Selaa aineistoja (yhteensä 45)

Kirjastotalo, pohjapiiros, 1. ja 2. kerros
Pikkutorin puiset empirerakennukset on rakennettu kaupungin suuren palon (v. 1831) jälkeen. Venäläinen kirkko ei alun perin kuulunut torisuunnitelmaan. Se merkittiin venäläisen varuskunnan kirkon paikaksi vuoden 1872 asemakaavassa. Vuoden 1887 kaavasta kirkko jätettiin pois ja senaatti huomautti asiasta, jolloin kirkkorakennus palautettiin kaavaan. Mahtava bysanttilaisvaikutteinen ortodoksikirkko korkeine torneineen nousi pikkutorin keskelle vuonna 1901. Piirustukset oli tehnyt N. A. Schultz, ja rakennustöistä huolehti Venäjän sotalaitos. Kirkko oli vain sotilaskäytössä. Kirkko valmistui aikana, jolloin hyökkäys Suomen itsehallintoa vastaan oli juuri alkanut. Kaupunkilaisille kirkosta tulikin vihatun vallan symboli. Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1923 kirkontorneihin ja kupoliin kiinnitettiin köydet, joiden avulla ne kaadettiin ja kirkko muutettiin klassististyyliseksi kaupunginkirjastoksi Bertel Strömmerin suunnitelman pohjalta. Kirjasto toimi rakennuksessa aina vuoteen 1983 asti,…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1923
Tekijä:
Strömmer, Bertel

IMG_0012.pdf
Hämeenlinnan kirkon ja toriaukion väliin valmistui 1910-luvun alussa Armas Lindgrenin suunnittelema Toripuisto, jonka molempiin päihin rakennettiin avoimet paviljonkirakennukset. Samassa yhteydessä tori kivettiin. Tässä ilmeisesti vuonna 1913 otetussa kuvassa päähuomion vie kuitenkin torin pohjoislaidan koristeellinen valaisinpylväs. Samoja tai ainakin hyvin samanlaisia valaisinpylväitä voi edelleen nähdä Sibeliuksenpuiston käytävien varrella. Keskustan katuvalaistus sähköistettiin vuodesta 1899 alkaen. Ensimmäiset sähkölamput olivat nopeasti kuluvia kaarilamppuja. Jo seuraavalla vuosikymmenellä saatiin kuitenkin Hämeenlinnassakin käyttöön Thomas Alva Edisonin uusi käänteentekevä keksintö, hehkulamppu.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1913

Hämeenlinna
Hämeenlinnan lyseon lehtori E. W. Palander (1845-1914) kuvasi viime vuosisadan alussa näkymän Keinusaaresta kohti kaupungin keskustaa ja kirkkoa. Kuvan oikeassa reunassa näkyy vuonna 1838 rakennetun kruununmakasiinin nurkkaa. Kruununmakasiineja käytettiin 1920-luvulle asti veroviljan säilytyspaikkoina. Empiretyylinen makasiini on rakennettu C. L. Engelin ja A. W. Arppen intendentinkonttorissa laatimien piirustusten mukaan. Vuodesta 1952 rakennuksessa on toiminut Hämeenlinnan taidemuseo.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1904
Tekijä:
Palander, E.

Hämeenlinna
Torin länsilaidalla, silloisen Läntisen Linnankadun varrella oli vielä 1900-luvun alkuvuosina matalia puutaloja. Vasemman reunan empiretyylinen puutalo oli rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Se tunnettiin kaupungissa 1900-luvun alussa Nybergin perillisten talona. Kauppias G. A. Nyberg oli kuollut vuonna 1894, ja hänen leskensä myi talon ja tontin vuonna 1913 Kansallisosakepankille, joka oli vuokrannut talosta liikehuoneiston kolme vuotta aikaisemmin. Talo purettiin ja sen paikalle rakennettiin kansallisromanttista tyyliä edustava pankkitalo. Nybergin perilliset omistivat myös viereisen kaksikerroksisen kivitalon, jossa toimi vuosisadan ensimmäisellä kymmenellä Enok Rytkösen kirjakauppa, kunnes Rytkönen rakennutti oman talon torin eteläsivustalle lääninhallituksen viereen. Pankkitalon rakentamisen yhteydessä tätä vuonna 1891 rakennettua taloa kavennettiin ja se riisuttiin uusrenessanssikoristeistaan, mutta purkutuomion se sai vasta 1980-luvun alussa. Torin toisessa…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna -  Tori
Hämeenlinnan torin itälaidalle, kaavan mukaiselle paikalle valmistui arkkitehti Louis Jean Desprez'n suunnittelema kirkkorakennus vuonna 1798. Alun perin kirkko oli pyöreä torniton rakennus, mutta 1800-luvun aikana se sai kellotornin ja muutettiin perinteisemmäksi ristikirkoksi. 1900-luvun alun postikortissa ei ole vielä Toripuistoa eikä paviljonkeja, jotka valmistuivat vuonna 1911. Toria ei myöskään ole vielä kivetty, vaan kirkon edessä levittäytyy pelkkä hiekkakenttä. Vasemmalla torin pohjoislaidalla näkyvät lääninhallituksen empirerakennus ja puutalo, jossa toimi Kaupunginhotelli vuoteen 1929 asti.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna - Ev. Luth. Kirkko, rakennettu 1798
Hämeenlinnan kustavilaista klassismia edustavan kirkon suunnitteli Kustaa III:n ranskalaissyntyinen hoviarkkitehti Louis Jean Desprez. Rakennustyö valmistui vuonna 1798. 1800-luvun loppupuolelle tultaessa seurakunnan väkiluku oli lähes sadassa vuodessa jo nelinkertaistunut ja kirkon ahtaudesta valitettiin toistuvasti. Vuonna 1890 kirkkoneuvosto tilasi arkkitehti Josef Stenbäckiltä suunnitelman kirkon laajentamiseksi perinteiseksi ristikirkoksi. Kirkon korjaustöiden yhteydessä luovuttiin samalla amfiteatterimaisesta penkkien asettelusta ja alttari siirrettiin kirkon itäpäähän. Kirkkoon rakennettiin lehterit ja saatiin uudet urut ja alttaritaulu. Uudistettu kirkko vihittiin käyttöön 25.9.1892.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1908

Hämeenlinna - Hautauskappeli
Ahveniston kappeli sijaitsee Ahveniston hautausmaa-alueella. Vuonna 1925 rakennettu siunauskappeli on arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelema. Myös kappelin Kristusta ristillä esittävä lasimaalaus on Launiksen tekemä. Kappeliin rakennettiin lisäsiipi vuonna 1986 ja samalla myös kappelin vanha osa peruskorjattiin. Urkurakentamo Matti Erolan tekemät yhdeksänäänikertaiset mekaaniset urut kappeliin saatiin vuonna 1987.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hämeenlinna - Kirkko
Jean Louis Desprez'n suunnittelema Hämeenlinnan uusklassistinen pyöreä kirkko valmistui vuonna 1798 ja muutettiin perinteiseksi ristikirkoksi vuonna 1892. Hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti Armas Lindgren sai 1900-luvun alkuvuosina tehtäväkseen suunnitella kirkon edustalle torin laitaan puistoalueen paviljonkeineen, istutuksineen ja suihkulähteineen. Paviljonkien rakentaminen tilattiin V. Fr. Alaselta, ja muurit kivimaljoineen teetettiin paikallisessa Heinäsen kiviveistämössä. Puistoalue valmistui syksyllä 1911. Samassa yhteydessä aiemmin hiekkapäällysteinen tori sai pintaansa säteittäin ladotun kiveyksen.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Kirkko
Hämeenlinnan kirkko rakennettiin 1700-luvun lopulla Katajamäki-nimiselle alueelle, jossa alun perin nimensä mukaisesti kasvoi tiheässä katajia. Jo 1800-luvun alussa kirkon ympärillä oli ollut jonkinlainen puistikko. Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla siirrettiin paloturvallisuussyistä lähinnä kirkkoa sijainneet rakennukset kauemmas ja raivattiin nykyisen Kirkkopuiston alue. Apteekkari Bjuggin puutarhuri Kustaa Reinhold Sonntag suunnitteli ns."Katajamäen puistojen" tai "Kirkkopuistikoiden" istutukset, ja kesällä 1838 puistoon istutettiin vaahteroita, jalavia ja lehmuksia. Myös pensasmajoja istuimineen oli puistossa vielä ainakin 1800-luvun loppupuolella, jolloin vanhat kaupunkilaiset mielellään istuskelivat kesäiltoina ja pyhäpäivinä puistossa seurustelemassa. Pyhäaamuisin myös jumalanpalvelukseen saapuneet maalaiset istuivat puistossa odottamassa unilukkaria avamaan kirkon ovia.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Kirkko
Toripuisto valmistui Hämeenlinnan kirkon ja Kirkkopuiston edustalle arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelman mukaan 1910-luvun alussa. Puiston keskellä sijaitsevan maljamaisen suihkulähteen paikalla voisi olla paljon näyttävämpikin veistos, jollei rahapula olisi jälleen kerran ohjannut kaupungin päätöksentekoa. Kuvanveistäjä Eemil Halonen valmisti Toripuiston suunnittelijan arkkitehti Armas Lindgrenin ehdotuksesta kaksi veistosluonnosta: Hämäläiset kalastajat ja Lähteellä istuva äiti. Valtuuston mielestä veistoshanke oli kuitenkin liian kallis ja luonnokset palautettiin taiteilijalle. Lindgreniltä tilattiin piirros yksinkertaiseen suihkulähteeseen. Säästömielessä myös lähdettä ympäröivä kivetty käytävä jätettiin pois ja suihkulähteen ympärille istutettiin sen sijaan kasveja.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2