Selaa aineistoja (yhteensä 41)

Piirteitä terveys- ja sairashoidollisista oloista Hämeenlinnan kaupungissa 19llä vuosisadalla
Kaupunginlääkäri Viktor Manner (1864–1936) esittelee teoksen alussa Hämeenlinnan 1800-luvun väestötilastoja, asukaslukua, avioliittojen määrää sekä syntyvyys- ja kuolleisuustilastoja. Selvitykseen terveys- ja sairashoidollisista oloista kuuluvat kulkutaudit, läänin sairashuone, kaupunginsairaala ja terveyshoitolautakunta sekä kaupungissa toimineet lääkärit, kätilöt ja apteekit. Kirjan liitteenä on luettelo sairaanhoidon edistämiseksi tehdyistä testamenttimääräyksistä ja muista lahjoituksista. Teos sisältää myös terveyden- ja sairaanhoitoa koskevia ohjesääntöjä ja määräyksiä, mm. Hämeenlinnan terveyshoitolautakunnan ohjesäännöt vuodelta 1881. Teoksen liitteenä on vielä Pehr Kjellmanin laatima Hämeenlinnan uuden kaupungin tonttikartta vuodelta 1780.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1902
Tekijä:
Manner, Viktor

Ojoisten ja Saaristen latokartanoiden kartta 1778
Karttaotteessa näkyvät Ojoisten ja Saaristen latokartanoiden eli kruunun virkatalojen maitten omistukset isonjaon jälkeen. Maanjaot ja myöhempien vuosien mittaukset kokosi vuonna 1778 maanmittari Pehr Kiellman. Kiellman tuli 1760 Hämeeseen komission maanmittariksi eli isojakoa toimittamaan. Hän teki myös Hämeenlinnan uuteen kaupunkiin tonttijaon. Vuonna 1775 kaupungin uudeksi sijoituspaikaksi päätettiin Saaristen kruununtilan maat. Kustaa III vahvisti sijoituksen vuonna 1776. Linnoitustoimen päällikön Axel von Arbin sai tehtäväksi laatia kaupungin asemakaavan. Vuonna 1777 valmistui ensimmäinen Arbinin yksityiskohtainen suunnitelma Hämeenlinnan asemakaavaa varten ja v. 1778 "parannettu" suunnitelma. Pehr Kiellmanin karttaote Ojoisten ja Saaristen virkatalojen maista on samalta vuodelta kuin Arbinin korjattu suunnitelma. Lopullisen kaavan kuningas hyväksyi 1778. Kaupungin siirto suoritettiin nopeasti. Uusi asemakaava oli paalutettu maastoon jo ilmeisesti vuoden 1778 aikana. Vuodelta 1780…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1778
Tekijä:
Kiellman, Pehr

Myllymäen asemakartta
Myllymäen asemakartassa ei ole merkintöjä piirtäjästä eikä ajasta. Se on kuitenkin luultavasti tehty 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Pieni osa Myllymäkeä oli asemakaavoitettu jo vuoden 1872 asemakaavassa. Vuonna 1900 Myllymäen vuokratonteille laadittiin ns. valtuuston epävirallinen kaava, jonka tarkoituksena oli jotenkin säännöstellä villiä rakentamista. Digitoitu kartta muistuttaa paljon J. O. Nylundin v. 1903 piirtämää karttaa, joka kuvasi Myllymäkeä ennen uusien tonttien järjestämistä. Suuri osa tonteista on vielä rakentamattomia eli niitty- ja peltotontteja. Tonttijako oli valtuuston kaavan mukainen ruutukaava, jota rikkovat vain kivilouhimolle varattu alue ja muutamat maaston vuoksi viistoon asetetut korttelit Hevoshaankadun (nykyisen Punaportinkadun) pohjoispuolella.
Vuonna 1907 kaupunginvaltuuston tonttivaliokunta teki ehdotuksen uusien vuokratonttien järjestämisestä Ahokadulta (entiseltä Kenttäkadulta) Poltinaholle ja Kankaantaustan kylään vievän maantien (nykyisen…
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1907

"Maakirjakartat ja niitä seuranneet verollepanokartat tarjoavat korvaamattoman apuneuvon kurkistaa kyläyhteisöön ja maankäyttöön aikana, jolloin isojako ei vielä ollut ehtinyt hajottaa kyläyhteisöä ja kyläraitin varteen rakennettuja taloja erilleen. Kartoista nähdään, missä käytettiin sarkajakoa, missä yleisintä oli peltojen lohkojako tai muunlainen nautinta, ja mikä oli kasken merkitys alkavalle uudistilalle. Talojen omistusten lisäksi kartoista selviää myös alueen tiestö ja vesiyhteydet." (Heikki Rantatupa: Johdanto - Maakirjakartat ja verollepanomittaukset 1600- ja 1700-luvulla.) Haku toimii esim. pitäjän tai kylän nimellä.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1600-luku

Lammin pitäjänkartta 2134 06
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1842

Lammin pitäjänkartta 2134 05
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1842

Lammin pitäjänkartta 2134 03
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1842

Lammin pitäjänkartta 2134 02
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1842

Kunnallis-historiallinen kertomus Hämeenlinnan kaupungista
Kirjailija, päätoimittaja Tyko Hagman (1849–1914) toimi Hämeenlinnassa sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana vuosina 1898–1901. Hagman oli myös tuottelias kirjailija ja julkaisi mm. useita lasten satu- ja runokirjoja. Hagmanin oli tarkoitus aluksi kirjoittaa vain vuodesta 1898 kertova kunnalliskertomus. Kirjan esipuheessa hän kuitenkin kertoo ryhtyneensä omasta harrastuksestaan jo aiemmin keräämään tietoja Hämeenlinnan historiasta ja yhteiskuntaelämästä. Nämä tiedot hän sitten vielä laajennettuina liitti kertomukseensa, niin että siitä tuli lopulta ensimmäinen yleisesitys Hämeenlinnan kaupungin historiasta. Teoksen alkuosa Piirteitä Hämeenlinnan kaupungin historiasta käsittelee kaupungin historiaa sen perustamisesta aina vuoden 1831 tulipaloon asti. Kirjan keskiosa on alkuperäisen suunnitelman mukainen Kertomus Hämeenlinnan kaupungin kunnallis-taloudellisista oloista. Viimeinen osa Tietoja Hämeenlinnan kaupungin yhteiselämän eri aloilta esittelee kaupungin vanhimpia kouluja,…
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Hagman, Tyko

Keinusaaren asemakaava 1922
Keinusaaren kaupunginosaa varten tilattiin asemakaava vuonna 1921 arkkitehti Birger Brunilalta, joka oli tehnyt muutospiirustukset myös Kiistalan (nyk. rautatieaseman seudun) kaavaan. Keinusaari oli määrätty jo 1830-luvulla Hämeenlinnan suuren palon jälkeen keisarillisella käskyllä kruununmakasiinien sijoituspaikaksi, koska se sijaitsi Vanajaveden äärellä. Aluetta hallitsivat 1920-luvulla lääninsairaala, kruununmakasiini, verkatehdas ja nahkatehdas sekä paja- ja värjäämörakennukset. Hieman kauempana sijaitsi teurastuslaitos. Brunilan kaavassa alueelle on piirretty teollisuus- ja pienteollisuustontteja, rantaviiva on oikaistu ja sitä seurailee Rantatie. Rannassa on Keinupuisto. Nykyisellä Keinusaaren kerrostaloalueella on vielä Pikkujärvi. Keinusaari kuului 1920-luvulla Kiistalan kaupunginosaan, jonka kaavoitus oli alkanut jo vuonna 1912. Toisin kuin Sairio ja Myllymäki, Kiistalan alue ei alun perin kuulunut Hämeenlinnan maihin. Kaupunki pakkolunasti Kiistalan maat satama-, varasto- ja…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1922
Tekijä:
Brunila, Birger
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2