Selaa aineistoja (yhteensä 45)

Lammin kirkko
Lammin keskiaikaisen kirkon korjaus kansalaissodan jälkeen suoritettiin muinaistieteellisen toimikunnan valvonnassa. Uuden katon ja entisestä täysin poikkeavan sisustuksen suunnitteli arkkitehti Usko Nyström. Esimerkiksi katon entinen lautaholvi korvattiin teräsbetoniholvilla ja sisätilojen pitkistä lehtereistä luovuttiin. Taiteilija Bruno Tuukkanen koristeli kirkon seinät ja holvit rikasmuotoisilla kalkkimaalauksilla, ja uuden alttarikaapin veisti taiteilija Johan Friedl. Kirkkorakennuksen viimeisin, arkkitehti Virpi Tervosen suunnittelema korjaus valmistui vuonna 2002. Lammin kirkko on valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö.
Kuvan oikeassa reunassa näkyy Lammin säästöpankin rakennus "Rahala", joka valmistui vuonna 1940. Tontti kirkon vierestä oli ostettu säästöpankille jo vuonna 1917 maanviljelijä R. Huovilalta. Pankki oli ehtinyt toimia entisessä Huovilan talossa vain puolisen vuotta, kun rakennus tuhoutui samassa tulipalossa kuin kirkkokin. Vasta parinkymmenen vuoden…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1956
Tekijä:
Aaltonen, Albin

Hämeenlinna - Läntinen Viertotie
Läntinen Viertotie johti Hämeenlinnan keskustasta Kuivansillan yli länteen päin 1900-luvun alussa. Tie tunnettiin myös Chaussé-katuna. Viertotie on vanha nimitys rakennetun kaupunkialueen ulkopuolisille maanteille, joilta vaadittiin kestävyyttä vilkkaan liikenteen tai raskaiden kuormien takia. Vuoteen 1908 asti viertoteiden hoito oli Hämeenlinnassa pääosin valtion vastuulla, vaikka kaupunki osallistuikin kustannuksiin. Talvisessa postikortissa Läntisen Viertotien kaupungin puoleisessa päässä häämöttää vuonna 1900 valmistunut ortodoksinen sotilaskirkko. Tien oikealla puolella on Suomenkasarmien aidattu alue ja vasemmalla puolella näkyy vanhan hautausmaan kiviaitaa. Kiviaidan rakensi tykistösotamies Eerik Rask Suomen sodan jälkeen vuonna 1809, ja se purettiin Turuntien leventämisen yhteydessä 1900-luvun puolimaissa. Hautausmaan laidassa puiden takana on Nordenswan-suvun empiretyylinen hautakappeli. Turuntie tuli nimeksi tälle Hämeenlinnasta länteen johtavalle valtaväylälle vuonna…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hattula - Pyhän ristin kirkko
Suurin piirtein lounaan suunnasta otetussa ilmakuvassa näkyvät keskiaikainen Hattulan Pyhän ristin kirkko ja kirkkopiha. Kirkkopihaa ympäröi harmaakiviaita, johon liittyy kaksi porttirakennusta ja kellotapuli. Oikeassa reunassa on kirkon etelänpuoleinen porttirakennus ja sen takana kirkon seinustalla asehuone. Porttirakennukset ovat keskiajalta, vaikkakin etelänpuoleinen on osittain rakennettu uudelleen 1700-luvulla, samoin kuin asehuoneen etelä- ja länsiseinä. Kirkkopihan taustalla näkyy Hurttalan kylän rakennuksia ja peltoja Vanajaveden rannassa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Bremer, Wäinö

Lammin kirkko
Lammin keskiaikainen harmaakivikirkko on kuvattu tähän postikorttiin eteläseinustan asehuoneen puolelta. Asehuoneen oven yläpuolella on pyöreä ikkuna ja päätykolmiossa ulkoinen saarnastuoli, josta voitiin saarnata kesäaikaan ja lukea esim. viranomaisten tiedonantoja tai muita kuulutuksia. Kuvassa näkyvä kellotapuli rakennettiin kansalaissodassa palaneen tapulin tilalle. Uusi kellotapuli muistuttaa palanutta tapulia, mutta sen alaosa rakennettiin kuitenkin puun sijasta graniitista, Kellotapuli on kolminivelinen ja pohjaltaan nelikulmainen. Kahdella sivulla on pyörökaariset pariovet kirkkorakennuksen pääoven kohdalla, joten avattuina ne muodostavat kirkon porttikäytävän. Tapulin sivuseinissä on kaksi pientä pyörökaarista ikkunaa. Puisen kellohuoneen kaikilla sivuilla on parioviset ääniluukut ja kellotornin huipulla kahdeksankulmainen lyhty, jonka katon ylin osa on sipulinmuotoinen. Tulipalon jälkeen tapuliin saatiin uudet kellot Viipurista Papulan kasarmin lakkautetusta…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1938
Tekijä:
Foto Iffland

Lammin suojeluskuntatalo
Lammin ensimmäinen suojeluskuntatalo on tässä postikortissa kuvattuna pellolta läheltä Tirmulan tienhaaraa. Suojeluskunta osti Rikhard Huovilalta vuonna 1924 tontin Niipalan kylästä ns. Wilbergin mäeltä. Oman talon aikaansaamiseksi kerättiin ahkerasti lahjoitusvaroja ja pidettiin talkoita, joissa mm. kuljetettiin Evolta edullisesti hankittuja tuulen kaatamia runkoja rakennuspuiksi. Ison hirsirakennuksen piirustukset oli laatinut hämeenlinnalainen rakennusmestari V. Ansas, ja talon rakentamisesta vastasi rakennusmestari ja kirvesmies J. K. Helminen. Uusi suojeluskuntatalo vihittiin käyttöön Tapaninpäivänä vuonna 1925. Rakennus ehti palvella suojeluskunnan kokoontumis- ja koulutuspaikkana vain yhdeksän vuotta, ennen kuin se tuhoutui tulipalossa syyskuussa 1934. Samalla paikalle, vaikkakin julkisivu tielle päin, rakennettiin uusi suojeluskuntatalo, Turvan talo, joka valmistui syyskuussa 1935.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1926, viimeistään 1934
Tekijä:
Hannula, Pentti

Kirkko - Hämeenlinna
Postikortti Hämeenlinnan kirkosta on luultavasti painettu 1900-luvun alussa, mutta valokuva on otettu jo aikaisemmin, mahdollisesti vuonna 1888. Samasta kuvasta on ilmestynyt muitakin postikorttiversioita, mm. A. Alopaeuksen kirjakaupan painattamana 1890-luvulla. Kirkko on kuvassa vielä alkuperäisessä asussaan. Ruotsin kuningas Kustaa III lahjoitti 1700-lopulla köyhälle Hämeenlinnan seurakunnalle 4000 riikintaaleria hallintokaupungin arvolle sopivan kirkon saamiseksi vastikään uudelle paikalle siirrettyyn kaupunkiin. Kirkon paikaksi oli Axel Magnus Arbinin laatimassa asemakaavassa määrätty torin ylälaita. Aluksi paikalle suunniteltiin keskitornillista ristikirkkoa, mutta kuningas valitsi lopulta oman hoviarkkitehtinsa Louis Jean Desprez’n suunnitelman. Hämeenlinnan kirkosta tulikin antiikin esikuvien mukainen rotunda, pyöreä, kupolilla varustettu kirkkorakennus, jossa myös alttari oli keskellä kirkkosalia ja porrasmaisesti kohoavat penkit sen ympärillä. Kirkon sisämaalaus toteutettiin…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Tekijä:
Hjertzell, Fritz

Janakkalan kirkko ja hautausmaa : tietoja ja muistoja
Janakkalan kivikirkko vihittiin käyttöön vuonna 1520. Kirkon rakennuttajana pidetään aatelismies Aake Tottia. Kirkon kunnostus- ja rakennustöissä hyödynnettiin paikallisten työpanosta ja materiaaleja. Toimenpiteet saattoivatkin lykkääntyä, mikäli kaikki eivät hoitaneet osaansa. Vaativammat työt jouduttiin teettämään ulkopuolisilla. Istumajärjestys kirkossa oli tarkkaan määrätty yksilöiden sosiaalisen aseman mukaisesti. Osallistumista kirkonmenoihin ja käytöstä vahdittiin; rikkeistä rangaistiin sakoilla sekä häpeä- ja ruumiillisilla rangaistuksilla. Meluaminen, ryntäily ja ennen aikoja poistuminen mainittiin yleisimpinä ongelmina, mutta myös kirkkolaulun taso herätti keskustelua. Myös varkaat iskivät kirkkoon useamman kerran. 1800-luvun lopulla kirkkoon tehtiin merkittäviä uudistuksia, sillä sinne saatiin urut ja lämmitys. Ennen urkuja säestykseen oli käytetty välillä paperitehtaan torvisoittokuntaa. Kirja sisältää Janakkalan kirkon omaisuusluettelot sekä luettelot kirkkoherroista ja…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1914
Tekijä:
Kerkkonen, Kaarlo

Vanajan kirkko
Vanajan keskiaikainen kirkko on peräisin 1400-luvulta. Yksilaivainen kivikirkko on Suomen pienimpiä keskiaikaisia kirkkoja. Kuvassa on rakennuksen etelänpuoleinen seinusta asehuoneineen. Kirkkoa on korjattu ja muutettu useita kertoja vuosisatojen aikana. Vanajan kirkon kellotapuli on rakennettu vuonna 1895 arkkitehti Josef Stenbäckin piirustusten mukaan. Tapulin alaosa on harmaata graniittia ja yläosa on rapattu. Kellot ovat peräisin vanhemman puurakenteisen tapulin ajalta, vanhempi pikkukello vuodelta 1745 ja uudempi isokello vuodelta 1847. Vanajan vanha hautausmaa ympäröi kirkkorakennusta. Etelänpuoleinen seinänvierusta oli aikoinaan halutuimpia hautapaikkoja. Sinne haudattiin pitäjän arvohenkilöitä. Vanajan uusi hautausmaa vihittiin käyttöön 5. 10.1930.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Laurila, Usko

Hämeenlinna
Hämeenlinnan lyseon lehtori E. W. Palander (1845-1914) kuvasi viime vuosisadan alussa näkymän Keinusaaresta kohti kaupungin keskustaa ja kirkkoa. Kuvan oikeassa reunassa näkyy vuonna 1838 rakennetun kruununmakasiinin nurkkaa. Kruununmakasiineja käytettiin 1920-luvulle asti veroviljan säilytyspaikkoina. Empiretyylinen makasiini on rakennettu C. L. Engelin ja A. W. Arppen intendentinkonttorissa laatimien piirustusten mukaan. Vuodesta 1952 rakennuksessa on toiminut Hämeenlinnan taidemuseo.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1904
Tekijä:
Palander, E.

Hämeenlinna - Raatihuone - Kirkko - Aulanko
A. Alopaeuksen kirjakauppa toimi Hämeenlinnassa vuodesta 1888 maaliskuuhun 1900. Alopaeus julkaisi omalla kustannuksellaan myös postikortteja. Tässä piirretyssä sommitelmakortissa on kuvattuna kaupungin tärkeimmät nähtävyydet 1800-luvun lopussa: Raatihuone, kirkko ja Aulanko. Raatihuoneen katolla liehuu Venäjän lippu. Keskimmäisessä pikkukuvassa on näkymä idästä Vanajaveden yli kohti keskustaa. Kortin piirtäjä on ruotsalaistaiteilija Anna Palm (1859-1924).
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1888, viimeistään 1899.
Tekijä:
Palm, Anna
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2