Selaa aineistoja (yhteensä 45)

Toripuiston perustamisen yhteydessä vuonna 1911 istutetut puut olivat ehtineet jo vähän kasvaa 1930-luvulle tultaessa. Torille Hämeenlinnan kirkon edustalle on pysäköity autoja, mahdollisesti takseja. Torin pohjoisreunassa Uuden hotellin kohdalla toimi jonkin aikaa näihin aikoihin Uusi Vuokra-autoasema Torilla -niminen pirssi, jota pitivät Hyökkäysvaunupataljoonan aliupseerit. Toiminta ei kuitenkaan kannattanut, koska torilla oli jo ennestään kaksi pirssiasemaa ja rautatieasemalla vielä kolmas.

Alun perin keskellä kirkkosalia sijainnut alttari siirrettiin vuoden 1892 korjaustöiden yhteydessä kirkon itäseinustalle, amfiteatterimaisesti nousevat penkkirivit purettiin ja lattia madallettiin. Kirkkoon rakennettiin myös lehterit, samalla kun kirkkoa laajennettiin perinteiseksi ristikirkoksi. Samana vuonna kirkko sai lahjoituksena Alexandra Såltinin maalaman alttaritaulun, joka kuvaa Vapahtajan ilmestymistä Maria Magdaleenalle. Taulun lahjoitti seurakunnalle neiti Amanda Helenius veljensä kauppias Vihtori Heleniuksen muistoksi. Seuraavan kerran sisätiloja uudistettiin vuonna 1912, jolloin muutokset suunnitteli hämeenlinnalaisarkkitehti Ilmari Launis. Kirkon ikkunoihin tuli värikkäät lasimaalaukset ja seinien kaariin ornamenttikuviointi. Tässä postikorttikuvassa kirkon sisustus on arkkitehti Launiksen suunnittelemassa asussa. Vuoden 1964 uudistuksissa ornamentit, lasimaalaukset ja lehterit sitten poistettiin. Kuvassa näkyy myös kaksi kirkon seitsemästä kristallikruunusta.

Ahveniston kappeli sijaitsee Ahveniston hautausmaa-alueella. Vuonna 1925 rakennettu siunauskappeli on arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelema. Myös kappelin Kristusta ristillä esittävä lasimaalaus on Launiksen tekemä. Kappeliin rakennettiin lisäsiipi vuonna 1986 ja samalla myös kappelin vanha osa peruskorjattiin. Urkurakentamo Matti Erolan tekemät yhdeksänäänikertaiset mekaaniset urut kappeliin saatiin vuonna 1987.

Tyrvännön kappeliseurakunnan kirkko sijaitsi vanhastaan Lepaalla, keskellä kartanon aluetta. Kun tämä kirkko oli päässyt huonoon kuntoon, Tyrväntöön ryhdyttiin 1770-luvulla puuhamaan uutta kirkkoa keskemmälle pitäjää, aluksi Vanajaveden rannan tuntumaan Suotaalan Puisniemeen. Kirkon paikka kuitenkin vaihtui, ja kirkonrakentaja Matti Åkerblomin rakentama puinen ristikirkko valmistui Suotaalan Kirkkomäelle, jonka alkuperäinen nimi oli Huoritunmäki. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin vielä keskeneräisessä kirkossa syksyllä 1799. Virallisesti kirkko ja kirkkomaa vihittiin käyttöön 6.2.1803. Seurakunnan vähävaraisuuden vuoksi tyrväntöläiset olivat saaneet kuninkaalta poikkeusluvan rakentaa puisen kirkkorakennuksen kivikirkon sijasta. Huoritunmäellä oli ennestään tilattomien mäkitupalaisten ja käsityöläisten mökkejä, ja alueen asutus laajeni etenkin 1800-luvulla. Kirkon ympäristöä alettiin sittemmin nimittää Kirkkoahoksi. Vanha kuva Tyrvännön kirkon ympäristöstä on otettu pohjoisen…

Vanajan keskiaikainen harmaakivikirkko on peräisin 1400-luvulta. Samalla paikalla on sijainnut kirkkorakennus luultavasti jo 1200-luvulla, vaikka asiakirjoissa Vanajan kirkko mainitaankin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1329. Postikorttikuvassa on kirkkorakennus kuvattuna sakariston puolelta, pohjoisen suunnalta. Sakaristo on peräisin varhaisemmalta ajalta kuin itse kirkko. Vanajan kirkon erikoisuus on länsipäädyn ulkoinen saarnastuoli. Vasemmalla kuvassa näkyy vuonna 1895 valmistunut arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema uusgoottilainen kellotapuli. Etualan vanha viljamakasiini on peräisin vuodelta 1858, ja makasiinin rinteessä on vuonna 1930 käyttöön vihitty uusi hautausmaa-alue.

Hattulan keskiaikainen kirkko on omistettu Pyhälle Ristille. Se on rakennettu 1400-luvun puolivälissä lähelle Vanajaveden rantaa, Hattulanselän kohdalle. Kirkkorakennukseen kuuluu suorakaiteen muotoinen runkohuone, jonka pohjoispuolella on sakaristo ja eteläpuolella asehuone. Kirkon ympärillä on harmaakiviaidan rajaama kirkkopiha, jota on käytetty myös hautausmaana. Kuvassa näkyvä pohjoisenpuoleinen porttirakennus on myös keskiajalta. Sen sijaan oikealla näkyvä puinen kellotapuli on peräisin uusklassismin ajalta, vuodelta 1813, vaikkakin sen harmaakivinen alaosa on ollut aikoinaan yksi porttirakennuksista. Erikoisen Hattulan Pyhän ristin kirkosta Suomen keskiaikaisten kirkkojen joukossa tekee se, että se on rakennettu punatiilistä, kun taas muut keskiaikaiset pitäjänkirkot ovat harmaakivikirkkoja.

Hämeenlinnan ortodoksinen sotilaskirkko ehti seistä paikallaan Pikkutorin keskellä vain parikymmentä vuotta, ennen kuin sen aika Venäjän vallan muistomerkkinä oli ohi. Rakennus oli itsenäistymisen jälkeen kirkollis- ja opetusministeriön omistuksessa. Hämeenlinnan kaupungin anomus kirkkorakennuksen luovuttamisesta kaupungille kirjastokäyttöön hyväksyttiin valtioneuvostossa 13. marraskuuta 1922, ja muutostyöt aloitettiin tammikuussa 1923. Suuren innostuksen vallassa kirkon tornit ja kupolit purettiin ja kaikki muutkin kirkolliset piirteet rakennuksesta hävitettiin. Muutos kirjastotaloksi toteutettiin arkkitehti Bertel Strömmerin laatimien suunnitelmien pohjalta.

Postikorttikuva Lammin kirkonkylästä on otettu Linnamäen rinteeltä joskus 1910-luvulla ennen kansalaissotaa ja kirkonkylän paloa. Kirkon kellotapulista oikealle oleva rakennus on maalari Kyllösen talo. Sen oikealla puolella olevan vaalean talon rakennutti vuonna 1905 kätilö Hilda Brandt. Näiden takana näkyy mm. Huovilan ja Mikkolan tilojen rakennuksia. Taustan pitkänomainen talo kirkontornista oikealle on Lammin seurahuone. Kansalaissodan loppuvaiheessa kirkonkylän asukkaat pakenivat kylästä taistelujen pelossa ja saksalaiset sotilaat sytyttivät poistuessaan kirkon kellotapulin tuleen. Tapulista tulipalo levisi nopeasti kirkkoon, josta jäivät pystyyn vain harmaakiviseinät. Tuli levisi edelleen kirkon ympäristöön ja hävitti mm. kansakoulun, säästöpankin ja vanhan seurahuoneen rakennukset. Myös Iso-Lukkarin ja Rautavirran talot ja Huovilan ulkorakennukset tuhoutuivat palossa.

Lammin kirkko ja kirkonkylä on kuvattuna Mommilantien suunnasta tässä 1930-luvun postikorttikuvassa. Tien vasemmalla puolella oleva pitkä rakennus oli Huovilan tilan päärakennuksena vuosina 1918–1929. Lammin osuuskauppa osti talon tontteineen vuonna 1929 ja vuokrasi sen edelleen Lammin yhteiskoululle. Yhteiskoulu toimi Huovilan talossa vuodet 1930–1937. Sen jälkeen rakennus muistetaan osuuskaupan johtajan ja henkilökunnan asuintalona, kunnes se purettiin vuonna 1969. Kirkon oikealla puolella oleva rakennus on Iso-Lukkarin talo, joka rakennettiin uudelleen vuoden 1918 tulipalon jälkeen. Aiempi päärakennus oli vielä lähempänä kirkkoa. Iso-Lukkarin tila on saanut nimensä lukkari Heikki Matinpojasta, joka isännöi tilaa vuosina 1633–1673. Talossa toimi 1800-luvun puolella myös kestikievari. Kuvassa näkyvällä alueella kirkon ympäristössä pidettiin 1930-luvulla Lammin pellavamarkkinoita.

Lammin keskiaikaisen harmaakivikirkon rakentamisvuosista ei ole varmaa tietoa. Kirkon seinässä on luku 1444, mutta tutkijat ovat pitäneet sitä liian varhaisena. Todennäköisempänä ajankohtana pidetään vuosia 1490–1510. Lammilla on kuitenkin ollut ainakin kaksi varhaisempaa puukirkkoa ennen kivikirkon rakentamista. Kirkon pohjakaava on itä-länsisuuntainen pitkänomainen suorakaide. Kuvassa näkyvällä eteläseinustalla on kirkon asehuone lähempänä rakennuksen länsipäätyä. Kirkon pohjoisseinustalla lähempänä itäpäätyä sijaitsee sakasti. Kirkkorakennuksen pituus on on noin 34,5 metriä ja leveys noin 16 metriä. Ikkunat ovat korkeita ja pyörökaarisia, ja länsipäädyn ja asehuoneen ovien yläpuolella on pyöreät ikkunat. Lammin harmaakivikirkon suojeluspyhimys on Pyhä Katariina Aleksandrialainen. Kirkko tapuleineen paloi kansalaissodan aikana, vain kiviseinät jäivät pystyyn. Kirkko korjattiin ja kellotapuli rakennettiin uudestaan. Vanhan kellotapulin pohjakerros oli ollut puinen, nyt se…