Selaa aineistoja (yhteensä 9)

Kansallisosakepankin punatiilinen rakennus valmistui vuonna 1915 torin alakulmaan. Kansallisromanttista tyyliä edustava pankkitalo on arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema. Pankkitalon pohjoispäässä oli kaksi liikehuoneistoa ja yläkerroksissa asunto- ja toimistotiloja. Vuonna 1908 perustettu Suomalainen kirjakauppa muutti pankkitalon päätyyn vuonna 1915. Toripuiston suihkulähteen ja puiden takana häämöttää Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin vuonna 1929 valmistunut pankkitalo.

Suomalainen kirjakauppa aloitti liiketoimintansa Hämeenlinnassa 11. elokuuta 1908 toimitusjohtajanaan W. S. Mäkelä. Kirjakaupan ensimmäinen liikehuoneisto sijaitsi puutalossa Kasarmikadun ja Raastuvankadun (Raatihuoneenkadun) kulmassa. Liikepaikkaa pidettiin aikanaan jonkin verran syrjäisenä, ja niinpä Suomalainen kirjakauppa muutti uuteen Kansallisosakepankin taloon torin laidalle vuonna 1915. Suomalaisessa kirjakaupassa myytiin kirjojen ja paperitavaran lisäksi mm. koruja, leikkikauluja, "grammofoneja", viuluja ja mandoliinejä sekä muistoesineitä Hämeenlinnasta. Kirjakaupan takana Kasarmikadun varrella näkyy vuonna 1900 perustetun Hämeenlinnan uuden kirjapainon painotalo.

Läntisellä Linnankadulla sijaitsi 1900-luvun alkuvuosina mm. kaksi apteekkia ja kolme kirjakauppaa. Kuva on otettu läheltä nykyisen Sibeliuksenkadun ja Birger Jaarlin kadun kulmaa kohti toria. Kadun vasemmalla puolella on vuosina 1904–1914 Hämeenlinnassa toiminut Kirkollinen kirja- ja paperikauppa. Kadun toisella puolella, apteekkari Ölanderin talossa on Lähetyskirjakaupan liikehuoneisto, jossa myytiin myös tapetteja. Myös Rytkösen kirjakauppa oli vuosisadan ensimmäisellä kymmenellä torin alareunassa. Hämeenlinnan I apteekki toimi Linnankadun ja Residenssikadun kulmassa apteekkari Ölanderin johdolla. Vähän edempänä torin laidalla oli kaupungin toinen apteekki, jota vuosisadan alussa hoiti V. A. Haglund.

Rantakadun (nykyisen Arvi Kariston kadun) ja Raatihuoneenkadun kulmassa sijaitsi 1880-luvun lopulla rakennettu nikkarityylinen hirsirakenteinen talo, jossa toimi 1920-luvulta 1940-luvulle mm. sanomalehti Hämeen kirjapaino. Sanomalehti Häme oli nuorsuomalaisen Hämetär-lehden jatkaja, ja se ilmestyi Hämeenlinnassa vuosina 1919–1944. Lehteä julkaisi Suomalainen kirjapaino-osakeyhtiö. Samassa rakennuksessa toimi ainakin 1920-luvun loppupuolella myös Lutherilainen kirja- ja paperikauppa, myöhemmin 1930-luvun puolella nimellä Paperi- ja taidekauppa. Sotien jälkeen talo tuli tunnetuksi matkustajakoti Rannan talona. Rakennus siirrettiin 1980-luvun puolivälissä ns. talomuseoalueelle Koulukadun alkupäähän.

Torin pohjoisreunassa oli 1930-luvun alussa Walter Thomén suunnittelema, vuonna 1912 valmistunut pankkitalo, jossa sijaitsivat Pohjoismaiden yhdyspankki ja Suomen pankki. Kirjakauppias Rytkösen klassistisen talon suunnitteli arkkitehti Armas Lindgren vuonna 1910. Viereiseen taloon on jo tullut Uusi hotelli Kaupunginhotellin muutettua Rauhankadulle Paavonkulmaan. Lääninhallituksen empiretalo keskellä on C. L. Engelin piirtämä. Taustalla näkyy mm. vuonna 1930 valmistunut Hämeenlinnan alakansakouluseminaarin rakennus Kaurialassa. Läntisen Linnankadun puolella olevan matalan puutalon päädyssä oli Suomen maanviljelijäin kauppa.

Enok Rytkönen (1874–1960) sai kirjakauppaoikeudet Hämeenlinnassa vuonna 1900, kun A. Alopaeuksen kirjakauppa oli ajautunut konkurssiin. Vuonna 1910 Rytkönen rakennutti torin pohjoislaidalle lääninhallituksen ja Kaupunginhotellin väliin kolmikerroksisen klassistisen kivitalon. Rytkösen kirjakauppa oli katutasossa, ja kahdessa ylemmässä kerroksessa oli Kaupunginhotellin huoneita. Rytkösen kirjakaupan myyjättäret on kuvattu vuonna 1910 ilmeisesti pian uuden liikkeen avaamisen jälkeen. Vasemmalla kuvassa on kirjakauppias Enok Rytkösen käly, neiti Thyra Wendelin (k. 1913).

Postikorttikuvan etualalla on vuonna 1911 valmistuneen Toripuiston pohjoispään paviljonkirakennus ja puiston istutuksia. Taustalla Residenssikadun varrella on Kaupunginhotellin vanha puurakennus, jonka länsipää purettiin vuonna 1910 kolmikerroksisen klassistisen kivitalon tieltä. Talon rakennutti kirjakauppias Enok Rytkönen, jonka liike sijaitsi ensimmäisessä kerroksessa. Ylemmissä kerroksissa oli Kaupunginhotellin huoneita. Toripuiston suunnittelija, hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti Armas Lindgren sai tehtäväkseen myös Rytkösen kirjakaupan talon suunnittelun.

Vuonna 1908 perustettu Hämeenlinnan suomalainen kirjakauppa toimi Kansallisosakepankin talossa torin varrella vuodesta 1915 lähtien. Tässä talossa liike oli edelleen 1930-luvulla, kun nämä sisäkuvat otettiin. Kirjoja on runsaasti esillä, uutuuksina mainostetaan mm. Aarno Karimon historiasarjaa Kumpujen yöstä, viisiosaista Eläinten maailmaa sekä Iso tietosanakirja -sarjaa. Kirjakaupan seinällä olevista kirjailijakuvista on tunnistettavissa mm. Hämeenlinnassa syntynyt ja kasvanut "kotien kirjailija" ja "painosten herratar" Hilja Haahti.

Torin pohjoislaitaa hallitseva empiretyylinen lääninhallituksen rakennus sai uudet naapurit 1910-luvun aikana. Kirjakauppias Enok Rytkönen rakennutti lääninhallituksen itäpuolelle kirjakauppansa vuonna 1910 Armas Lindgrenin suunnitelman mukaan. Lääninhallituksen länsipuolelle kohosi pari vuotta myöhemmin Walter Thomén suunnittelema kaksikerroksinen pankkitalo. Talon toisessa päässä oli Suomen yhdyspankki (vuodesta 1919 Pohjoismaiden yhdyspankki) ja toista päätä hallitsi Suomen pankki. Pankkien välissä on N. Örlundin kellokauppa Otava.