Selaa aineistoja (yhteensä 45)

Yleiskatsahdus - Hämeenlinna
1900-luvun alkuvuosien postikortissa on kuvattu näkymä Varikonniemeltä kohti kaupungin keskustaa. Vasemmalla kohoaa kirkon torni ja oikealla Hämeenlinnan lyseon rakennus. Lyseon ja rannan välissä sijaitsi olutpanimo, jonka oli perustanut kapteeni Anselm Grahn jo 1850-luvulla. Panimomestari Edvard Kauppinen ja polttimomestari Adolf Kiuttu ostivat panimon vuonna 1903 Hugo Bastmanilta. Adolf Kiuttu muutti perheineen Lukiokadun ja Rauhankadun kulmassa näkyvään puurakennukseen. Rauhankadun puolella sijaitsi myös tiilestä rakennettu kolmikerroksinen bryki eli varsinainen mallasjuomatehdas. Tehdas toimi omistajanvaihdon jälkeen nimellä Bastmanin jälkeläisten olutpanimo. Tehtaan tuotantoon otettiin myös limonadit ja kivennäisvedet, ja yrityksen nimeksi tuli kieltolain säätämisen jälkeen Mallas- ja virvoitusjuomatehdas A. Kiuttu. Panimotoiminta Kiutun tontilla loppui 1930-luvulla, ja kaupunki osti tontin Fredrik Kiutun perikunnalta vuonna 1957. Kaikki Kiutun tontin vanhat rakennukset on…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905

Vanajan kirkko
Vanajan keskiaikainen kirkko on peräisin 1400-luvulta. Yksilaivainen kivikirkko on Suomen pienimpiä keskiaikaisia kirkkoja. Kuvassa on rakennuksen etelänpuoleinen seinusta asehuoneineen. Kirkkoa on korjattu ja muutettu useita kertoja vuosisatojen aikana. Vanajan kirkon kellotapuli on rakennettu vuonna 1895 arkkitehti Josef Stenbäckin piirustusten mukaan. Tapulin alaosa on harmaata graniittia ja yläosa on rapattu. Kellot ovat peräisin vanhemman puurakenteisen tapulin ajalta, vanhempi pikkukello vuodelta 1745 ja uudempi isokello vuodelta 1847. Vanajan vanha hautausmaa ympäröi kirkkorakennusta. Etelänpuoleinen seinänvierusta oli aikoinaan halutuimpia hautapaikkoja. Sinne haudattiin pitäjän arvohenkilöitä. Vanajan uusi hautausmaa vihittiin käyttöön 5. 10.1930.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Laurila, Usko

Vanajan kirkko
Vanajan keskiaikainen harmaakivikirkko on peräisin 1400-luvulta. Samalla paikalla on sijainnut kirkkorakennus luultavasti jo 1200-luvulla, vaikka asiakirjoissa Vanajan kirkko mainitaankin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1329. Postikorttikuvassa on kirkkorakennus kuvattuna sakariston puolelta, pohjoisen suunnalta. Sakaristo on peräisin varhaisemmalta ajalta kuin itse kirkko. Vanajan kirkon erikoisuus on länsipäädyn ulkoinen saarnastuoli. Vasemmalla kuvassa näkyy vuonna 1895 valmistunut arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema uusgoottilainen kellotapuli. Etualan vanha viljamakasiini on peräisin vuodelta 1858, ja makasiinin rinteessä on vuonna 1930 käyttöön vihitty uusi hautausmaa-alue.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Tyrväntö - Kirkonkylä
Tyrvännön kappeliseurakunnan kirkko sijaitsi vanhastaan Lepaalla, keskellä kartanon aluetta. Kun tämä kirkko oli päässyt huonoon kuntoon, Tyrväntöön ryhdyttiin 1770-luvulla puuhamaan uutta kirkkoa keskemmälle pitäjää, aluksi Vanajaveden rannan tuntumaan Suotaalan Puisniemeen. Kirkon paikka kuitenkin vaihtui, ja kirkonrakentaja Matti Åkerblomin rakentama puinen ristikirkko valmistui Suotaalan Kirkkomäelle, jonka alkuperäinen nimi oli Huoritunmäki. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin vielä keskeneräisessä kirkossa syksyllä 1799. Virallisesti kirkko ja kirkkomaa vihittiin käyttöön 6.2.1803. Seurakunnan vähävaraisuuden vuoksi tyrväntöläiset olivat saaneet kuninkaalta poikkeusluvan rakentaa puisen kirkkorakennuksen kivikirkon sijasta. Huoritunmäellä oli ennestään tilattomien mäkitupalaisten ja käsityöläisten mökkejä, ja alueen asutus laajeni etenkin 1800-luvulla. Kirkon ympäristöä alettiin sittemmin nimittää Kirkkoahoksi. Vanha kuva Tyrvännön kirkon ympäristöstä on otettu pohjoisen…

Tyrväntö-seuran verkkosivuilla on julkaistu suurin osa Valvatti Vaulon Tyrvännön historiaa käsittelevästä teoksesta Tyrvännön vaiheita. Teos ilmestyi painettuna Kariston kustantamana vuonna 1968.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1968
Tekijä:
Vaulo, Valvatti

Tuulos
Tuuloksen monikuvakortti 1900-luvun alusta kuvaa pitäjän nähtävyyksiä. Kortin lähettäjä "Liisa" kertoo kuva-aiheista seuraavasti: "Tällä kortilla näet palasen Tuulosta, nim. kirkon ja sen vieressä huvila 'Turvala'. Sen alla järven ja lopuksi osan Syrjäntaustan kylää. Koulusta otettiin kuva myös, mutta se ei tullut tähän korttiin ja se oli vähän vahinko."
Syrjäntaka on kylä Tuuloksessa ja Tuuloksen entinen kuntakeskus. Kylä paloi lähes kokonaan kansalaissodan loppuvaiheissa käydyssä Syrjäntaan taistelussa. Järvikuva lienee Suolijärveltä. Tuuloksen kirkon rakennuttamisen aloitti todennäköisesti Sairialan kartanon herra Knut Posse 1480-luvulla. Pyhälle Birgitalle omistetun harmaakivikirkon arvellaan valmistuneen viimeistään vuonna 1520. Kellotapulin rakensi Martti Jaakonpoika vuonna 1780. Vain 200-paikkainen Tuuloksen kirkko on Suomen pienimpiä keskiaikaisia harmaakivikirkkoja. Turvala on Sairialan kylässä sijaitseva huvila, jonka edustava päärakennus on peräisin 1870-luvulta.…
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1909

Suomal.-Ruotsal. Kirkko - Hämeenlinna
Hämeenlinnan kustavilaistyylinen kirkko valmistui vuonna 1798. Kirkkorakennus oli alun perin pyörökirkko, jossa oli holvattu kupolikatto. Vanhasta kaupungista 1800-luvun alkuvuosina siirretty kellotapuli tuhoutui Hämeenlinnan palossa 1831, ja nykyisen kellotornin kirkko sai vierelleen vuonna 1837. Vuonna 1892 kirkko muutettiin laajennustöiden yhteydessä perinteiseksi ristikirkoksi ja alttari siirrettiin itäseinustalle. Korjaustöiden yhteydessä kirkko sai vielä lahjoituksena Alexandra Såltinin maalaaman alttaritaulun ja uudet urut. 1900-luvun alun postikortissa ei ole vielä Toripuistoa eikä paviljonkeja, jotka valmistuivat vuonna 1911. Vossikat olivat pirssissä eli odottivat kyydittäviä torin alalaidassa Residenssikadun puolella 1900-luvun alkupuolella. Kyydin saattoi myös tilata soittamalla viereiseen Miettisen kultasepänliikkeeseen.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Rengon kirkko.pdf
Rengon Pyhän Jaakon harmaakivikirkko on rakennettu 1400-luvun loppuvuosikymmenillä. Sen erikoisuutena Suomen keskiaikaisten kirkkojen joukossa on harvinainen kahdeksankulmainen pohja. Apostoli Jaakobille omistettu Rengon kirkko oli tunnettu pyhiinvaelluskohde jo keskiajalla.
Avainsanat:
, , ,

Ortodoksikirkko muuttuu kirjastoksi
Hämeenlinnan ortodoksinen sotilaskirkko ehti seistä paikallaan Pikkutorin keskellä vain parikymmentä vuotta, ennen kuin sen aika Venäjän vallan muistomerkkinä oli ohi. Rakennus oli itsenäistymisen jälkeen kirkollis- ja opetusministeriön omistuksessa. Hämeenlinnan kaupungin anomus kirkkorakennuksen luovuttamisesta kaupungille kirjastokäyttöön hyväksyttiin valtioneuvostossa 13. marraskuuta 1922, ja muutostyöt aloitettiin tammikuussa 1923. Suuren innostuksen vallassa kirkon tornit ja kupolit purettiin ja kaikki muutkin kirkolliset piirteet rakennuksesta hävitettiin. Muutos kirjastotaloksi toteutettiin arkkitehti Bertel Strömmerin laatimien suunnitelmien pohjalta.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1923

Mommilan kirkko ja koulu
Mommilan kirkon rakennuttamisen aloitti Mommilan kartanon omistaja Gösta von Schantz. Kirkko oli vielä keskeneräinen, kun von Schantz myi kartanonsa Alfred Kordelinille vuonna 1903. Kordelin saattoi työt loppuun seuraavana vuonna ja hankki kartanon rukoushuoneeksi alun perin tarkoitetulle rakennukselle kirkkoerioikeudet. Mommilan pieni nikkarityylinen puukirkko on tyypiltään pitkäkirkko, jossa on matala torni ja toisessa päässä samantyylinen kattoratsastaja. Kirkon suunnitteli Emil Olander ja rakensi Vihtori Olander, ja siellä on tilaa noin 150 seurakuntalaiselle. Maanviljelysneuvos Alfred Kordelin rakennutti kirkon viereen vuonna 1912 myös pienen koulutalon kartanoyhdyskuntansa lapsia varten. Myöhemmin vanha koulurakennus toimi seurakuntatupana. Kordelinin väkivaltaisen kuoleman jälkeen vuonna 1917 Mommilan kirkko tuli testamenttilahjoituksella Lammin seurakunnan omaisuudeksi.
Mommila liitettiin Hausjärveen vuoden 2010 alussa, joten nykyään kirkko on Hausjärven seurakunnan…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
n. 1912
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2