Selaa aineistoja (yhteensä 3)

Kaurialan asemakaava 1923
Kaurialan ensimmäinen asemakaava tilattiin säästäväisesti kaupungin omalta insinööriltä P. A. Ahomaalta. Se hyväksyttiin arkkitehti Birger Brunilan tekemin muutoksin ja vahvistettiin vuonna 1925. Kauriala-nimi kaupunginosalle saatiin paikalla 1500-luvulla olleelta kylältä. Kaurialan katujen nimeämiseen saatiin apua kaupunkilaisilta. Asemakaavan runkona on pohjois-eteläsuunnassa kulkeva esplanadi, "Kaurialan puisto" ja sitä leikkaava, monia kulmia tekevä Parolantie. Kaava oli modernin epäsäännöllinen; korttelit olivat hankalan monimutkaisia. Uutta oli myös puutarhaviljelypalsta-alue. Säästäväisyys kuitenkin kostautui: Kaavan toteuttaminen oli mahdotonta sokkeloisten tonttien ja tilaa vievien katujen vuoksi. Lopulta tilattiin uusi asemakaava tamperelaiselta E. Kaalamolta. Uudessa 1938 valmistuneessa kaavassa mm. Esplanadi on poistettu ja hallitsevana katuna on Parolantie. Myös pikkukatuja on poistettu, ja puutarhapalstat on vaihdettu osittain omakotitontteihin. Kaurialan kaupunginosa…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1923
Tekijä:
Ahomaa, P. A.

Keinusaaren asemakaava 1922
Keinusaaren kaupunginosaa varten tilattiin asemakaava vuonna 1921 arkkitehti Birger Brunilalta, joka oli tehnyt muutospiirustukset myös Kiistalan (nyk. rautatieaseman seudun) kaavaan. Keinusaari oli määrätty jo 1830-luvulla Hämeenlinnan suuren palon jälkeen keisarillisella käskyllä kruununmakasiinien sijoituspaikaksi, koska se sijaitsi Vanajaveden äärellä. Aluetta hallitsivat 1920-luvulla lääninsairaala, kruununmakasiini, verkatehdas ja nahkatehdas sekä paja- ja värjäämörakennukset. Hieman kauempana sijaitsi teurastuslaitos. Brunilan kaavassa alueelle on piirretty teollisuus- ja pienteollisuustontteja, rantaviiva on oikaistu ja sitä seurailee Rantatie. Rannassa on Keinupuisto. Nykyisellä Keinusaaren kerrostaloalueella on vielä Pikkujärvi. Keinusaari kuului 1920-luvulla Kiistalan kaupunginosaan, jonka kaavoitus oli alkanut jo vuonna 1912. Toisin kuin Sairio ja Myllymäki, Kiistalan alue ei alun perin kuulunut Hämeenlinnan maihin. Kaupunki pakkolunasti Kiistalan maat satama-, varasto- ja…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1922
Tekijä:
Brunila, Birger

Myllymäen asemakartta
Myllymäen asemakartassa ei ole merkintöjä piirtäjästä eikä ajasta. Se on kuitenkin luultavasti tehty 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Pieni osa Myllymäkeä oli asemakaavoitettu jo vuoden 1872 asemakaavassa. Vuonna 1900 Myllymäen vuokratonteille laadittiin ns. valtuuston epävirallinen kaava, jonka tarkoituksena oli jotenkin säännöstellä villiä rakentamista. Digitoitu kartta muistuttaa paljon J. O. Nylundin v. 1903 piirtämää karttaa, joka kuvasi Myllymäkeä ennen uusien tonttien järjestämistä. Suuri osa tonteista on vielä rakentamattomia eli niitty- ja peltotontteja. Tonttijako oli valtuuston kaavan mukainen ruutukaava, jota rikkovat vain kivilouhimolle varattu alue ja muutamat maaston vuoksi viistoon asetetut korttelit Hevoshaankadun (nykyisen Punaportinkadun) pohjoispuolella.
Vuonna 1907 kaupunginvaltuuston tonttivaliokunta teki ehdotuksen uusien vuokratonttien järjestämisestä Ahokadulta (entiseltä Kenttäkadulta) Poltinaholle ja Kankaantaustan kylään vievän maantien (nykyisen…
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1907
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2