lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 4)

Rengon kunnalliskoti
Vuoden 1923 alusta voimaan tullut uusi köyhäinhoitolaki uudisti merkittävästi kuntien köyhäinhoitoa. Uusi laki velvoitti mm. rakentamaan kunnalliskoteja. Rengossa kunnalliskotia hankittiin ensi alkuun yhdessä naapurikuntien kanssa, mutta päädyttiin lopulta kuitenkin oman laitoksen rakentamisen kannalle. Kunnalliskodin tontti ostettiin vuonna 1925, ja kunnanvaltuusto hyväksyi uuden kunnalliskodin piirustukset alkuvuodesta 1927. Rakennusurakka annettiin Kalle Ihamäelle, ja vielä kesken rakentamisen taloon päätettiin mm. asentaa keskuslämmitys. Rakennus valmistui syksyllä 1929. Loppuvuosi kului kunnalliskodin kalustamiseen: hankittiin mm. rautaiset sängyt, mutta pöydät ja tuolit teetettiin oman kylän puusepillä, "sillä toivottiin ne tulevan vahvemmat kuin tehtaassa tehdyt". Vihkiäisiä päästiin viettämään 26. tammikuuta 1930, ja kunnalliskodin ensimmäisenä johtajattarena aloitti peräti yhdentoista hakijan joukosta valituksi tullut Hilma Viinanen. Päärakennuksessa tehtiin vuonna 1938…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1938
Tekijä:
Hämeen läänin maanviljelysseuran rakennustoimisto

Kauppahuone
Arkkitehti Emil Olanderin laatimat Häppölän kauppa- ja asuinrakennuksen piirustukset ovat vuodelta 1900. Rakennusta on myöhemmin korjattu ja laajennettu, mm. jatkettu lisärakennuksella 1920-luvulla. Rakennus oli Häppölän suvun hallussa 1980-luvulle asti, jolloin uudet omistajat ryhtyivät remontoimaan taloa. Vanhat rakennuspiirustukset löytyivät talon yläpohjasta korjaustöiden yhteydessä. Korjaus tehtiin talon ehdoilla, huonejakoa muuttamatta. Vanhat kaakeliuunit, ovet ja ikkunat säilytettiin. Nykyään rakennus toimii Irja ja Manu Rantalan taidekotina.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Olander, Emil

Tuuloksen työväentalo
Tuuloksen työväenyhdistys Alku perustettiin vuonna 1905. Kaksi vuotta myöhemmin perustettiin rakennusrahasto oman talon rakentamista varten. Tontti vuokrattiin Pohjoisten kartanolta vuonna 1908, ja Lammilta Ronnin kylästä Heikkilältä ostettiin talo, joka siirrettiin vuokratontille. Talo valmistui 1909, ja se toimi yhdistyksen kokouspaikkana. Talon toiseen kerrokseen tuli juhlasali, jossa järjestettiin varojen keräämiseksi iltamia, esitettiin näytelmiä ja pidettiin arpajaisia. Vuonna 1917 taloa laajennettiin rakentamalla näyttämö talon jatkoksi. Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen työväentalo suljettiin ja työväenyhdistyksen irtain omaisuus takavarikoitiin. Talo saatiin kuitenkin jo seuraavana vuonna takaisin yhdistyksen käyttöön. Vuonna 1927 työväentaloa laajennettiin ja rakennettiin uusi näyttämö. Alueen siirryttyä kauppias Salosen omistukseen vuonna 1938 työväenyhdistys neuvotteli tontin ostamisesta, mutta neuvottelut kariutuivat ja tontti siirtyi Leo Häppölän omistukseen. Vuonna 1941…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1986
Tekijä:
Savolainen, P.

Kirjastotalo, pohjapiiros, 1. ja 2. kerros
Pikkutorin puiset empirerakennukset on rakennettu kaupungin suuren palon (v. 1831) jälkeen. Venäläinen kirkko ei alun perin kuulunut torisuunnitelmaan. Se merkittiin venäläisen varuskunnan kirkon paikaksi vuoden 1872 asemakaavassa. Vuoden 1887 kaavasta kirkko jätettiin pois ja senaatti huomautti asiasta, jolloin kirkkorakennus palautettiin kaavaan. Mahtava bysanttilaisvaikutteinen ortodoksikirkko korkeine torneineen nousi pikkutorin keskelle vuonna 1901. Piirustukset oli tehnyt N. A. Schultz, ja rakennustöistä huolehti Venäjän sotalaitos. Kirkko oli vain sotilaskäytössä. Kirkko valmistui aikana, jolloin hyökkäys Suomen itsehallintoa vastaan oli juuri alkanut. Kaupunkilaisille kirkosta tulikin vihatun vallan symboli. Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1923 kirkontorneihin ja kupoliin kiinnitettiin köydet, joiden avulla ne kaadettiin ja kirkko muutettiin klassististyyliseksi kaupunginkirjastoksi Bertel Strömmerin suunnitelman pohjalta. Kirjasto toimi rakennuksessa aina vuoteen 1983 asti,…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1923
Tekijä:
Strömmer, Bertel
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2