Selaa aineistoja (yhteensä 45)

Rengon Pyhän Jaakon harmaakivikirkko on rakennettu 1400-luvun loppuvuosikymmenillä. Sen erikoisuutena Suomen keskiaikaisten kirkkojen joukossa on harvinainen kahdeksankulmainen pohja. Apostoli Jaakobille omistettu Rengon kirkko oli tunnettu pyhiinvaelluskohde jo keskiajalla.

Hämeenlinnan kirkon ja toriaukion väliin valmistui 1910-luvun alussa Armas Lindgrenin suunnittelema Toripuisto, jonka molempiin päihin rakennettiin avoimet paviljonkirakennukset. Samassa yhteydessä tori kivettiin. Tässä ilmeisesti vuonna 1913 otetussa kuvassa päähuomion vie kuitenkin torin pohjoislaidan koristeellinen valaisinpylväs. Samoja tai ainakin hyvin samanlaisia valaisinpylväitä voi edelleen nähdä Sibeliuksenpuiston käytävien varrella. Keskustan katuvalaistus sähköistettiin vuodesta 1899 alkaen. Ensimmäiset sähkölamput olivat nopeasti kuluvia kaarilamppuja. Jo seuraavalla vuosikymmenellä saatiin kuitenkin Hämeenlinnassakin käyttöön Thomas Alva Edisonin uusi käänteentekevä keksintö, hehkulamppu.

Tuuloksen monikuvakortti 1900-luvun alusta kuvaa pitäjän nähtävyyksiä. Kortin lähettäjä "Liisa" kertoo kuva-aiheista seuraavasti: "Tällä kortilla näet palasen Tuulosta, nim. kirkon ja sen vieressä huvila 'Turvala'. Sen alla järven ja lopuksi osan Syrjäntaustan kylää. Koulusta otettiin kuva myös, mutta se ei tullut tähän korttiin ja se oli vähän vahinko."
Syrjäntaka on kylä Tuuloksessa ja Tuuloksen entinen kuntakeskus. Kylä paloi lähes kokonaan kansalaissodan loppuvaiheissa käydyssä Syrjäntaan taistelussa. Järvikuva lienee Suolijärveltä. Tuuloksen kirkon rakennuttamisen aloitti todennäköisesti Sairialan kartanon herra Knut Posse 1480-luvulla. Pyhälle Birgitalle omistetun harmaakivikirkon arvellaan valmistuneen viimeistään vuonna 1520. Kellotapulin rakensi Martti Jaakonpoika vuonna 1780. Vain 200-paikkainen Tuuloksen kirkko on Suomen pienimpiä keskiaikaisia harmaakivikirkkoja. Turvala on Sairialan kylässä sijaitseva huvila, jonka edustava päärakennus on peräisin 1870-luvulta.…

Mommilan kirkon rakennuttamisen aloitti Mommilan kartanon omistaja Gösta von Schantz. Kirkko oli vielä keskeneräinen, kun von Schantz myi kartanonsa Alfred Kordelinille vuonna 1903. Kordelin saattoi työt loppuun seuraavana vuonna ja hankki kartanon rukoushuoneeksi alun perin tarkoitetulle rakennukselle kirkkoerioikeudet. Mommilan pieni nikkarityylinen puukirkko on tyypiltään pitkäkirkko, jossa on matala torni ja toisessa päässä samantyylinen kattoratsastaja. Kirkon suunnitteli Emil Olander ja rakensi Vihtori Olander, ja siellä on tilaa noin 150 seurakuntalaiselle. Maanviljelysneuvos Alfred Kordelin rakennutti kirkon viereen vuonna 1912 myös pienen koulutalon kartanoyhdyskuntansa lapsia varten. Myöhemmin vanha koulurakennus toimi seurakuntatupana. Kordelinin väkivaltaisen kuoleman jälkeen vuonna 1917 Mommilan kirkko tuli testamenttilahjoituksella Lammin seurakunnan omaisuudeksi.
Mommila liitettiin Hausjärveen vuoden 2010 alussa, joten nykyään kirkko on Hausjärven seurakunnan…

Lammin keskaikainen harmaakivikirkko muistuttaa tyylillisesti Hollolan, Vanajan ja Sääksmäen kirkkoja. Varsinkin päätyjen tiilikoristelussa on paljon samoja aineksia. Lammin kirkon länsipäädyssä on myös iso goottilainen pyöröikkuna, itäpäädyssä taas kauniisti profiloitu kuori-ikkuna. Länsipäädyn harmaakivimuurauksen pinnassa on lisäksi kaksi myllynkiveä, mikä on varsin poikkeuksellista. Näihin myllynkiviin littyy vanha kansantarina, jonka mukaan Lammin kirkko on jättiläisten muuraama. Jättiläisten ollessa työn touhussa kirkon ohi kulki matkalaisia, joilla oli mukanaan kaksi myllynkiveä. Kun he pysähtyivät lepuuttamaan hevosiaan kirkon kohdalla, jättiläinen otti myllynkivet ja muurasi ne kirkon päätyyn. Lammin kirkkomaata ympäröi 1780-luvulla rakennettu kiviaita, jonka kulmassa on muurattu hautahuone. Lammin kirkko on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.

Lammin keskiaikaisen harmaakivikirkon rakentamisvuosista ei ole varmaa tietoa. Kirkon seinässä on luku 1444, mutta tutkijat ovat pitäneet sitä liian varhaisena. Todennäköisempänä ajankohtana pidetään vuosia 1490–1510. Lammilla on kuitenkin ollut ainakin kaksi varhaisempaa puukirkkoa ennen kivikirkon rakentamista. Kirkon pohjakaava on itä-länsisuuntainen pitkänomainen suorakaide. Kuvassa näkyvällä eteläseinustalla on kirkon asehuone lähempänä rakennuksen länsipäätyä. Kirkon pohjoisseinustalla lähempänä itäpäätyä sijaitsee sakasti. Kirkkorakennuksen pituus on on noin 34,5 metriä ja leveys noin 16 metriä. Ikkunat ovat korkeita ja pyörökaarisia, ja länsipäädyn ja asehuoneen ovien yläpuolella on pyöreät ikkunat. Lammin harmaakivikirkon suojeluspyhimys on Pyhä Katariina Aleksandrialainen. Kirkko tapuleineen paloi kansalaissodan aikana, vain kiviseinät jäivät pystyyn. Kirkko korjattiin ja kellotapuli rakennettiin uudestaan. Vanhan kellotapulin pohjakerros oli ollut puinen, nyt se…

Lammin kirkko ja kirkonkylä on kuvattuna Mommilantien suunnasta tässä 1930-luvun postikorttikuvassa. Tien vasemmalla puolella oleva pitkä rakennus oli Huovilan tilan päärakennuksena vuosina 1918–1929. Lammin osuuskauppa osti talon tontteineen vuonna 1929 ja vuokrasi sen edelleen Lammin yhteiskoululle. Yhteiskoulu toimi Huovilan talossa vuodet 1930–1937. Sen jälkeen rakennus muistetaan osuuskaupan johtajan ja henkilökunnan asuintalona, kunnes se purettiin vuonna 1969. Kirkon oikealla puolella oleva rakennus on Iso-Lukkarin talo, joka rakennettiin uudelleen vuoden 1918 tulipalon jälkeen. Aiempi päärakennus oli vielä lähempänä kirkkoa. Iso-Lukkarin tila on saanut nimensä lukkari Heikki Matinpojasta, joka isännöi tilaa vuosina 1633–1673. Talossa toimi 1800-luvun puolella myös kestikievari. Kuvassa näkyvällä alueella kirkon ympäristössä pidettiin 1930-luvulla Lammin pellavamarkkinoita.

Postikorttikuva Lammin kirkonkylästä on otettu Linnamäen rinteeltä joskus 1910-luvulla ennen kansalaissotaa ja kirkonkylän paloa. Kirkon kellotapulista oikealle oleva rakennus on maalari Kyllösen talo. Sen oikealla puolella olevan vaalean talon rakennutti vuonna 1905 kätilö Hilda Brandt. Näiden takana näkyy mm. Huovilan ja Mikkolan tilojen rakennuksia. Taustan pitkänomainen talo kirkontornista oikealle on Lammin seurahuone. Kansalaissodan loppuvaiheessa kirkonkylän asukkaat pakenivat kylästä taistelujen pelossa ja saksalaiset sotilaat sytyttivät poistuessaan kirkon kellotapulin tuleen. Tapulista tulipalo levisi nopeasti kirkkoon, josta jäivät pystyyn vain harmaakiviseinät. Tuli levisi edelleen kirkon ympäristöön ja hävitti mm. kansakoulun, säästöpankin ja vanhan seurahuoneen rakennukset. Myös Iso-Lukkarin ja Rautavirran talot ja Huovilan ulkorakennukset tuhoutuivat palossa.

Hämeenlinnan ortodoksinen sotilaskirkko ehti seistä paikallaan Pikkutorin keskellä vain parikymmentä vuotta, ennen kuin sen aika Venäjän vallan muistomerkkinä oli ohi. Rakennus oli itsenäistymisen jälkeen kirkollis- ja opetusministeriön omistuksessa. Hämeenlinnan kaupungin anomus kirkkorakennuksen luovuttamisesta kaupungille kirjastokäyttöön hyväksyttiin valtioneuvostossa 13. marraskuuta 1922, ja muutostyöt aloitettiin tammikuussa 1923. Suuren innostuksen vallassa kirkon tornit ja kupolit purettiin ja kaikki muutkin kirkolliset piirteet rakennuksesta hävitettiin. Muutos kirjastotaloksi toteutettiin arkkitehti Bertel Strömmerin laatimien suunnitelmien pohjalta.

Hattulan keskiaikainen kirkko on omistettu Pyhälle Ristille. Se on rakennettu 1400-luvun puolivälissä lähelle Vanajaveden rantaa, Hattulanselän kohdalle. Kirkkorakennukseen kuuluu suorakaiteen muotoinen runkohuone, jonka pohjoispuolella on sakaristo ja eteläpuolella asehuone. Kirkon ympärillä on harmaakiviaidan rajaama kirkkopiha, jota on käytetty myös hautausmaana. Kuvassa näkyvä pohjoisenpuoleinen porttirakennus on myös keskiajalta. Sen sijaan oikealla näkyvä puinen kellotapuli on peräisin uusklassismin ajalta, vuodelta 1813, vaikkakin sen harmaakivinen alaosa on ollut aikoinaan yksi porttirakennuksista. Erikoisen Hattulan Pyhän ristin kirkosta Suomen keskiaikaisten kirkkojen joukossa tekee se, että se on rakennettu punatiilistä, kun taas muut keskiaikaiset pitäjänkirkot ovat harmaakivikirkkoja.