Selaa aineistoja (yhteensä 9)

Tyrvännön seurakunnan kirkko rakennettiin 1700-luvun lopulla Suotaalan kylään. Kuva on otettu Kirkkomäen rinteeltä kohti Elolankärkeä, jossa näkyvä rakennus valmistui vuonna 1907 raittiustaloksi. 1920-luvulla talossa toimi pitkään puhelinkeskus ja myös Tyrvännön kunta piti siellä toimistoaan ja kokouksiaan ennen oman kunnantalon valmistumista. Sittemmin seurantalo siirtyi Tyrvännön maamiesseuran omistukseen. Se on edelleen paikallaan Tyrvännöntien varrella. Toinen Elolankärjessä näkyvä rakennus on vuosisadan vaihteessa valmistunut kirjapainonomistaja Puromiehen huvila Leppäranta. Piispa Jaakko Gummerus taas vietti vuosina 1916–1936 kesiään Saarennon huvilassa taustalla näkyvässä Lammassaaressa. Viereisessä niemessä sijiatsivat Suolahden suvun huvilat Petäys ja Kariniemi.

Tyrvännön juhannusperinteisiin kuului tulien polttaminen mäensyrjissä ja veden päällä. Tulien äärellä pyörittiin piiriä ja laulettiin, valvottiin aamupuoleen ja katseltiin auringonnousua. Tytöt tekivät juhannusyönä taikoja naimaonnen varmistamiseksi. Sulhanen ilmaantui unessa, kun nukkui juhannusyönä yhdeksän erilaista kukkaa tyynyn alla. Myös solmittiin rukiin oraisiin erivärisiä rihmoja, lakaistiin yöllä yksinään kolmen tien risteystä tai käytiin sialta tiedustelemassa mahdollisista kihloista. Juhannustulilta palatessa nuoret toivat mukanaan lehviä ja kukkia, joilla koristeltiin pihamaat ja rakennukset. Kuvan juhannuksenviettäjien joukossa näkyy myös ylioppilaita, luultavasti Tyrvännön huviloilla kesäänsä viettäviä kaupunkilaisnuoria tai talojen ja kartanoiden kesävieraita. Kesävieraat olivat useimmiten sivistyneistöä, virkamiehiä tai muita kulttuurihenkilöitä. Tyrvännön varsinainen huvilakulttuuri sai alkunsa 1900-luvun alkuvuosina, ja tunnettuja kesätyrväntöläisiä olivat mm.…

Tuuloksen monikuvakortti 1900-luvun alusta kuvaa pitäjän nähtävyyksiä. Kortin lähettäjä "Liisa" kertoo kuva-aiheista seuraavasti: "Tällä kortilla näet palasen Tuulosta, nim. kirkon ja sen vieressä huvila 'Turvala'. Sen alla järven ja lopuksi osan Syrjäntaustan kylää. Koulusta otettiin kuva myös, mutta se ei tullut tähän korttiin ja se oli vähän vahinko."
Syrjäntaka on kylä Tuuloksessa ja Tuuloksen entinen kuntakeskus. Kylä paloi lähes kokonaan kansalaissodan loppuvaiheissa käydyssä Syrjäntaan taistelussa. Järvikuva lienee Suolijärveltä. Tuuloksen kirkon rakennuttamisen aloitti todennäköisesti Sairialan kartanon herra Knut Posse 1480-luvulla. Pyhälle Birgitalle omistetun harmaakivikirkon arvellaan valmistuneen viimeistään vuonna 1520. Kellotapulin rakensi Martti Jaakonpoika vuonna 1780. Vain 200-paikkainen Tuuloksen kirkko on Suomen pienimpiä keskiaikaisia harmaakivikirkkoja. Turvala on Sairialan kylässä sijaitseva huvila, jonka edustava päärakennus on peräisin 1870-luvulta.…

Arkkitehti Henrik Reinhold Helin piirsi Hämeenlinnaan noin 20 rakennusta yksin tai työryhmässä. Neljää lukuun ottamatta ne kaikki on purettu. Yksi Helinin säilyneistä rakennuksista on oluttehtailija Schmausserin kivinen yksityishuvila, jonka Helin suunnitteli yhdessä arkkitehti Alfred Caweenin kanssa. Huvilarakennus Vanajaveden rannassa edustaa tyylillisesti kansainvälistä jugendia ja onkin ainoa tyylipuhdas jugendrakennus Hämeenlinnassa. Huvilaa pidetään kokonaistaideteoksena. Rakennuksen lounaisnurkassa on kupolipäinen torni, jonka alla olevan erkkerin ikkunoista saattoi ihailla järvimaisemaa. Luoteisnurkassa on kulmaparveke. Rakennuksessa oli alun perin paljon ulokkeita. Sisäovien yläpeileissä on lehtikuvioita ja perhosensiipikuvio. Huoneita erottavat toisistaan erimuotoiset kaaret ja ovienkin suuaukot ovat paraabelin muotoiset. Talo on ollut sekä asuntona että teollisuuslaitosten aputilana. Ulokkeita on poistettu ja ikkunoita suurennettu. Vuonna 1977 kaupunki osti huvilan ja…

Pitkänsillan pieleen Keinusaaren puolelle perustettiin kuvernööri Rehbinderin aloitteesta puisto jo 1840-luvulla. Pinella-nimen puisto sai parikymmentä vuotta myöhemmin, kun ravintoloitsija A. Nordin korjautti puistossa olevan vanhan makasiinin kesäravintolaksi ja nimesi sen Pinellaksi. Nordin sai luvan ravintolalleen sillä ehdolla, että rannassa oleva hevosuittolaituri sai jäädä paikalleen. Ravintolan suosio hiipui 1880-luvulla, ja se tuhoutui lopulta tulipalossa. Kaupunki vuokrasi suuren osan puistosta vuonna 1895 Hämeenlinnaan perustetulle Verkatehdas Osakeyhtiölle, jonka hallitsema alue erotettiin aidalla puistosta. Rantaan rakennettiin 1900-luvun alkuvuosina myös kaksi huvilaa, jotka tunnetaan Pinellan huviloina. Puisto sai rauhassa rappeutua, kunnes kaupungin vastaperustettu puistovaliokunta alkoi hoitaa myös pieneksi käynyttä Pinellan puistoa vuoden 1904 jälkeen. Jo vuonna 1905 puisto oli valiokunnan vuosikertomuksen mukaan jälleen yksi kaupungin "hauskempia virvokepaikkoja".

Hämeen läänin kuvernööri Otto Carl Rehbinder rakennutti Perttulan huvilan Vanajan Miemalan kylään vuonna 1860. Rakennuksen suunnittelija oli lääninarkkitehti C. A. Edelfelt. Emma ja Edwin Hedman ostivat Perttulan tilan vuonna 1891 ja siirsivät perustamansa "tylsämielisten lasten kasvatus- ja opetuslaitoksen" Perttulaan. Hedmanien laitos oli maan ensimmäisen suomenkielinen kehitysvammalaitos. Kasvatuslaitos toimi aluksi Perttulan huvilassa, myöhemmin lähistölle rakennettiin myös muita rakennuksia. Perttulan tila ja oppilaitos siirtyivät valtion omistukseen vuonna 1909. Laitoksen nimi ja organisaatio vaihtuivat monta kertaa, kunnes vuonna 2009 silloinen Perttulan erityisammattikoulu liitettiin Kiipula-säätiöön. Oppilaitos muutti kokonaan Kiipulaan vuonna 2013. Nykyään Perttulan rakennukset ovat yksityisomistuksessa asuin- ja liiketiloina.

Suurin osa Pinellan puistosta vuokrattiin 1800-luvun lopulla Verkatehtaalle, joka rakennutti 1900-luvun alussa johtajilleen kaksi huvilaa Keinusaaren rantaan. Kuvassa näkyy vanhempi ja pienempi näistä ns. Pinellan huviloista. Tämä rakennus vaurioitui tulipalossa ja purettiin 1970-luvun alussa. Uudempi Pinellan huviloista rakennettiin vuonna 1906 ja se on edelleen paikallaan. Pinella-nimi juontaa juurensa ravintoloitsija A. Nordinin Keinusaareen 1860-luvulla rakennuttamasta kesäravintolasta, joka purettiin vuoden 1885 tulipalon jälkeen.

Katumajärven ympäristö kuului 1900-luvun alkupuolella vielä Vanajan kuntaan. Jo 1800-luvun lopulla Katumajärven rannoille alkoi muodostua huvila-asutusta. Pitkälläniemellä on kaksi vanhaa huvilaa, Koivisto ja Hongisto. Koivisto on ilmeisesti 1870-luvulta ja Hongisto 1880-luvulta. Lehtori Edvard Palander osti Hongiston huvilan 1889. Ensimmäisen rantahuvilan Paavolan alueelle rakennutti kaupunginlääkäri Karl von Fieandt vuonna 1899.

Viime vuosisadan alun kuvassa Keinusaaren rannassa, Pitkänsillan eteläpuolella on 1800-luvun puolivälissä rakennettu hevosuittolaituri. Pinellan puistosta suurin osa oli vuokrattuna Hämeenlinna verkatehtaalle. Verkatehtaan johtajia varten rakennettiin rannan tuntumaan kaksi huvilaa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Kuvassa näkyy huviloista pienempi ja vanhempi, joka vaurioitui tulipalossa ja purettiin 1970-luvulla. Uudempi, vuonna 1906 valmistunut huvila puuttuu vielä kuvasta.