Selaa aineistoja (yhteensä 14)

Vuosisadan vaihteen postikortissa on näkymä Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa ja kasarmialuetta. Kortin on lähettänyt venäläisen upseerin tytär Hämeenlinnasta sulhaselleen Jaroslavin kaupunkiin syyskuussa 1906. Hän on merkinnyt asuinrakennuksensa kuvaan rastilla.

Jääkäritykistörykmentti majaili Hämeenlinnassa Suomenkasarmilla vuosina 1922–1933. Kuvan punatiilinen miehistörakennus sijaitsee kasarmialueen pohjoislaidalla Turuntien varrella. Rakennus valmistui alunperin upseerien asuintiloiksi vuonna 1913, ja se edustaa 1910-luvun venäläistä varuskunta-arkkitehtuuria. Jääkäritykistöpatteristo oli muuttanut vuonna 1919 Hämeenlinnasta Tampereelle, missä se muutettiin kaksi patteristoa käsittäväksi Jääkäritykistörykmentiksi. Muutto takaisin Hämeenlinnaan tapahtui lokakuussa 1921. Vuoden 1934 alusta Jääkäritykistörykmentti sulautui Kenttätykistörykmentti 1:een.

Hämeen linna ei ollut auki matkailijoille 1900-luvun alkupuolella, vaikka se kaupungin matkaoppaissa nähtävyyteenä mainitaankin. Vuonna 1915 ilmestyneessä Hämeenlinnan matkaoppassa puhutaan Ruunuporin eli Tavastborgin linnasta ja esitellään linnan historiaa ja rakennusvaiheita. Linna oli kuitenkin tuohon aikaan pelkästään vankilakäytössä, joten matkailijoiden piti tyytyä ihmettelemään keskaikaista linnaa muurien ulkopuolelta. Vankilatoiminta jatkui päälinnassa vuoteen 1953 ja sen jälkeenkin vielä kehämuuri- ja päiväsellirakennuksissa aina vuoteen 1972 asti. Entistetty päälinna avattiin yleisölle vuonna 1979.

Suomen 7. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoona perustettiin vuonna 1878. Sotaväen kasarmit sijoitettiin vanhaa hautausmaata vastapäätä nykyisen Turuntien alkupäähän. Nämä Suomenkasarmien puiset rakennukset valmistuivat vuosina 1882–1883. Tarkk'ampujapataljoonat lakkautettiin ensimmäisellä sortokaudella vuonna 1901 ja kasarmialueet luovutettiin venäläisten käyttöön. Suomenkasarmien alueen punatiiliset rakennukset ovat venäläistä kasarmiarkkitehtuuria 1910-luvun alusta.

1900-luvun alussa keskustasta Läntiselle Viertotielle (nyk. Turuntielle) kuljettiin Kuivansillan yli. Vasemmalla kuvassa näkyy Suomenkasarmien puurakennuksia. Vuosina 1881–1901 Suomella oli asevelvollisuuteen perustunut oma armeija, ns. vanha sotaväki. Hämeenlinnaan sijoitettiin 7. tarkk'ampujapataljoona, jonka kasarmialue rakennettiin 1882–1883 Kuivansillan länsipuoliselle alueelle, jossa aiemmin sijaitsivat puutarhuri Vikmanin ja kaupungin apteekkarien kasvi- ja yrttitarhat. Kasarmien suunnittelutyöstä vastasi pääasiassa arkkitehti August Boman. Keskuspihan ympärillä oli neljä samanlaista U:n muotoista komppaniarakennusta, joista yksi on säilynyt nykypäiviin. Pataljoonan komentajan ja komppanianpäälliköiden asuintalot sijaitsivat rivissä kasarmialueen itäreunassa. Suomalaisen sotaväen lakkauttamisen jälkeen vuonna 1901 kasarmialue jäi venäläisen sotaväen käyttöön.

Linnankasarmien alueen länsireunassa Tampereentien varrella olevat tiiliset varuskuntarakennukset ovat peräisin 1850-luvun alkupuoliskolta. Vasemmassa reunassa oleva rakennus on aikanaan ollut sairaalakäytössä, kahdessa muussa oli miehistötiloja. Tampereentien suuntainen punatiilinen ampumarata ja maneesi rakennettiin 1910-luvulla. Siitä on jäljellä vain etelänpuoleinen pää.

Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa otetussa kuvassa näkyy vasemmalla etualalla Vanhankaupunginlahti. Hämeen linnan ja puiston välisellä Hämeenlinnan vanhan kaupungin paikalla on Linnankasarmien alue. Alueen vanhin rakennus on ns. Kenraalin talo, jossa oli jo 1830-luvulla kruununapteekin henkilökunnan asuntoja. Pääosa kuvassa näkyvistä rakennuksista on kuitenkin tehty 1850-luvun puolivälin jälkeen venäläistä sotaväkeä varten. Kasarmien valmistuminen vapautti kaupunkilaiset raskaasta majoitusvelvollisuudesta. 1870-luvulla varuskunta-alueen pohjoisosaan nousi kaksi uutta puista asuinrakennusta, jolloin Kaupunginpuiston puoleisesta osasta kehittyi puistomainen sotilasasuntoalue.

Kabinettikuvassa on näkymä Hämeenlinnan keskustan länsilaidalta Kuivansillan yli kohti Myllymäkeä. Kuvan taustalla näkyy vuosien 1881–1883 välisenä aikana rakennettuja Suomen kasarmien puurakennuksia Läntisen viertotien (nykyisen Turuntien) eteläpuolella. Myllymäen päällä on vielä mylläri Sirénin vuonna 1883 rakennuttama hollantilaistyylinen tuulimylly, joka purettiin vuonna 1891. Sillan kaupungin puoleisessa päässä seisoo sotilasasuinen nuori mies, luultavasti kaupungissa vuosina 1881–1901 toimineen Suomen 7. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoonan sotilas. Mylläri Sirénin poika Akseli Salokannel kuvailee 1880-luvun Kuivansillan tienoita seuraavasti: "Pikkutorin puistosta laskeuduttiin melko jyrkkää myötälettä ns. Kuivallesillalle, 'Silta' oli jonkin verran pengerretty, joten se kohosi sivuilla olevasta, vesiperäisestä suosta metrin verran. Sillan alitse oli kaivettu leveä oja , 'karnaali', joka kaartaen jatkui pohjoiseen päätyen linnan ja kaupungin välillä Vanajaveteen. Sillan molemmin…

Mainiemen kuntoutuskeskus toimi samalla paikalla, jossa Lammin reservikomppanian (Hämeen 25. reservikomppania) kasarmit sijaitsivat vuosina 1883–1899. Lammin reservikomppania oli Hämeenlinnan tarkka-ampujapataljoonaan kuulunut sotilasyksikkö. Kasarmit rakennettiin 1880-luvulla, ja ne olivat sotilaskäytössä vuosisadan vaihteeseen saakka, jolloin tarkka-ampujapataljoonat ja reservikomppaniat lakkautettiin. Kasarmien ajan rakennuksia ovat alipäällystön asuinrakennus, ns. vääpelin talo ja komppanian päällikön asuin- ja toimistorakennus, molemmat täysin muutettuja, sekä kolme ruutikellaria.
Suomen itsenäistymisen jälkeen kasarmilla toimi ensin vankisiirtola ja vuosina 1919–1923 varavankila. Lammin työlaitos aloitti toimintansa vuonna 1924. Alueen keskellä kohoava kivinen klassistinen asuntolarakennus on arkkitehti Matti Paalasen suunnittelema. Rakennus valmistui vuonna 1927. Työlaitokseen voitiin määrätä ojennettavaksi mm. kunnalliskotien niskuroivia hoidokkeja, irtolaisia ja päihdyttävien…

Linnankasarmien ensimmäinen rakennusvaihe oli 1800-luvun puolivälissä, jolloin syntyivät mm. Tampereentien suuntaiset punatiiliset miehistörakennukset. Leipomorakennus ja päävartio miehistörakennusten välissä rakennettiin niin ikään tiilestä 1870-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä alueen pohjoisosaan nousi kaksi puista asuinrakennusta. Kuvan kasarmi on 1910-luvulta, jolloin kasarmialueen rakentamista jatkettiin. Samaan aikaan alueelle tehtiin punatiilestä myös yhdistetty ampumarata ja maneesi, kolmikerroksinen asuinrakennus lähelle Vanajaveden rantaa sekä korjaamo, talleja ja varastoja. Kuvan miehistörakennuksen länsipäässä toimi pitkään Linnankasarmin sotilaskoti. Vuonna 1997 Tykkimiehet ry avasi tässä kasarmissa Tykistömuseon, joka siirtyi Hämeenlinnaan Niinisalosta. Vuoden 2013 alussa Tykistömuseo, Pioneerimuseo Miehikkälästä ja Viestimuseo Riihimäeltä yhdistyivät Museo Militariaksi.