Selaa aineistoja (yhteensä 34)

Hauhon kirkonkylän kansakoulu
Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Pari vuotta myöhemmin koulu päätettiin kuitenkin siirtää kirkonkylään. Kirkonkylän koululle saatiin pitkien pohdintojen jälkeen ostettua tontti senaattori A. Nykoppilta syyskuussa 1873. Koulutalon piirustukset teetettiin helsinkiläisellä arkkitehdillä Theodor Deckerillä, mutta piirustuksia muutettiin vaatimattomammiksi ja mm. kellarikerros jätettiin pois. Koulutalon rakennusurakan sai huutokaupassa tehtäväkseen rakennusmestari Nikander, joka sai urakkansa valmiiksi syyskuussa 1875. Alvettulan kansakoulu oppilaineen ja opettajineen muutti nyt kirkonkylään uuteen kouluun. Koulun oppilasmäärä lisääntyi jatkuvasti, ja 1920-luvulle tultaessa tilat olivat auttamattomasti jääneet liian pieniksi, joten samalle tontille päätettiin rakentaa toinen koulurakennus. Rakennusmestari Onni Tourulta tilattiin rakennuspiirustukset uutta koulutaloa varten ja urakoitsijaksi valittiin rakennusmestari Anton Färm. Uusi taitekattoinen…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1923
Tekijä:
Touru, Onni

Alvettulan koulu
Hauhon ensimmäinen kansakoulu perustettiin Alvettulan kylään vuonna 1871. Koulu toimi maanviljelijä Heikki Tapolalta vuokratuissa tiloissa, kunnes vuonna 1875 kansakoulu siirrettiin Hauhon kirkonkylään. Alvettulaan perustettiin kuitenkin uudestaan kansakoulu vuonna 1880. Koulu toimi jälleen aluksi Tapolan tiloissa, myöhemmin myös Hyömäen kartanossa. Vuonna 1885 kuntakokous päätti rakennuttaa Alvettulan kylään oman koulutalon. Rakennusmestari Matti Estlin teki koulun piirustukset ja urakoi rakennuksen valmiiksi asti. Koulutyö uudessa koulussa alkoi lokakuussa 1887. Alvettulan koulua on sen yli satavuotisen historian aikana moneen otteeseen korjattu ja laajennettu. Suurin laajennus tehtiin vuonna 1926, jolloin talo korotettiin kaksikerroksiseksi, rakennettiin käsityösali, keittola ja asunto alakouluopettajalle. Koulun laajennuspiirustukset laati rakennusmestari Toivo E. Survonen ja rakennustyö annettiin urakaksi rakennusmestari Juho Tuomiselle. Keittola siirrettiin myöhemmin…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Survonen, Toivo E.

Heinun kansakoulu
Professori, valtioneuvos Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) osti vuonna 1893 Heinun kylästä Ranta-Vihtilän maatilan, jolle hän antoi nimeksi Rauhalahti. Professori lupasi jo vuonna 1897 lahjoittaa kunnalle tontin ja 5000 markkaa rahaa, jos kunta järjestäisi kylään koulun. Tarjous kuitenkin torjuttiin luettelemalla ajankohtaisemmat rakennushankkeet.
Heinuun luvattiin kansakoulu vuoden 1904 piirijakopäätöksessä, mutta hanke ei vieläkään toteutunut. Vuonna 1911 professori Aspelin-Haapkylä otti kouluasian uudelleen esille ja lahjoitti nyt kunnalle koulutontin, rakennutti sinne talon ja varusti koulun kaikilla tarpeellisilla kalusteilla. Koulurakennukseen tuli luokka, veistosali ja opettajan asunto. Tontille rakennettiin myös ulkorakennus ja sauna. Heinun uusi kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1912. Oppilaita oli aluksi noin 30. Koulun ensimmäiseksi opettajaksi valittiin Justiina (Ina) Torkko, joka opettikin koulussa seuraavat 15 vuotta. Vuodesta 1913 lähtien koululaiset saivat myös…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1912

Kutilan kansakoulu
Sauvolan koulu kärsi 1900-luvun toisella vuosikymmenellä ahtaudesta. Sen sijaan että koulua olisi ruvettu laajentamaan, päätettiin vuonna 1914 perustaa uusi koulupiiri Kutilaan. Kankaisten kartanon omistaja Sigurd Palmroth lahjoitti kunnalle Kutilan kartanon maalta tontin. Kuntakokous otti lahjoituksen vastaan, ja päätti nimetä uuden koulun Kutilan kouluksi. Koulun rakennuspiirustusehdotuksia tekemään valittiin August Jussila, Heikki Kulju, A. Andersson ja Aksel Ingman. Suunnitelman mukaan koulun alaosa rakennettaisiin tiilistä, yläosa ja päädyt laudasta ja katto päreistä. Rakennukseen tuli luokkahuone, veistosali ja asunto miesopettajalle. Ulkorakennuksessa sijaitsivat aitta, navetta, rehulato, puuvaja ja käymälät. Saunarakennus oli erillinen. Kouluylihallitus vahvisti rakennuspiirustukset ja rakentajaksi urakkahuutokaupassa tuli. J. A. Hildén. Koulurakennus valmistui ja koulu aloitti toimintansa syksyllä 1916. Opettajaksi tuli Patakankaalta seudun ja kunnan elämään myöhemmin monin…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Jussila, August

Tuomenojan kansakoulu
Rengon ensimmäiseenkansakouluun, Haapamäen kouluun, oli jo päätetty ottaa apuopettaja, kun kuntakokous päättikin toisen koulun rakentamisesta. Uusi koulu tulisi Ahoisten kylään Kustaa Juppalan Tuomenoja-nimiselle tontille. Tuomenojan koulu saatiinkin nopeasti aikaan ja opettaja K. K. Pelander sai aloitusvuonna 1895 viisikymmentä oppilasta. Kuitenkin vain kolmasosa renkolaislapsista kävi tuolloin koulua. Vuonna 1905 Renko sai jo kolmannen koulun, Nummen koulun. 1920-luvulle tultaessa Rengon kouluista oli saanut päästötodistuksen jo 700 lasta. Haapamäen koulu oli vuoteen 1916 asti toiminut Rengon ainoana kahden opettajan kouluna. Tämän jälkeen myös Tuomenojan kouluun otettiin toinen opettaja. Oppivelvollisuuslain edellyttämä alakoulu sijoitettiin 1920-luvulla Tuomenojan koulun veistosaliin, ja alakoulun opettajalle rakennettiin asunto ullakolle. Koulu kävi kuitenkin pian ahtaaksi, ja koulurakennusta jouduttiin laajentamaan 1930-luvun lopulla. Laajennuspiirustus on vuodelta 1937.…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1937
Tekijä:
Laitinen, U. K.

Vuonna 1873 perustetun Hämeenlinnan lyseon uusi ja nimenomaan lyseota varten suunniteltu koulurakennus valmistui vuonna 1888 ja vihittiin käyttöön 17. syyskuuta. Hämeenlinnalaissyntyinen runoilija Paavo Cajander kirjoitti tilaisuuteen tämän juhlarunon. Runo on digitoitu Lydiaan vuonnan 1890 ilmestyneestä Hämäläis-osakunnan viidennestä Kaikuja Hämeestä -albumista, jossa lyseon vihkiäisten vuosiluku on virheellisesti 1886.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1890
Tekijä:
Cajander, Paavo

Hämeenlinna - Yhteiskoulu ja Wenäläinen kirkko
Kuivaltasillalta keskustaan päin katsottaessa suoraan edessä kohosi 1900-luvun alussa ortodoksinen sotilaskirkko. Turuntien vasemmalla puolella näkyy Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun jugendrakennus vuodelta 1906 ja oikealla puolella kaksi nikkarityylistä puurakennusta. Lähempänä siltaa oleva rakennus on peräisin vuodelta 1883, ja sen jatkona on arkkitehtitoimisto Helin & Nyströmin suunnittelema vuonna 1898 rakennettu talo. Vanhemmassa rakennuksessa toimivat 1910-luvulla mm. E. Stierin jälkeläisten valokuvaamo, Kustaa Vallisen ruumisarkkuliike ja A. Kinnarin kotileipomo.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku
Tekijä:
Svanström, Ernst G.

Hämeenlinnan tyttökoulu
Hämeenlinnaan ryhdyttiin perustamaan tyttökoulua jo vuonna 1919. Tarkoitus oli saada valtion ylläpitämä tyttökoulu, mutta hanke ei onnistunut. Lopulta ahkeran varainkeruun jälkeen perustettiin yksityinen, Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun osakeyhtiön ylläpitämä koulu vuonna 1924. Kuusiluokkaiseksi tarkoitettu Hämeenlinnan tyttökoulu aloitti toimintansa hyvin vaatimattomasti ja toimi neljä ensimmäistä vuotta kaupungin vuokratiloissa Saaristenkadun vanhalla kansakoululla. Oma koulutalo valmistui kaupungin lahjoittamalle tontille Kaurialaan vuonna 1928.
Lyseon rehtori Antti Valve kirjoitti koulun vihkiäisjuhlaan runon ”Valkealle koululle”
"Sen rinnalle nyt uusi koulu saa
uus valtiatar uuden Hämeenlinnan
ylitse Kaurialan kattojen
se tervehtäen nostaa valkorinnan.
Sen tyttärilleen opinahjoksi
on rakentanut Hämeen valpas kansa
ja sadat unelmat ja toivehet
sill’ ompi saattajana matkallansa."
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1928

Hämeenlinna - Lyseo
Hämeenlinnan lyseon uusrenessanssityylinen rakennus valmistui vuonna 1888. Koulurakennuksen suunnitteli yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehti Magnus Schjerfbeck (1860-1933) yliarkkitehti Georg Wileniuksen johdolla. Lyseorakennus oli kuvan asussa aina 1930-luvulle asti, jolloin koulun molempiin päihin liitettiin siipirakennukset. Lyseon takana näkyy nykyään museona oleva Palanderin talo, jonka lehtori Edvard Palander oli vuonna 1904 myynyt kaupunginlääkäri Karl Johan von Fieandtin perheelle.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Kauppakoulu ja kaupunginkirjasto
Hämeenlinnan kauppakoulu oli perustettu vuonna 1919. Koulu toimi alkuvuosinaan osoitteessa Raatihuoneenkatu 6 ja sen jälkeen Birger Jaarlin kadulla kahdessakin eri osoitteessa. Vuonna 1950 kauppakoulu muutti Hämeenlinnan yhteiskoulun entisiin tiloihin Turuntien alkupäähän. Oikeanpuoleisessa puutalossa oli 1950-luvulla mm. Ruokala Kerho, joka tunnettiin myös nimellä Monttu. Turuntie päättyy Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon, joka oli muuttanut näihin entisen sotilaskirkon tiloihin vuonna 1924. Samassa rakennuksessa toimi myös Hämeenlinnan maakunta-arkisto vuosina 1926–1977. Kirjasto muutti uusiin tiloihin Lukiokadun alkupäähän vuonna 1983, minkä jälkeen entinen kirjastotalo oli oppilaitoskäytössä. Vuonna 2014 vanha rakennus kunnostettiin Kumppanuustaloksi, joka tarjoaa toiminta- ja kokoontumistiloja yhdistyksille ja yhteisöille.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1950-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2