Selaa aineistoja (yhteensä 41)

Hämeenlinnan tonttikartta vuodelta 1780 on julkaistu Hämeenlinnan kaupungin historian toisessa osassa, liite 5.

Vuoden 1831 suurtulipalon jälkeen kaupunki sai uuden, C. L. Engelin laatiman asemakaavan. Tämän kartan on uuden asemakaavan pohjalta laatinut A. W Zitting. Kartassa näkyvät mm. uudet kadunnimet ruotsin kielellä sekä korttelien numerot ja ruotsinkieliset nimet. Keskustan uusia kadunnimiä ovat mm. Raastuvankatu (Rådstugugatan), nykyiseltä nimeltään Raatihuoneenkatu sekä Residenssikatu (Residencegatan), nykyiseltä nimeltään Hallituskatu. Kartta on julkaistu Hämeenlinnan kaupungin historian kolmannessa osassa, liite 2.

"Maakirjakartat ja niitä seuranneet verollepanokartat tarjoavat korvaamattoman apuneuvon kurkistaa kyläyhteisöön ja maankäyttöön aikana, jolloin isojako ei vielä ollut ehtinyt hajottaa kyläyhteisöä ja kyläraitin varteen rakennettuja taloja erilleen. Kartoista nähdään, missä käytettiin sarkajakoa, missä yleisintä oli peltojen lohkojako tai muunlainen nautinta, ja mikä oli kasken merkitys alkavalle uudistilalle. Talojen omistusten lisäksi kartoista selviää myös alueen tiestö ja vesiyhteydet." (Heikki Rantatupa: Johdanto - Maakirjakartat ja verollepanomittaukset 1600- ja 1700-luvulla.) Haku toimii esim. pitäjän tai kylän nimellä.

Geografisk karta öfver Nedre Hollola härad uti Tavastehus län. Hollolan aliseen kihlakuntaan vuonna 1830 perustetussa Hämeen läänissä kuuluivat Hauhon, Lammin, Janakkalan, Vanajan ja Lopen pitäjät, Hämeenlinnan maaseurakunta sekä Tuuloksen, Luopioisten, Hausjärven ja Rengon kappelit.

Geografisk karta öfver Hauho härad i Tavastehus län. Kihlakuntajako Hämeen läänissä uudistettiin vuonna 1869. Yksi uusista kihlakunnista oli Hauhon kihlakunta, johon kuuluivat Hauhon, Hattulan, Vanajan, Lopen, Janakkalan ja Hausjärven pitäjät, Hämeenlinnan maaseurakunta sekä Tuuloksen, Tyrvännön ja Rengon kappelit.