lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 8)

Aulangon puistoa - Ravintola
Karlbergin kartano puistoineen siirtyi Hämeenlinnan kaupungin omistukseen vuonna 1926. Seuraavana vuonna perustettiin Matkailukeskus Karlberg-Aulanko Oy, jolle kaupunki vuokrasi päärakennuksen ja muutamia sivurakennuksia. Vanhaan päärakennukseen avattiin hotelli-ravintola. Karlbergin päärakennus tuhoutui kuitenkin jo seuraavana vuonna tulipalossa. Samalle paikalle rakennettiin uusi, arkkitehti Matti Välikankaan suunnittelema hotelli- ja ravintolarakennus. Aulangon suosio matkailukohteena kasvoi kuitenkin niin, että kymmenen vuotta myöhemmin rakennus oli jo käynyt liian pieneksi. Se purettiin ja pystytettiin uudestaan Tyrvännön Heralaan. Vuonna 1938 valmistui nykyinen funktionalistinen hotellirakennus, jonka arkkitehteina olivat Märta Blomstedt ja Matti Lampén.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1928, viimeistään 1932

Aulanko
Tammikuussa 1928 tulipalossa tuhoutuneen Karlbergin päärakennuksen paikalle rakennettiin nopeassa tahdissa klassistinen ja hyvin maisemaan sopiva puinen ravintola-hotelli, joka avattiin jo vuoden 1928 kesäkuussa. Rakennus oli arkkitehti Matti Välikankaan suunnittelema, samoin kuin kuvassa näkyvä vuonna 1933 valmistunut ravintolan laajennusosa, puolipyöreä ruokasali rakennuksen länsipäässä. Kuvassa näkyy myös ravintolan edustapuistoa, jossa on Standertskjöldin ajalta peräisin oleva suihkulähde. Puiston istutukset olivat yksinkertaisemmat kuin everstin aikana, mutta puistoa hoidettiin edelleen huolellisesti. Ruukuissa kasvatettiin kesäisin palmuja, agaveja ja kaktuksia ja nurmikentillä oli runsaita kukkaistutuksia. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy Karlbergin kartanon koristeellinen kylpylaitos eli eversti Standertskjöldin aikana rakennettu saunarakennus.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Aulanko - Hotelli
Vuonna 1936 Hämeenlinnan kaupunki myi Aulangon hotellin ympäristöineen Suomen Matkailijayhdistykselle, joka perusti yhdessä Oy Alkoholiliike Ab:n ja Suomen Höyrylaiva Oy:n kanssa Aulanko-osakeyhtiön. Uusi yhtiö rakennutti vuonna 1938 uudenaikaisen suurhotellin, jonka suunnittelusta vastasivat arkkitehdit Matti Lampén ja Märta Blomstedt. Hotellin moderni, funktionalistinen arkkitehtuuri herätti paljon kiinnostusta, myös ulkomailla. Hotellirakennus ja sen sisustus oli suunniteltu kokonaistaideteokseksi huonekaluja, tekstiileitä ja astioita myöten. Hotellihuoneita uudessa päärakennuksessa oli 56, ja niissä oli yhteensä 83 vuodepaikkaa. Jokaisella huoneella oli oma parveke, josta aukeni kaunis näköala kohti Vanajavettä. Ravintolasaliin mahtui kerralla jopa 760 ruokailijaa, ja ravintolaan liittyi myös laaja ulkoterassi. Hotellin huippukoneistetut keittiötilat ja leipomo edustivat alan uusinta tekniikkaa. Aulanko olikin aikoinaan todellinen loistohotelli, jossa lomailu oli mahdollista vain…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1938
Tekijä:
Heikkinen, A. V.

Lääninhallitus - Hämeenlinna
Hämeenlinnan torin pohjoislaitaa hallitsi 1900-luvun alussa empiretyylinen lääninhallituksen rakennus, joka rakennettiin Carl Ludvig Engelin suunnitelman mukaan Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Lääninhallituksen oikealla puolella on matala puutalo, jossa sijaitsi Alfred ja Karolina Nordinin perustama Kaupunginhotelli, jonka yhteydessä toimi myös I luokan ravintola. Kirjakauppias Enok Rytkönen osti hotellin tontin rakennuksineen vuonna 1909 ja purki liiketalonsa tieltä osan rakennuksesta. Kaupunginhotelli jatkoi kuitenkin toimintaansa torin kulmalla aina vuoteen 1929 asti. Lääninhallituksen vasemmalla puolella oleva talo purettiin vuonna 1912. Vanhassa talossa toimi mm. Suomen yhdyspankki ja kultaseppä Miettisen liike, josta saattoi välittää kyytipyynnön torin kulmalla päivystäville vossikoille.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Matkustajakoti Vanaja, julkisivut
Matkustajakoti Vanajan, entisen Rautatiehotellin, liike- ja asuinrakennuksen rakennutti vuosina 1928–1929 asunto-osakeyhtiö Posse, johon kuuluivat Hämeenlinnan pormestari August Kaulén, maanmittausinsinööri Leonard Sara ja varatuomari Yrjö Sandelin. Arkkitehti Arvo Hänninen suunnitteli rakennuksen näiden kolmen perheen asuinrakennukseksi. Asunnot sijaitsivat talon toisessa kerroksessa. Kahdessa asunnossa oli viisi huonetta, keittiö ja palvelijan huone, yhdessä neljä huonetta, keittiö ja palvelijanhuone. Kellarikerroksessa pihan puolella oli talonmiehen asunto ja autotallit. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat kuitenkin alusta lähtien hotelli- ja ravintolatilat, jotka taloyhtiö omisti. Talossa asui 1930-luvulla mm. arkkitehti Harry W. Schreck. Teollisuusneuvos Mikko Kaloinen osti kiinteistön 1930-luvun lopulla, ja siinä asui tämän jälkeen Kaloisen sukulaisia ja hänen omistamiensa yritysten toimihenkilöitä.
Ulkoasultaan klassistinen matkustajakoti Vanaja on säilynyt lähes ennallaan.…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1928
Tekijä:
Hänninen, Arvo

Näkymä keskustasta itään
Vanajaveden itärannalla näkyy Sotilassäilyke osakeyhtiön (myöhemmin Mensa oy) tehdaskiinteistö, joka rakennettiin pikavauhtia syksyllä 1926 arkkitehti Yngve Lagerbladin piirustusten mukaisesti. Tehdas oli yksikerroksinen tiilirakennus, jonka Vanajaveden rannan suuntainen osa sisälsi kolme suurta tehdassalia ja oli 87,5 metriä pitkä. Tehtaan eteläpäässä oli kaksikerroksinen höyryvoimalaitos savupiippuinen ja pannuhuoneineen ja höyrysahan puoleisessa päässä puinen pukuhuone. Valkoinen rakennus oikealla on Rautatiehotelli, joka myöhemmin tuli tunnetuksi nimellä Matkustajakoti Vanaja. Talo valmistui kolmen perheen asuintaloksi vuonna 1929 arkkitehti Arvo Hännisen laatiman suunnitelman mukaan. Rakennuttajana oli asunto-osakeyhtiö Posse, johon kuuluivat Hämeenlinnan pormestari August Kaulén, maanmittausinsinööri Leonard Sara ja varatuomari Yrjö Sandelin. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsivat alusta lähtien Rautatiehotellin majoitus- ja ravintolatilat, jotka omisti taloyhtiö.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1928

Paavonkulma
Arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema asunto-osakeyhtiö Paavonkulma oli valmistuessaan vuonna 1929 Hämeenlinnan suurin rakennushanke ja korkein talo viisine kerroksineen. Rakennuksessa oli myös kaupungin ensimmäiset hissit. Tohtori Ensio Kurki-Suonion perustama synnytyssairaala Höyhensaari toimi Paavonkulmassa vuosina 1929–1968. Kutsumanimensä talo on saanut runoilija Paavo Cajanderilta (1846–1913), jonka syntymäkoti sijaitsi aikoinaan Rauhankadun vastakkaisella puolella.
Avainsanat:
, , , ,

Rytkösen kirjakauppa ja Kaupunginhotelli
Postikorttikuvan etualalla on vuonna 1911 valmistuneen Toripuiston pohjoispään paviljonkirakennus ja puiston istutuksia. Taustalla Residenssikadun varrella on Kaupunginhotellin vanha puurakennus, jonka länsipää purettiin vuonna 1910 kolmikerroksisen klassistisen kivitalon tieltä. Talon rakennutti kirjakauppias Enok Rytkönen, jonka liike sijaitsi ensimmäisessä kerroksessa. Ylemmissä kerroksissa oli Kaupunginhotellin huoneita. Toripuiston suunnittelija, hämeenlinnalaissyntyinen arkkitehti Armas Lindgren sai tehtäväkseen myös Rytkösen kirjakaupan talon suunnittelun.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1911
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2