Selaa aineistoja (yhteensä 34)

Haapamäen kansakoulu
Renkoon päätettiin vuonna 1880 pitkän kädenväännön jälkeen perustaa kansakoulu. Talollinen David Rekola Uudestakylästä antoi koululle Haapamäki-nimisen tontin, kunhan saisi vastaisuudessa vapauden koulun kuluista. Puutavara saatiin talollisilta manttaaliluvun mukaan. Muut suorittivat osuutensa päivätöinä. Koulun pohjapiirustus hyväksyttiin vuonna 1881. Koulurakennukseen tuli kaksi luokkahuonetta ja asunto opettajalle. Syyskuussa 1882 koulu oli jo vesikatossa, kun se paloi. Syypääksi epäiltiin markkinaväkeä. Palossa tuhoutuivat myös alkuperäiset rakennuspiirustukset. Tammikuussa 1884 koulu oli kuitenkin jo rakennettu uudestaan, ja koulutyö pääsi alkamaan. Opettajatar Maria Muukinilla oli 56 oppilasta, joista 40 oli tilallisten lapsia. Pisin koulumatka oli 10 kilometriä, joten kovin kaukaa Rengosta ei kouluun tultu. Haapamäen koulu toimi Rengon ainoana kouluna yli 10 vuotta, vaikka jo vuonna 1882 kouluun oli pyrkinyt enemmän lapsia kuin kouluasetus salli yhdelle opettajalle. Vuosina…
Avainsanat:
, , , ,
Tekijä:
Elo, Hugo I.

Suomalainen tyttökoulu (Turuntie 2)
Empiretyylinen puurakennus on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Vuonna 1878 perustettu Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu muutti taloon 1888. Koulu oli koko maassa vasta kolmas, jossa tytöt saivat korkeampaa opetusta suomen kielellä. Arkkitehdit Helin ja Nyström piirsivät 1890-luvun lopussa kouluun eteisen kautta liitetyn lisärakennuksen, johon tuli kaksi luokkahuonetta. Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö osti rakennuksen vuonna 1904. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander ja lehtori H. E. Hårdh, jotka taas olivat ostaneet talon laamanni G. A. Wetterhoffin perillisiltä vuonna 1887. Kakluuneilla lämmitettävä yksikerroksinen rakennus oli säilynyt hyvin. 1900-luvun alussa siihen liitettiin kivinen lisärakennus.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1897
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Vaivaisten työhuone (Kaivokatu 22)
Maaherra Stichaeus oli jo vuonna 1836 rakennuttanut köyhiä varten Myllymäkeen pappilan maalle talon, jossa oli neljä huonetta ja tilava ullakko. Rakennuksen siirtoa kaupunkiin suunniteltiin 1840-luvulta lähtien. Köyhäinhoitokunta anoi kaupungilta tonttia Kaivokadun ja Koulukadun kulmasta, vaunumaakari Nyholmin ja vaskenvalaja Gillbergin talojen läheltä. Tontti saatiin, mutta siirto jäi, ja talo päätettiin lopulta myydä. Talon osti Eva Savonius, se siirrettiin keskustaan ja rakennuksesta tuli Ruotsalaisen tyttökoulun huoneisto. Uusi vaivaistalo oli tarkoitus rakentaa, "kun varat sallivat". ("Vaivaiset asetettiin vastaiseksi huudolle, eli vähiten maksua ottava sai köyhän hoitaakseen".) Vuonna 1861 köyhäintyöhuone vihdoin päätettiin rakentaa saadulle tontille, ja se valmistui vuonna 1862. Puisessa päärakennuksessa oli viisi huonetta, keittiö ja johtajan huone. Leipomo- ja ulkohuonerakennus rakennettiin kivestä, ja siihen sijoitettiin myös mm. kolme houruinkoppia. Rakennusta ei pariin…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1886
Tekijä:
Helander, K. W.

Hämeenlinnan vanhemmista kouluista
Anders Emil (Antti) Favén (1841–1913) oli Hämeenlinnan normaalilyseon ja lyseon historian ja maantieteen opettaja, joka toimi myös lyseon rehtorina ja kansakoulujen tarkastajana. Favén oli myös Hämeen Sanomien alkuperäinen nimimerkki Antti. Hämeenlinnan vanhemmista kouluista ilmestyi normaalilyseon lukuvuoden 1878–1879 vuosikertomuksen liitteenä. Teoksessa Favén kertoo Hämeenlinnan kahden vanhimman koulun toiminnasta, koulurakennuksista sekä opettajista ja oppilaista. Hämeenlinnan ensimmäisen koulun perusti Pietari Brahe vuonna 1639, ja se tunnetaan nimellä Hämeenlinnan pedagogio eli lastenkoulu. Pedagogio muuttui vuonna 1690 triviaalikouluksi. Favén selvittelee triviaalikoulun vaiheita vuoteen 1842, jolloin koulu muutettiin yläalkeiskouluksi.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1879
Tekijä:
Favén, A. E.

Hämeenlinnan normaalilyseon synty ja varhaisvaiheet
Erik Johan Tammio (1861–1930) oli hämeenlinnalaissyntyinen opettaja ja toimittaja, joka toimi lyhyen aikaa opettajana myös Hämeenlinnan normaalilyseossa. Tammion artikkeli Hämeenlinnan lyseon 40-vuotishistoriikissa käsittelee Hämeenlinnan normaalilyseon perustamisvaiheita, ensimmäisiä toimintavuosia ja mm. uuden koulun tilaongelmia.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1913
Tekijä:
Tammio, E. J.

Saaristen koulu
Saaristen koulu eli Vanha koulu on ensimmäinen kaupungin itse rakennuttama talo ja Hämeenlinnan vanhin varsinainen kansakoulurakennus. Kaupungin kansakoulu oli tähän asti toiminut vuokratiloissa. Rakennuspäätös tehtiin vuonna 1880. Kansakoulua varten varattiin tontti n:o 122 Saaristenkadun varrelta ja samalla ostettiin viereinen, seppä Lindströmille kuulunut tontti nro 123. Tontin ja rakentamisen rahoittajana oli osaksi Anniskeluosakeyhtiö. Koulujen rakentamisesta oli säädetty vuoden 1866 kansakouluasetuksessa. Kaikki 1880-luvulla syntyneet kansakoulutalot olivatkin sitten suuria puurakennuksia, joiden pohjakaava perustui sivukäytäväjärjestelmään ja julkisivut olivat nikkarityylisiä. Hämeenlinnan kansakoulutalo, yksikerroksinen puutalo, jossa oli 9 luokkahuonetta valmistui 1881. Rakennusmestarina oli H. Wathin. "Uljaimpia rakennuksia koko kaupungissa" hehkutti Hämäläinen-lehti. Vuonna 1882 koulun tontille valmistui myös tiilinen ulkohuonerakennus, jossa olivat halkovaja ja…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1881
Tekijä:
Caween, Alfred

Suomalaisen yhteiskoulun jugendrakennus (Turuntie 2)
Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö oli vuonna 1904 ostanut 1830-luvulla rakennetun entisen tyttökoulun empiretyylisen puurakennuksen Turuntie 2:sta ns. Pikkutorin kulmasta. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander ja lehtori H. E. Hårdh, jotka taas olivat ostaneet rakennuksen laamanni G. A. Wetterhoffin perillisiltä 1887. Kakluuneilla lämmitettävä yksikerroksinen hyvin säilynyt rakennus kävi 1900-luvun alussa koululle ahtaaksi. Varsinkin voimistelusalin puute oli hankalaa. Suureen laajennukseen ei ollut varaa ja tontti oli pieni. Siksi haluttiin rakentaa vain välttämättömät: luokat, voimistelusali ja tekniset tilat. Uudistus haluttiin kuitenkin tehdä laadukkaasti ja suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Henrik Reinhold Helin, joka piirsi kauniin jugendrakennuksen. Suunnittelussa huomioitiin pedagogiset ja terveydelliset vaatimukset. Rakennuksessa oli mm. keskuslämmitys. Vanhaankin osaan vedettiin vesijohdot ja käytäviin tuli käsienpesualtaita.…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1906
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Wetterhoff, fasadi Panimokadulle
Fredrika Wetterhoffin työkoulu aloitti toimintansa Hämeenlinnassa vuonna 1885 Rouvasväen yhdistyksen tiloissa. Kun tilaan ei mahtunut kangaspuita, Fredrika siirsi koulun kotiinsa. Oppilaita oli aluksi kahdeksan. Vuonna 1890 käsityökoulua varten vuokrattiin Vanajaveden rannalta talo, jonka Wetterhoff osti kolme vuotta myöhemmin koulun toimipaikaksi. Talossa oli aikaisemmin ollut mm. yleinen sauna, joten korjauksia oli tehtävä: yläkertaan rakennettiin kutomosalit, johtajattaren asunto ja oppilasasuntoja. Alakertaan tuli luentosali, oppilashuoneita, värjäystilat, puusepänverstas ja myymälä.
Koulun vanhin tiilirakenteinen osa oli asuinrakennuksena ilmeisesti jo 1860-luvulla, jolloin tontti oli J. F. Lönnholzin hallussa. Vuodelta 1878 on säilynyt ulkoasun muutospiirustus. Arkkitehti Lambert Pettersson suunnitteli vuonna 1922 muutoksen, jossa rakennuksen itäosaa korotettiin yhdellä kerroksella. Muutostyö valmistui vuonna 1925, ja vuonna 1929 myös Palokunnankadun puoleinen osa korotettiin…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1922
Tekijä:
Pettersson, Lambert

Myllymäen kansakoulun ehdotus (ei toteutettu)
Kaupunginvaltuusto asetti vuonna 1907 valiokunnan suunnittelemaan Myllymäen kansakoulun rakentamista. Järjestettiin Hämeenlinnan ensimmäinen, arvokas rakennussuunnittelukilpailu. Ehdotuksia tuli lähes 50 ja voittajaksi valittiin Walter Jungin komea luonnos massiivisine torneineen. Voittajaehdotusta ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Jo kilpailun järjestäminen oli tullut kaupungille melko kalliiksi. Lisäksi toinen sortokausi oli alkanut, ja pelättiin mm. että valtionavut kansakouluille lakkaisivat, joten kalliiseen hankkeeseen ei uskallettu ryhtyä. Kun myllymäkeläiset edelleen vaativat omaa koulua, rakennusmestari V. Fr. Alanen tarjoutui vuonna 1912 rakentamaan omilla varoillaan koulutalon ostamalleen tontille nro 222 Myllymäenkadun ja Ahokadun kulmaukseen. Kaupunki osti koulutalon ja tontin Alaselta vuonna 1914.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1909
Tekijä:
Jung, Walter

Suojamäki, julkisivu
Hauhon suojeluskunta perustettiin vuonna 1918. Vuonna 1926 suojeluskunnan kokous päätti oman talon rakentamisesta kirkonkylään. Tontti saatiin lahjoituksena kunnallisneuvos Janssonilta ja lisämaata ostettiin mm. urheilukenttää varten. Rakennusmestariksi tuli Anton Färm, joka oli rakentanut mm. kirkonkylän ns. Alakoulun. Rakentamisrahat ja -tarvikkeet olivat tiukassa, jopa työssä jääneet lastutkin huutokaupattiin. Suuri osa rakennusrahasta hankittiin arpajaisilla. Talon kustannusarvio oli n. 500 000 mk. Puinen suojeluskuntatalo valmistui 1928. Sen nimeksi tuli Suojamäki. Talossa oli kaikkiaan 18 huonetta, mm. suuri juhlasali, jonka permannolle mahtui 200 henkeä. Salin takaosassa oli parvi istuinriveineen. Näyttämö oli tilava (8,5 x 7 m), samoin ravintola- ja ruokailutilat. Keittiö- ja huonetiloja oli riittävästi esikunnalle, kokouksia varten jne. Seuraavana vuonna vietettiin vielä urheilukentän vihkiäisiä. Vihkiäiskisan tähtivieras "Pälkäneen hirveksi" kutsuttu Väinö Sipilä kehui…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Survonen, Toivo E.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2