Selaa aineistoja (yhteensä 41)

Piirteitä terveys- ja sairashoidollisista oloista Hämeenlinnan kaupungissa 19llä vuosisadalla
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) esittelee teoksen alussa Hämeenlinnan 1800-luvun väestötilastoja, asukaslukua, avioliittojen määrää sekä syntyvyys- ja kuolleisuustilastoja. Selvitykseen terveys- ja sairashoidollisista oloista kuuluvat kulkutaudit, läänin sairashuone, kaupunginsairaala ja terveyshoitolautakunta sekä kaupungissa toimineet lääkärit, kätilöt ja apteekit. Kirjan liitteenä on luettelo sairaanhoidon edistämiseksi tehdyistä testamenttimääräyksistä ja muista lahjoituksista. Teos sisältää myös terveyden- ja sairaanhoitoa koskevia ohjesääntöjä ja määräyksiä, mm. Hämeenlinnan terveyshoitolautakunnan ohjesäännöt vuodelta 1881. Teoksen liitteenä on vielä Pehr Kjellmanin laatima Hämeenlinnan uuden kaupungin tonttikartta vuodelta 1780.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1902
Tekijä:
Manner, Viktor

Plan af Tawastehus
Claes Wilhelm Gyldén (1802–1872) toimi päämaanmittauskonttorin insinöörinä 1830–1840-luvuilla ja julkaisi tänä aikana kaikkien Suomen silloisten kaupunkien asemakaavat karttasarjana. Alkuperäisten karttojen koko oli n. 51 x 66 cm. Hämeenlinnan kartta on vuodelta 1841, ja siihen on piirretty lisäksi kaupungin sijainti yleiskartassa. Myös korttelien numerot ja ruotsinkieliset nimet, tonttien numerot sekä tärkeimmät rakennukset on merkitty karttaan.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1841
Tekijä:
Gyldén, Claes Wilhelm

Plan av Tavastehus år 1780
Hämeenlinnan tonttikartta vuodelta 1780 on julkaistu Hämeenlinnan kaupungin historian toisessa osassa, liite 5.
Avainsanat:
, ,

Taffwastehus affrÿthningh - Hämeenlinnan kartta 1600-luvun puolivalistä
Hämeenlinnan kaupunki perustettiin vuonna 1639 Hämeen linnan pohjoispuolelle, linnan ja Pyövelinmäen väliselle alueelle, jossa nykyään sijaitsevat Linnankasarmit. Vanhan kaupungin tontit olivat kapeita ja pitkiä. Varsinaisia katuja oli vain yksi, ja sekin muistutti enemmän kylänraittia kuin katua. Kadun linnanpuoleisessa päässä oli tori ja sen varrella raatihuone. Kirkko rakennettiin 1660-luvulla, ja se sijaitsi kaupungin pohjoispäässä, Pyövelinmäen puolella. Niinpä kirkkoa ei vielä näy 1600-luvun puolivälissä piirretyssä kartassa. Hämeenlinnan kaupunki muutettiin 1770-luvulla kuningas Kustaa III:n määräyksestä linnan kupeesta Niementaustan mäelle, Saaristen virkatalon maalle.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1600-luku
Tekijä:
Schroderus, Laurentius L.

Tyrvännön pitäjänkartta 2132 04+07
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1842

Tyrvännön pitäjänkartta 2132 05
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1842

Tyrvännön pitäjänkartta 2132 06+05
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1842

Tyrvännön pitäjänkartta 2132 08
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1842

Vanajan pitäjänkartta 2131 06, 1842
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1842

Vanajan pitäjänkartta 2131 09+2132 07
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1842
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2