puolella kaksi nikkarityylistä puurakennusta. Lähempänä siltaa oleva rakennus on peräisin vuodelta 1883, ja sen jatkona on arkkitehtitoimisto Helin & Nyströmin suunnittelema vuonna 1898 rakennettu talo. Vanhemmassa rakennuksessa toimivat 1910-luvulla mm. E. Stierin jälkeläisten valokuvaamo, Kustaa Vallisen ruumisarkkuliike ja A. Kinnarin kotileipomo.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku
Tekijä:
Svanström, Ernst G.

Alvettulan koulu
Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Koulu toimi maanviljelijä Heikki Tapolalta vuokratuissa tiloissa, kunnes vuonna 1875 kansakoulu siirrettiin Hauhon kirkonkylään. Alvettulaan perustettiin kuitenkin uudestaan kansakoulu vuonna 1880. Koulu toimi jälleen aluksi Tapolan tiloissa, myöhemmin myös Hyömäen kartanossa. Vuonna 1885 kuntakokous päätti rakennuttaa Alvettulan kylään oman koulutalon. Rakennusmestari Matti Estlin teki koulun piirustukset ja urakoi rakennuksen valmiiksi asti. Koulutyö uudessa koulussa alkoi lokakuussa 1887. Alvettulan koulua on sen yli satavuotisen historian aikana moneen otteeseen korjattu ja laajennettu. Suurin laajennus tehtiin vuonna 1926, jolloin talo korotettiin kaksikerroksiseksi, rakennettiin käsityösali, keittola ja asunto alakouluopettajalle. Koulun laajennuspiirustukset laati rakennusmestari Toivo E. Survonen ja rakennustyö annettiin urakaksi rakennusmestari Juho Tuomiselle. Keittola siirrettiin myöhemmin…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Survonen, Toivo E.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2