lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 9)

Arbinin asemakaava 1778
Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin 1770-luvulla vanhalta paikaltaan linnan pohjoispuolelta nykyiselle paikalleen Niementaustan mäelle. Kuningas Kustaa III vahvisti vuonna 1776 uuden sijoituksen ja määräsi linnoitustoimen päällikkö Axel Magnus von Arbinin (1717–1791) laatimaan asemakaavan uudelle paikalle. Arbinin ensimmäinen kaava valmistui ja hyväksyttiin vuonna 1777. Lydiaan on digitoitu kuitenkin Arbinin toinen kaavaversio, jonka kuningas allekirjoitti 19.5.1778. Se sisältää edellisvuotiseen verrattuna joitakin muutoksia etenkin teiden sijoittelussa. Arbinin kaava on ns. ruutukaava ja sen ääriviivat ovat taitteiset niin, että kaava muodostaa vuodan muotoisen kuvion. Kaupunkia kiertää lehtipuiden rivistö ja ulompana maaston kuivattamiseksi kaivettu kanava. Kaava toteutui suurelta osin, vaikkakaan kaavan mukaisia rantakatuja, laitureita ja puuistutuksia ei koskaan toteutettu. Kaava oli voimassa aina Hämeenlinna paloon asti vuonna 1831. Arbinin asemakaava on merkittävimpiä kustavilaisen…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1778
Tekijä:
Arbin, Axel Magnus von

Caweenin asemakaava 1887
Tyrväntöläissyntyinen arkkitehti Carl Alfred Caween (1836–1912) suunnitteli Hämeenlinnaan useita rakennuksia, mm. vuonna 1887 valmistuneen raatihuoneen. Hän toimi Hämeen läänin lääninarkkitehtina vuosina 1876–1907 ja sai toimekseen tehdä Hämeenlinnan asemakaavaan uuden rakennusjärjestyksen edellyttämät muutokset. Kaavamuutokset tehtiin vuosina 1882 ja 1886, ja senaatti vahvisti Caweenin uuden asemakaavan vuonna 1887. Uusi asemakaava oli perusrakenteeltaan edeltäjänsä kaltainen. Oleellisimmat muutokset olivat keskustan itäpuolen ranta-alueen muodostaminen puistoalueeksi ja jo rakennetun Suomen kasarmin alueen merkitseminen kasarmialueeksi. Kaavaan oli piirretty jo myös seuraavana vuonna valmistunut uusi lyseorakennus. Pikkutorille kaavoitettua ortodoksista sotilaskirkkoa yritettiin jossakin vaiheessa jo poistaa kaavasta, mutta senaatti antoi hyväksyntänsä vasta, kun se oli palautettu kaavaan. Tämä vuonna 1887 vahvistettu asemakaava oli keskustan osalta voimassa aina vuoden 1961 kaavan…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1887
Tekijä:
Caween, Alfred

Engelin asemakaava 1832
Syyskuussa vuonna 1831 tulipalo tuhosi suurimman osan Hämeenlinnan kaupungista. Tärkeimmistä rakennuksista säästyi vain kaupungin vuonna 1798 valmistunut kirkko. Suuret kaupunkipalot 1800-luvun Suomessa saivat aikaan sen, että palontorjunnasta tuli kaavoituksessa yksi keskeisiä näkökohtia ja asemakaavoitus joutui senaatin ja intendenttikonttorin tarkkaan valvontaan. Suomen 1800-luvun kuuluisin arkkitehti ja intendenttikonttorin johtaja Carl Ludvig Engel (1778–1840) muokkasi maanmittari A. W. Zittingin laatiman ruutukaavan pohjalta uuden asemakaavan Hämeenlinnan kaupungille. Engelin kaava hyväksyttiin 17.1.1832. Se edustaa tyypillistä empirekauden asemakaavoitusta, jolle on ominaista mm. aikaisempaa väljempi kaupunkirakenne, leveämmät kadut ja runsaat istutukset. Engelin suorakaiteen muotoinen empirekaava toteutui pääosiltaan ja olosuhteiden pakosta nopeassa tahdissa, vaikka rantaviiva ei nytkään muodostunut kaavan mukaiseksi. Tämä Hämeenlinnan kaava vuodelta 1832 on Suomen tärkeimpiä…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1832
Tekijä:
Engel, Carl Ludvig

Gustafssonin asemakaava 1845
Hämeen läänin kuvernööri Otto Rehbinder esitti melko pian muutoksia Engelin laatimaan vuoden 1832 kaavaan. Kaavamuutosta ryhtyi toteuttamaan Carl Johan Edvard Gustafsson (1815-1868) intendentinkonttorista, ja uusi kaava hyväksyttiin jo 2.7.1845. Myös Gustafssonin kaava lukeutuu empirekaavoihin, ja se noudattaakin pitkälti Engelin kaavaa. Suurin muutos on kaava-alueen laajeneminen kaupungin pohjoispuolelle ja supistuminen etelästä rannan puolelta. Kaava ulottuu myös Keinusaaren puolelle, jossa näkyvät lääninsairaalan ja kruununmakasiinien alueet. Tämäkään kaava ei kaikilta osin toteutunut, esim. kaavasta poistetut eteläosan tontit ja rakennukset jäivät paikalleen. Digitoitu kaava on maanmittari A. W. Zittingin tekemä kopio Gustafssonin asemakaavasta, ja sitä säilytetään Hämeenlinnan kaupunginarkistossa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1845
Tekijä:
Gustafsson, C. J. E.

Kaurialan asemakaava 1923
Kaurialan ensimmäinen asemakaava tilattiin säästäväisesti kaupungin omalta insinööriltä P. A. Ahomaalta. Se hyväksyttiin arkkitehti Birger Brunilan tekemin muutoksin ja vahvistettiin vuonna 1925. Kauriala-nimi kaupunginosalle saatiin paikalla 1500-luvulla olleelta kylältä. Kaurialan katujen nimeämiseen saatiin apua kaupunkilaisilta. Asemakaavan runkona on pohjois-eteläsuunnassa kulkeva esplanadi, "Kaurialan puisto" ja sitä leikkaava, monia kulmia tekevä Parolantie. Kaava oli modernin epäsäännöllinen; korttelit olivat hankalan monimutkaisia. Uutta oli myös puutarhaviljelypalsta-alue. Säästäväisyys kuitenkin kostautui: Kaavan toteuttaminen oli mahdotonta sokkeloisten tonttien ja tilaa vievien katujen vuoksi. Lopulta tilattiin uusi asemakaava tamperelaiselta E. Kaalamolta. Uudessa 1938 valmistuneessa kaavassa mm. Esplanadi on poistettu ja hallitsevana katuna on Parolantie. Myös pikkukatuja on poistettu, ja puutarhapalstat on vaihdettu osittain omakotitontteihin. Kaurialan kaupunginosa…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1923
Tekijä:
Ahomaa, P. A.

Keinusaaren asemakaava 1922
Keinusaaren kaupunginosaa varten tilattiin asemakaava vuonna 1921 arkkitehti Birger Brunilalta, joka oli tehnyt muutospiirustukset myös Kiistalan (nyk. rautatieaseman seudun) kaavaan. Keinusaari oli määrätty jo 1830-luvulla Hämeenlinnan suuren palon jälkeen keisarillisella käskyllä kruununmakasiinien sijoituspaikaksi, koska se sijaitsi Vanajaveden äärellä. Aluetta hallitsivat 1920-luvulla lääninsairaala, kruununmakasiini, verkatehdas ja nahkatehdas sekä paja- ja värjäämörakennukset. Hieman kauempana sijaitsi teurastuslaitos. Brunilan kaavassa alueelle on piirretty teollisuus- ja pienteollisuustontteja, rantaviiva on oikaistu ja sitä seurailee Rantatie. Rannassa on Keinupuisto. Nykyisellä Keinusaaren kerrostaloalueella on vielä Pikkujärvi. Keinusaari kuului 1920-luvulla Kiistalan kaupunginosaan, jonka kaavoitus oli alkanut jo vuonna 1912. Toisin kuin Sairio ja Myllymäki, Kiistalan alue ei alun perin kuulunut Hämeenlinnan maihin. Kaupunki pakkolunasti Kiistalan maat satama-, varasto- ja…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1922
Tekijä:
Brunila, Birger

Myllymäen asemakartta
Myllymäen asemakartassa ei ole merkintöjä piirtäjästä eikä ajasta. Se on kuitenkin luultavasti tehty 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Pieni osa Myllymäkeä oli asemakaavoitettu jo vuoden 1872 asemakaavassa. Vuonna 1900 Myllymäen vuokratonteille laadittiin ns. valtuuston epävirallinen kaava, jonka tarkoituksena oli jotenkin säännöstellä villiä rakentamista. Digitoitu kartta muistuttaa paljon J. O. Nylundin v. 1903 piirtämää karttaa, joka kuvasi Myllymäkeä ennen uusien tonttien järjestämistä. Suuri osa tonteista on vielä rakentamattomia eli niitty- ja peltotontteja. Tonttijako oli valtuuston kaavan mukainen ruutukaava, jota rikkovat vain kivilouhimolle varattu alue ja muutamat maaston vuoksi viistoon asetetut korttelit Hevoshaankadun (nykyisen Punaportinkadun) pohjoispuolella.
Vuonna 1907 kaupunginvaltuuston tonttivaliokunta teki ehdotuksen uusien vuokratonttien järjestämisestä Ahokadulta (entiseltä Kenttäkadulta) Poltinaholle ja Kankaantaustan kylään vievän maantien (nykyisen…
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1907

Ojoisten ja Saaristen latokartanoiden kartta 1778
Karttaotteessa näkyvät Ojoisten ja Saaristen latokartanoiden eli kruunun virkatalojen maitten omistukset isonjaon jälkeen. Maanjaot ja myöhempien vuosien mittaukset kokosi vuonna 1778 maanmittari Pehr Kiellman. Kiellman tuli 1760 Hämeeseen komission maanmittariksi eli isojakoa toimittamaan. Hän teki myös Hämeenlinnan uuteen kaupunkiin tonttijaon. Vuonna 1775 kaupungin uudeksi sijoituspaikaksi päätettiin Saaristen kruununtilan maat. Kustaa III vahvisti sijoituksen vuonna 1776. Linnoitustoimen päällikön Axel von Arbin sai tehtäväksi laatia kaupungin asemakaavan. Vuonna 1777 valmistui ensimmäinen Arbinin yksityiskohtainen suunnitelma Hämeenlinnan asemakaavaa varten ja v. 1778 "parannettu" suunnitelma. Pehr Kiellmanin karttaote Ojoisten ja Saaristen virkatalojen maista on samalta vuodelta kuin Arbinin korjattu suunnitelma. Lopullisen kaavan kuningas hyväksyi 1778. Kaupungin siirto suoritettiin nopeasti. Uusi asemakaava oli paalutettu maastoon jo ilmeisesti vuoden 1778 aikana. Vuodelta 1780…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1778
Tekijä:
Kiellman, Pehr

Wileniuksen asemakaava 1872
Tonttipula alkoi vaivata kasvavaa Hämeenlinnaa jo 1850-luvulla. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfelt laati vuonna 1858 uuden kaavan, jossa kaupunkialuetta laajennettiin Myllymäen ja Hätilän puolelle. Vaikka kaava hyväksyttiin senaatissa, se jäi toteutumatta. Seuraavaa asemakaavaa laatimaan ryhtyi arkkitehti ja Hämeen läänin rakennuskonttorin konduktööri Georg Wilenius (1831-1892). Wileniuksen kaavaehdotus valmistui jo vuonna 1867, mutta senaatti hyväksyi sen monien muutosten jälkeen lopullisesti vasta vuonna 1872. Wileniuksen kaavassa puutarhakatuja ja puistoalueita on vähemmän kuin Edelfeltin kaavassa, ja kaupunki on laajentunut vain läntisiltä osiltaan. Myllymäen kaupunginosaan on kaavoitettu 13 korttelia ja toriaukio. Kaupunginosan pääkatuna on Chaussé-katu, nykyinen Turuntie, jonka keskustan puoleiseen päähän Pikkutorille on jo varattu paikka ortodoksiselle sotilaskirkolle. Myös vanhan hautausmaan pohjoispuolelle on kaavoitettu kuusi uutta korttelia. Alkuperäinen kaava on…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1872
Tekijä:
Wilenius, Georg
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2