lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 15)

Kirjastotalo, pohjapiiros, 1. ja 2. kerros
Pikkutorin puiset empirerakennukset on rakennettu kaupungin suuren palon (v. 1831) jälkeen. Venäläinen kirkko ei alun perin kuulunut torisuunnitelmaan. Se merkittiin venäläisen varuskunnan kirkon paikaksi vuoden 1872 asemakaavassa. Vuoden 1887 kaavasta kirkko jätettiin pois ja senaatti huomautti asiasta, jolloin kirkkorakennus palautettiin kaavaan. Mahtava bysanttilaisvaikutteinen ortodoksikirkko korkeine torneineen nousi pikkutorin keskelle vuonna 1901. Piirustukset oli tehnyt N. A. Schultz, ja rakennustöistä huolehti Venäjän sotalaitos. Kirkko oli vain sotilaskäytössä. Kirkko valmistui aikana, jolloin hyökkäys Suomen itsehallintoa vastaan oli juuri alkanut. Kaupunkilaisille kirkosta tulikin vihatun vallan symboli. Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1923 kirkontorneihin ja kupoliin kiinnitettiin köydet, joiden avulla ne kaadettiin ja kirkko muutettiin klassististyyliseksi kaupunginkirjastoksi Bertel Strömmerin suunnitelman pohjalta. Kirjasto toimi rakennuksessa aina vuoteen 1983 asti,…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1923
Tekijä:
Strömmer, Bertel

Haapamäen kansakoulu
Renkoon päätettiin vuonna 1880 pitkän kädenväännön jälkeen perustaa kansakoulu. Talollinen David Rekola Uudestakylästä antoi koululle Haapamäki-nimisen tontin, kunhan saisi vastaisuudessa vapauden koulun kuluista. Puutavara saatiin talollisilta manttaaliluvun mukaan. Muut suorittivat osuutensa päivätöinä. Koulun pohjapiirustus hyväksyttiin vuonna 1881. Koulurakennukseen tuli kaksi luokkahuonetta ja asunto opettajalle. Syyskuussa 1882 koulu oli jo vesikatossa, kun se paloi. Syypääksi epäiltiin markkinaväkeä. Palossa tuhoutuivat myös alkuperäiset rakennuspiirustukset. Tammikuussa 1884 koulu oli kuitenkin jo rakennettu uudestaan, ja koulutyö pääsi alkamaan. Opettajatar Maria Muukinilla oli 56 oppilasta, joista 40 oli tilallisten lapsia. Pisin koulumatka oli 10 kilometriä, joten kovin kaukaa Rengosta ei kouluun tultu. Haapamäen koulu toimi Rengon ainoana kouluna yli 10 vuotta, vaikka jo vuonna 1882 kouluun oli pyrkinyt enemmän lapsia kuin kouluasetus salli yhdelle opettajalle. Vuosina…
Avainsanat:
, , , ,
Tekijä:
Elo, Hugo I.

Hämeenlinna - Kauppakoulu ja kaupunginkirjasto
Hämeenlinnan kauppakoulu oli perustettu vuonna 1919. Koulu toimi alkuvuosinaan osoitteessa Raatihuoneenkatu 6 ja sen jälkeen Birger Jaarlin kadulla kahdessakin eri osoitteessa. Vuonna 1950 kauppakoulu muutti Hämeenlinnan yhteiskoulun entisiin tiloihin Turuntien alkupäähän. Oikeanpuoleisessa puutalossa oli 1950-luvulla mm. Ruokala Kerho, joka tunnettiin myös nimellä Monttu. Turuntie päättyy Hämeenlinnan kaupunginkirjastoon, joka oli muuttanut näihin entisen sotilaskirkon tiloihin vuonna 1924. Samassa rakennuksessa toimi myös Hämeenlinnan maakunta-arkisto vuosina 1926–1977. Kirjasto muutti uusiin tiloihin Lukiokadun alkupäähän vuonna 1983, minkä jälkeen entinen kirjastotalo oli oppilaitoskäytössä. Vuonna 2014 vanha rakennus kunnostettiin Kumppanuustaloksi, joka tarjoaa toiminta- ja kokoontumistiloja yhdistyksille ja yhteisöille.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1950-luku

Hämeenlinna - Kirjastotalo
Hämeenlinnan kaupunginkirjasto muutti entiseen ortodoksiseen sotilaskirkkoon vuonna 1924. Ennen muuttoa rakennus kävi läpi valtavan muodonmuutoksen arkkitehti Bertel Strömmerin suunnitelman mukaisesti. Kaikki kirkkorakennukseen viittaavat piirteet hävitettiin ja rakennus muuttui klassistista tyyliä edustavaksi kirjastotaloksi. Myös maakunta-arkisto muutti kirjastotalon toiseen kerrokseen 1.7.1926. Kuvan oikean reunan puutalossa, osoitteessa Turuntie 1, sijaitsivat 1930-luvulla ainakin valokuvaamo Häme sekä A. Ahosen omistama Hämeen kotileipomo ja kahvila. Turuntien toisella puolella toimi Hämeenlinnan yhteiskoulu.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hämeenlinna_Kirjasto.pdf
Pikkutorille vuonna 1900 rakennetusta ortodoksisesta sotilaskirkosta muovailtiin kirjastotalo 1920-luvun alkupuolella, minkä jälkeen rakennus ympäristöineen säilyikin lähes muuttumattomana vuosikymmeniä. Kirjasto muutti pois kuvan rakennuksesta, kun uusi kirjastotalo valmistui Lukiokadun alkupäähän vuonna 1983. Etualalla näkyy mukulakivin kivettyä Pikkukatua, joka edelleenkin kulkee poikittain vanhan kirjastotalon etupuolitse. Taustalla näkyvän empirerakennuksen rakennutti vuonna 1832 lääninmaanmittari Herman Otto Gylling. Rakennuksessa toimi vuosina 1911–1923 Felix Skogsterin perustama Paitatehdas Tilhi oy. Skogster rakennutti tehdasta varten Hallituskadun varrelle vanhan empiretalon jatkoksi kaksikerroksisen kivitalon, jonka suunnitteli Armas Rankka. Seuraava omistaja oli tehtailija Lauri Alanko, jonka aikana sekä vanha että uusi rakennus muutettiin asuinkäyttöön. Nämä muutokset suunnitteli paikallinen rakennusmestari K. B. Koskinen, joka vaihdatti myös empirerakennuksen…
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto
Vuonna 1961 perustettu Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi Pikkutorilla kuvan rakennuksessa vuosina 1924–1983. Kirjastotalo oli rakennettu alun perin vuonna 1900 ortodoksiseksi sotilaskirkoksi. Kirkkorakennus koki rajun muodonmuutoksen, kun sen tornit ja kupolit kaadettiin. Arkkitehti Bertel Strömmer suunnitteli pari miljoonaa silloista markkaa maksaneen muutoksen kirkosta kirjastoksi. Uusitussa asussaan rakennus edusti tyyliltään lähinnä 1920-luvun klassismia. Kirjastotalon vihkiäisiä päästiin viettämään 10. joulukuuta vuonna 1924. "Tästä vihkimäjuhlasta meidän suhteettoman upiassa miljoonapalatsissamme muodostui kieltämättä merkkitapaus kaupungin sivistyselämässä", kirjoitti sanomalehti Häme. Vihkiäisissä kohotettiin kolminkertainen eläköön-huuto kirjastotalolle, jonka valmistuminen oli "lopullisesti hävittänyt venäläisen sortoajan muistomerkin paikkakunnalta".
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1924

Hämeenlinnan kaupunginkirjasto
Hämeenlinnan ortodoksinen sotilaskirkko päätettiin muuttaa kirjastorakennukseksi, kun kirkko itsenäistymisen jälkeen muistutti kaupunkilaisia ikävällä tavalla Venäjän vallan ajasta. Arkkitehti Bertel Strömmerin piirustusten mukaisesti ortodoksikirkko muuttui kirjastoksi vuosina 1922–1924. Vain korkeat portaat ja sisäänkäynnit jäivät suurin piirtein ennalleen. Valtion kirjastotoimiston johtaja maisteri Helle Cannelin (Kannila) kävi jo ennen virallisia avajaisia tutustumassa rakennukseen ja oli tyytyväinen näkemäänsä: "On mielihyvällä tunnustettava, että Hämeenlinnan kaupunki nyt on saanut parhaimman kirjastohuoneuston, mikä millään maamme pieniin kaupunkeihin luettavalla on. Se on talo, jota ylpeillen voidaan näyttää vieraillekin." Hämeenlinnan kaupunginkirjasto toimi tässä rakennuksessa lähes 60 vuotta, aina vuoteen 1983 asti.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1924

Hämeenlinnan kirjasto
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston toiminta uudessa komeassa kirjastotalossa alkoi vilkkaana heti vihkiäisten jälkeen joulukuussa 1924. Lainoja oli keskimäärin sata päivässä, mikä oli entiseen verrattuna huippulukema. Lainausosasto oli kuitenkin päivittäin auki vain kolme tuntia iltaisin klo 17–20. Lasten tilanne oli vielä huonompi, he pääsivät lainaamaan vain kolmena päivänä viikossa klo 16–17. Lehtienlukusali sen sijaan oli avoinna joka päivä klo 13–19.30. Kesäisin aukioloaikoja vielä supistettiin tästäkin. Kaupunginkirjaston aukioloajat pysyivät suurin piirtein samanlaisina aina 1940-luvun puoliväliin asti, vain lastenosaston aukioloaikaan tuli pientä lisäystä 1930-luvun lopulta lähtien. Kirjaston takana näkyy osa puista empirerakennusta, ns. Puntilan taloa, jonka rakennutti lääninmaanmittari, kapteeni Herman Otto Gylling Hämeenlinnan palon jälkeen vuonna 1832.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1924
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinnan kirjasto<br />
Vuonna 1861 perustettu Hämeenlinnan kaupunginkirjasto muutti tähän entisen ortodoksisen sotilaskirkon rakennukseen vuonna 1924. Myös Hämeenlinnan maakunta-arkisto toimi saman talon yläkerrassa vuosina 1926-1977. Kaupunginkirjastossa 1950-luku oli kasvavien kirjamäärärahojen ja sen myötä myös kasvavien lainauslukujen aikaa. Samaan aikaan perustettiin ensimmäiset toimet, joihin valittavilta edellytettiin kirjastoalan ammattipätevyyttä. Ensimmäisiä koulutettuja kirjastoammattilaisia Hämeenlinnassa olivat Erkki Kemiläinen, Asta Pekonen, Seija Salomaa ja Saara Raakkula. Lastenosaston osastonhoitajana vuonna 1954 aloittanut Asta Pekonen toimi myös kirjastonjohtajana vuosina 1959–1974 .
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1950-luku
Tekijä:
Laurila, Usko

Hämeenlinnan Kirjastotalo
Nykyiset kartat eivät enää tunne Pikkukatua, jonka näkymiä tämä postikortti kuvaa. Mukulakivipäällysteinen katu on kuitenkin edelleen olemassa Turuntien poikkikatuna Pikkutorin laidassa. Pikkukatu kulkee vasemmalla näkyvän vanhan puisen empirerakennuksen editse. Talo rakennettiin heti Hämeenlinnan palon jälkeen vuonna 1832, ja siinä ja sen lisärakennuksissa toimi Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu, joka 1900-luvun alussa muuttui Hämeenlinnan yhteiskouluksi. Kuvan oikeassa reunassa näkyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sisäänkäynti korkeiden portaiden yläpäässä. Kaupunginkirjasto oli vuonna 1924 muuttanut tähän entisen ortodoksisen sotilaskirkon rakennukseen. Hallituskadun varrella, kirjaston takana näkyy osa ns. Puntilan taloa, joka on samalta ajalta kuin yhteiskoulun vanha puurakennus.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Laurila, Usko
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2