lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 15)

Käsikirjaston lukusali vuonna 1934
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston vuonna 1924 käyttöön otetussa kirjastotalossa käsikirjasto sijaitsi ovesta tultaessa vasemmalla puolella omassa erillisessä tilassaan. Käsikirjaston aineistoon sai tutustua vain kirjastossa, kotilainoja ei sieltä annettu. Vuonna 1934 käsikirjastossa oli 2663 nidettä. Vuonna 1924 kaupunginkirjaston kokoelmissa oli ollut kaikkiaan vain 7178 nidettä. Kymmenen vuotta myöhemmin niteiden kokonaislukumäärä oli jo 18412. Jokaista kaupunkilaista kohti oli silloin kaksi ja puoli teosta, kun vastaava luku kymmenen vuotta aiemmin oli ollut yksi.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.

Kirjaston lainauskerros vuonna 1934
Vuonna 1934 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto oli toiminut kymmenen vuotta uusissa tiloissaan Turuntien päässä. Kirjastotalon toiseen kerrokseen oli kesällä 1926 majoittunut Hämeenlinnan maakunta-arkisto. Lainauskerroksessa ovesta tullessa vasemmalla oli käsikirjasto ja suoraan edessä lainaussali, jonka etuosassa sijaitsi lainauspöytä eli "tiski". Hyllyt oli sijoiteltu säteittäisesti salin puolipyöreään takaosaan. Lainaussalin oikealla puolella oli lukusali ja sen takana vielä erillinen huone tutkijoita varten. Lasten lukusali oli rakennusvaiheessa jäänyt kirjastosta puuttumaan, eikä sitä ollut vielä vuoteen 1934 mennessäkään saatu aikaan, vaikka vapaata tilaakin olisi rakennuksesta löytynyt. Kuvassa lainaustiskin takana erottuvat hämärästi kirjastonhoitaja Ernesti Suolahti sekä kirjastoapulainen Soini Mujo.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Turja, H. A.

Kirjastotalo
Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto määräsi vuodesta 1928 alkaen nimeämänsä henkilöt tarkastamaan kirjaston toiminnan kolmen vuoden välein. Tarkastuksista laadittiin asianmukainen tarkastuskertomus, jossa kuvattiin kirjaston toiminta ja tilanne sekä tehtiin myös parannusehdotuksia, jos korjaamisen tarvetta ilmeni. Ensimmäisen tarkastuksen tekivät kirjakauppiaat W. S. Mäkelä ja Enok Rytkönen, joista jälkimmäinen oli tunnettu riimittelytaidostaan. Niinpä tarkastuskertomuksesta tulikin runomuotoinen:
"Ensimmäinen tarkastus Kaupungin kirjastossa
sen sijaitessa uudessa, uljaassa asunnossa.
Valtuuston määräyksestä kirjaston tarkastimme
ja kunnossa sen oivassa olevan totesimme.
On kirjat kaikki kauniisti hyllyssä paikoillansa:
helposti, mitä halajaa näin löytää sieltä kansa.
Ja järjestystä parempaa ei vaatia voi kukaan
kun joka side sisällön ja aakkosien mukaan
on siellä koottu korteille huolellisesti, hyvin
ja aina helppo täydentää on uusin ilmestyvin.
Samoin myös lukusalissa ja…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1924–1926

Ortodoksikirkko muuttuu kirjastoksi
Hämeenlinnan ortodoksinen sotilaskirkko ehti seistä paikallaan Pikkutorin keskellä vain parikymmentä vuotta, ennen kuin sen aika Venäjän vallan muistomerkkinä oli ohi. Rakennus oli itsenäistymisen jälkeen kirkollis- ja opetusministeriön omistuksessa. Hämeenlinnan kaupungin anomus kirkkorakennuksen luovuttamisesta kaupungille kirjastokäyttöön hyväksyttiin valtioneuvostossa 13. marraskuuta 1922, ja muutostyöt aloitettiin tammikuussa 1923. Suuren innostuksen vallassa kirkon tornit ja kupolit purettiin ja kaikki muutkin kirkolliset piirteet rakennuksesta hävitettiin. Muutos kirjastotaloksi toteutettiin arkkitehti Bertel Strömmerin laatimien suunnitelmien pohjalta.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1923

Piirteitä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston vaiheista
Soini Mujon käsikirjoitus on eräänlainen Hämeenlinnan kirjastotoiminnan 75-vuotishistoriikki, vaikka se ei koskaan ilmestynyt painettuna. Kirjastolautakunta lunasti kuitenkin Mujon käsikirjoituksen helpottamaan kirjaston satavuotishistoriikin kirjoitustyötä (Erkki Korkama: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto 1861–1961). Soini Mujo toimi Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa ylimääräisenä apulaisena vuodesta 1931 alkaen ja nuorempana kirjastoapulaisena vv. 1939–1945. Hämeenlinnan kirjasto sai alkunsa yksityisenä laitoksena Hämeenlinnan siviililukion rehtorin G. E. Eurénin aloitteesta. Hämeenlinnan kaupunki- ja maaseurakunnan lainakirjasto aloitti toimintansa 1. toukokuuta 1861. Vuonna 1871 omistajat luovuttivat kirjaston kansakoulun johtokunnan alaisuuteen. Kansakoulun yhteydessä kirjasto toimi vuoteen 1905 asti, jolloin perustettiin erillinen kirjastotoimikunta huolehtimaan Hämeenlinnan kansankirjaston toiminnasta. Kirjastotoiminnan ensimmäisiin vuosikymmeniin sisältyi, paitsi hallinnollisia…
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1937
Tekijä:
Mujo, Soini
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2