Selaa aineistoja (yhteensä 45)

Joulu Hämeenlinnassa
Joulukuusi pystytettiin Hämeenlinnan torille ensimmäisen kerran 17.12.1932. Kuusen pystytyksen lumettomalle torille kuvasi silloin kirjakauppias Enok Rytkönen. Tämäkin postikorttikuva on Rytkösen ottama, mutta se lienee peräisin joltakin myöhemmältä 1930-luvun joululta, koska lunta näyttää olevan runsaasti. Kuva on otettu lännen suunnalta, jolloin taustalla näkyvät talviasuinen kirkko ja lumen peittämä Toripuisto.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Janakkalan kirkko ja hautausmaa : tietoja ja muistoja
Janakkalan kivikirkko vihittiin käyttöön vuonna 1520. Kirkon rakennuttajana pidetään aatelismies Aake Tottia. Kirkon kunnostus- ja rakennustöissä hyödynnettiin paikallisten työpanosta ja materiaaleja. Toimenpiteet saattoivatkin lykkääntyä, mikäli kaikki eivät hoitaneet osaansa. Vaativammat työt jouduttiin teettämään ulkopuolisilla. Istumajärjestys kirkossa oli tarkkaan määrätty yksilöiden sosiaalisen aseman mukaisesti. Osallistumista kirkonmenoihin ja käytöstä vahdittiin; rikkeistä rangaistiin sakoilla sekä häpeä- ja ruumiillisilla rangaistuksilla. Meluaminen, ryntäily ja ennen aikoja poistuminen mainittiin yleisimpinä ongelmina, mutta myös kirkkolaulun taso herätti keskustelua. Myös varkaat iskivät kirkkoon useamman kerran. 1800-luvun lopulla kirkkoon tehtiin merkittäviä uudistuksia, sillä sinne saatiin urut ja lämmitys. Ennen urkuja säestykseen oli käytetty välillä paperitehtaan torvisoittokuntaa. Kirja sisältää Janakkalan kirkon omaisuusluettelot sekä luettelot kirkkoherroista ja…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1914
Tekijä:
Kerkkonen, Kaarlo

Hattula - Vanha kirkko
Hattulan keskiaikainen kirkko on omistettu Pyhälle Ristille. Se on rakennettu 1400-luvun puolivälissä lähelle Vanajaveden rantaa, Hattulanselän kohdalle. Kirkkorakennukseen kuuluu suorakaiteen muotoinen runkohuone, jonka pohjoispuolella on sakaristo ja eteläpuolella asehuone. Kirkon ympärillä on harmaakiviaidan rajaama kirkkopiha, jota on käytetty myös hautausmaana. Kuvassa näkyvä pohjoisenpuoleinen porttirakennus on myös keskiajalta. Sen sijaan oikealla näkyvä puinen kellotapuli on peräisin uusklassismin ajalta, vuodelta 1813, vaikkakin sen harmaakivinen alaosa on ollut aikoinaan yksi porttirakennuksista. Erikoisen Hattulan Pyhän ristin kirkosta Suomen keskiaikaisten kirkkojen joukossa tekee se, että se on rakennettu punatiilistä, kun taas muut keskiaikaiset pitäjänkirkot ovat harmaakivikirkkoja.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hattula - Pyhän ristin kirkko
Suurin piirtein lounaan suunnasta otetussa ilmakuvassa näkyvät keskiaikainen Hattulan Pyhän ristin kirkko ja kirkkopiha. Kirkkopihaa ympäröi harmaakiviaita, johon liittyy kaksi porttirakennusta ja kellotapuli. Oikeassa reunassa on kirkon etelänpuoleinen porttirakennus ja sen takana kirkon seinustalla asehuone. Porttirakennukset ovat keskiajalta, vaikkakin etelänpuoleinen on osittain rakennettu uudelleen 1700-luvulla, samoin kuin asehuoneen etelä- ja länsiseinä. Kirkkopihan taustalla näkyy Hurttalan kylän rakennuksia ja peltoja Vanajaveden rannassa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Bremer, Wäinö

Hämeenlinnan kirkko
Toripuiston perustamisen yhteydessä vuonna 1911 istutetut puut olivat ehtineet jo vähän kasvaa 1930-luvulle tultaessa. Torille Hämeenlinnan kirkon edustalle on pysäköity autoja, mahdollisesti takseja. Torin pohjoisreunassa Uuden hotellin kohdalla toimi jonkin aikaa näihin aikoihin Uusi Vuokra-autoasema Torilla -niminen pirssi, jota pitivät Hyökkäysvaunupataljoonan aliupseerit. Toiminta ei kuitenkaan kannattanut, koska torilla oli jo ennestään kaksi pirssiasemaa ja rautatieasemalla vielä kolmas.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hämeenlinnan kirkko
Arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi vuonna 1908. Hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti otti suunnittelutyössään huomioon torin ympäristön kolme merkittävää julkista rakennusta: kirkon, raatihuoneen ja lääninhallituksen talon. Hän jakoi torin kahdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, jossa torin kirkonpuoleinen yläosa toimi puistona ja edustusaukiona ja alempi osa arkisena kauppapaikkana. Toripuiston Lindgren suunnitteli muotopuistoksi istutuksineen, nurmikenttineen ja hiekkakäytävineen. Puiston etelä- ja pohjoispäissä on Lindgrenin piirtämät paviljonkirakennukset, joista kuvassa näkyy vain etelänpuoleinen. Puistoa ympäröimään Lindgren suunnitteli matalan kiviaidan. Torin puolelle tuli kivimaljojen ympäröimä portaikko, jonka kohdalle keskelle puistoa sijoitettiin suihkulähde. Avoimeksi jäänyt torin alaosa tuli kivettäväksi mukulakiveyksellä. Armas Lindgrenin torisuunnitelma hyväksyttiin joiltakin osin korjattuna vuonna 1910 ja rakennustyöt…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Yhteiskoulu ja Wenäläinen kirkko
Kuivaltasillalta keskustaan päin katsottaessa suoraan edessä kohosi 1900-luvun alussa ortodoksinen sotilaskirkko. Turuntien vasemmalla puolella näkyy Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun jugendrakennus vuodelta 1906 ja oikealla puolella kaksi nikkarityylistä puurakennusta. Lähempänä siltaa oleva rakennus on peräisin vuodelta 1883, ja sen jatkona on arkkitehtitoimisto Helin & Nyströmin suunnittelema vuonna 1898 rakennettu talo. Vanhemmassa rakennuksessa toimivat 1910-luvulla mm. E. Stierin jälkeläisten valokuvaamo, Kustaa Vallisen ruumisarkkuliike ja A. Kinnarin kotileipomo.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku
Tekijä:
Svanström, Ernst G.

Hämeenlinna - Raatihuone - Kirkko - Aulanko
A. Alopaeuksen kirjakauppa toimi Hämeenlinnassa vuodesta 1888 maaliskuuhun 1900. Alopaeus julkaisi omalla kustannuksellaan myös postikortteja. Tässä piirretyssä sommitelmakortissa on kuvattuna kaupungin tärkeimmät nähtävyydet 1800-luvun lopussa: Raatihuone, kirkko ja Aulanko. Raatihuoneen katolla liehuu Venäjän lippu. Keskimmäisessä pikkukuvassa on näkymä idästä Vanajaveden yli kohti keskustaa. Kortin piirtäjä on ruotsalaistaiteilija Anna Palm (1859-1924).
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1888, viimeistään 1899.
Tekijä:
Palm, Anna

Hämeenlinna - Pikkutori
Pikkutorin näkymää vuodesta 1900 alkaen hallitsi ortodoksinen varuskuntakirkko. Pikkutorin alue syntyi Saaristen virkatalon paikalle, kun asemakaavaa vuonna 1826 laajennettiin länteen päin ja keskimmäinen kortteli jätettiin rakentamattomaksi. Pikkutoriksi (Lilla torget) tätä aluetta nimitettiin ensimmäisen kerran Hämeenlinnan palon jälkeisessä, vuoden 1831 asemakaavassa. Aluksi Pikkutori, jota myös Hevostoriksi kutsuttiin, oli vain luonnontilainen kenttä, jolle hevoset jätettiin kaupunkiin tultaessa ja jossa pidettiin hevos- ja eläinmarkkinoita. Vuonna 1835 hevosmarkkinat siirrettiin Poltinaholle, ja Pikkutori tasoitettiin ja ympäröitiin aidalla. Seuraavalla vuosikymmenellä alueelle istutettiin vaahteroita ja siitä muodostui puistomainen alue. Ortodoksikirkko keskelle puistoa on merkitty ensimmäisen kerran Wileniuksen kaavaehdotuksessa vuonna 1868. Turuntien vasemmalla puolella näkyy Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun rakennusryhmä ja oikealla puolella nikkarityylisiä puutaloja…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Läntinen Viertotie
Turuntie sai nykyisen nimensä vasta 1925. Vuosisadan alussa Hämeenlinnan keskustasta Kuivansillan yli länteen päin johti Läntinen Viertotie, joka tunnettiin myös Chaussé-katuna. Viertotien keskustan puoleisessa päässä näkyy vuonna 1900 valmistunut ortodoksinen sotilaskirkko ja sen vasemmalla puolella vuonna 1906 rakennetun Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun jugendrakennuksen nurkka. Myllymäen puolella tien oikealla puolella on Suomenkasarmien aidattu alue ja vasemmalla puolella vanhan hautausmaan eteläreunaa. Ahveniston hautausmaa oli vihitty käyttöön vuonna 1872, jolloin vanha hautausmaa oli jäänyt puistoksi. Kaupungin vastuulle puiston hoito tuli vuonna 1906.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1906
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2