lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 32)

Erhetyksen Waikutus, elli Lapsen Murha
Erhetyksen waikutus elli lapsen murha on kertomus nuoren ja viattoman Teresian lankeemuksesta. Tällä kirjallaan kirjailija tahtoi taistella "sitä julmaa ja kauhistavaa murhan syndiä vastaan, johon moni sala-wuoteuteen horjahtanut onneton nainen on uupunut äitinä tuskaisessa tilassansa". Murhe, kipu ja "houraus" saavat kertomuksen tytön tukehduttamaan lapsensa heti synnytyksen jälkeen, ja hän kuolee itsekin muutaman päivän kuluttua surkeassa tilassa, sillä hän pitää syntiänsä suurempana kuin Jumalan armoa. Kertomus päättyy Juteinin runoon Oma tundo.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1827
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Haapakallio
Haapakallio oli Theodolinda Hahnssonin esikoisteos ja maamme ensimmäinen naiskirjailijan suomen kielellä kirjoittama romaani. Kirjan tapahtumat sijoittuvat K-n pitäjään K-veden rannalle, josta käydään asioilla Hämeenlinnan kaupungissa. Haapakallio ilmestyi ensimmäisen kerran Helsingissä Suomalaisen kirjallisuuden seuran kustantamana vuonna 1869. Se sisältyy myös Hahnssonin kokoelmaan Kotikuusen kuiskehia (1884).
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1869
Tekijä:
Hahnsson, Theodolinda

Joululahjat
Theodolinda Hahnssonin kertomus Joululahjat ilmestyi vuonna 1891 Edlundin kustantamana.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1891
Tekijä:
Hahnsson, Theodolinda

Käsityöammattilaitokset Hämeenlinnan kaupungissa v.v. 1896-1905 ja ammattilaitosten tarkastus
Tarkastusten toimittaminen "käsityöhuoneissa" kuului Hämeenlinnassa vuonna 1880 perustetun terveydenhoitolautakunnan tehtäviin. Kaupunginlääkäri Viktor Mannerin kirjoittama tarkastuskertomus kattaa kymmenvuotiskauden 1896–1905, jolloin Hämeenlinnan käsityöammattilaitoksissa suoritettiin neljä tarkastusta keskimäärin kolmen vuoden välein. Tarkastettavien piiriin kuului yli viisikymmentä verstasta ja liikettä, joissa oli yhteensä yli 200 työntekijää. Joukossa oli mm. jalkine-, räätälin- ja puusepänverstaita, värjäämöjä, savenvalamoja, kivenhakkaamoja ja kirjansitomoja sekä maalarin-, nahkurin- ja kellosepänliikkeitä. Merkittävä muutos vuosisadan vaihteen työoloissa oli päivittäisen työajan lyheneminen lähemmäs kymmentä kuin kahtatoista tuntia. Työntekijöiden asuminen oli edelleen puutteellista, vaikka siinäkin oli tapahtunut edistystä. Kuitenkin osa työntekijöistä asui edelleen verstastiloissa. Verstaiden siisteydessäkään ei ollut kehumista, edes sylkyastioita ei kaikista paikoista…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1907
Tekijä:
Manner, Viktor

Kotikuusen kuiskehia (osa 1)
Kotikuusen kuiskehia ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1884 Edlundin kustantamana. Teos sisältää aiemmin erillisinä ilmestyneet kertomukset Kuuselan kukka (1872), Kaksois-veljekset (1870), Muistoja Naantalista (1874), Mäkelän Liisu (1880), Haapakallio (1869) sekä näytelmät Ainoa hetki (1873), Savon Jääkäri (1877) ja Viinantehtailija (1877). Kertomukset Pitkänniemen synty ja Rikas köyhänäkin olivat ilmestyneet aiemmin teoksessa Pikku kertoelmia (1878). Lisäksi teokseen sisältyvät kertomukset Torpan tyttö, Juhannusaatto mummon luona, Köyhäinmajassa ja Mitä koski kohisee? Mitä kuuset kuiskailee?.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1884
Tekijä:
Hahnsson, Theodolinda

Kroni-Katariina
Theodolinda Hahnsson kirjoitti Suomalaisen puolueen naisvaliokunnan joululehteen vuonna 1911 humoristisen pikkukertomuksen, jossa seppä-Ville potee pahaa yskää ja lähtee vaimonsa Miinan kanssa kaupunkiin lääkäriin. Onneksi kyseessä ei ole kuitenkaan keuhkotauti, vaan "Kroni-Katariina".
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Yrjö-Koskinen, Theodolinda

Kummituksia, elli Luonnollisia Aawis-Juttuja, Walistuksen lisäksi
Kummituksia, elli Luonnollisia Aawis-Juttuja -kirjanen sisältää Juteinin saksan kielestä kääntämiä hupaisia kummitusjuttuja. Kertomuksen lopussa kuvatulle yliluonnolliselle tapahtumalle annetaan kuitenkin aina luonnollinen selitys. Näiden "aawis-juttujen" tarkoitus oli aikanaan vähentää kansan keskuuteen syvälle juurtunutta taikauskoa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1819
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Kuuselan kukka
Hahnssonin Kuuselan kukka -kertomuksen tapahtumat sijoittuvat Kokkolan seudulle. Siellä oli ”meren rannalla kaunis Niemen talo, jota hallitsi kuudenkymmenen vuoden vanha ukko”. Kuuselan kukka on kraataritädin kahdeksantoistavuotias Lyyli-tytär, ”seudun ihanin neito”, jonka Niemen ukon poika Mikki tahtoo puolisokseen. Isä ei kuitenkaan huoli miniäkseen vaatimattoman mökin kasvattia, talontytär sen olla pitää. Monivaiheisten tapahtumien jälkeen Lyyli ja Mikki saavat toisensa, mutta joutuvat lähtemään Hämeeseen ilman Niemen ukon siunausta. Lopuksi sopukin kyllä solmitaan. Rakkausjuonen ohella pienoisromaanissa kuvataan myös paikallisia tapoja, mm. juhannuksen viettoa ja elonkorjuutalkoita Kokkolan seudulla. Kuuselan kukka ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1872, toinen painos ilmestyi vuonna 1874. Kertomus julkaistiin myös Hahnssonin kokoelmassa Kotikuusen kuiskehia (1884).
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1872
Tekijä:
Hahnsson, Theodolinda
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2