Selaa aineistoja (yhteensä 6)

Hämeenläänin metsästysseura : sen sudenjahdit y. m. toiminta
Hämeenlinnassa perustettiin metsästysseura 24. tammikuuta 1873 nimellä Jaktföreningen i Tavastehus län. Vuonna 1896 vahvistetuissa suomenkielisissä säännöissä seuran nimeksi tuli Hämeenläänin Metsästysseura. Seuran alueen oli tarkoitus kattaa koko lääni, mutta käytännössä toiminta rajoittui Hämeenlinnan seudulle. Toiminnan tavoitteena oli edistää hyödyllisen metsänriistan karttumista muun muassa vahingollisia petoeläimiä hävittämällä. Lehtori A. Th. Böökin kirjoittamassa metsästysseuran 25-vuotishistoriikissa painottuvatkin erityisesti seuran sudenjahdit. Hämeenläänin metsästysseuran jäseniä 1800-luvun puolella olivat myös maankuulu karhunkaataja Eerikki Heinäkangas Hauholta ja yhtä kuuluisa sääksmäkeläinen Kustaa Kokko, joiden muistosanat Böök lausuu teoksen viimeisessä luvussa. Hämeenläänin metsästysseura toimii edelleen ja on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut metsästysseura ja vanhin hämeenlinnalainen edelleen samalla nimellä toimiva yhdistys.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1901
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenlinnan eläinsuojelusseura v. 1910-1915
Lehtori A. Th. Böök, Hämeenlinnan eläinsuojelusseuran puheenjohtaja, kirjoitti jälleen viisivuotiskatsauksen seuran toimintaan vuonna 1915, jolloin tämä Hämeenlinnan vanhimpiin kuuluva yhdistys vietti 40-vuotisjuhlaansa. Seuran säännöt oli uudistettu vuonna 1914. Tärkein muutos säännöissä oli, että seura saattoi perustaa "haaraosastoja" maaseudulle. Ensimmäinen maaseutuosasto perustettiin naapurikuntaan Hattulaan. Eläinsuojelusseuran järjestämä toukokuinen Sylvia-juhla Kaupunginpuistossa oli kuluneella kaudella kasvattanut suosiotaan, ja juhlaan osallistui vuosittain yli tuhat koululaista Hämeenlinnan kansakouluista ja myös ympäristön maalaiskansakouluista.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenlinnan kaupungin säästöpankki 1846–1926
Hämeenlinnaan perustettiin ensimmäinen säästöpankki vuonna 1846. Pankin nimi oli aluksi Hämeenlinnan kaupungin säästökassa, myöhemmin säästöpankki. Tämä historiikki keskittyy lähinnä vuosien 1900–1924 tapahtumiin, sillä pankin historiasta oli julkaistu jo aiemmin Väinö Andelinin (Hämeen-Anttila) kirjoittama historiikki vuosilta 1846–1900. Tämän uudemman historiikin kuvaamalle jaksolle sijoittuvat mm. oman toimitalon valmistuminen Raatihuoneenkadun varrelle vuonna 1910 ja kilpailevan säästöpankin perustaminen syksyllä 1909. Vuonna 1948 pankin viralliseksi nimeksi tuli Hämeenlinnan vanha säästöpankki. Koska pankki ei ollut kaupungin omistuksessa, vanhaa nimeä pidettiin harhaanjohtavana.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1926
Tekijä:
Vartia, Verneri

Hämeenlinnan kaupungin sairashuone 1886–1895
Hämeenlinnan kaupungin sairashuoneen kymmenvuotishistoriikin laati lääketieteen ja kirurgian tohtori Louis Gratschoff, joka toimi sairashuoneen lääkärinä vuosina 1891–1897. Kaupungin sairaalarakennus sijaitsi Koulukadulla ja sisälsi seitsemän potilashuonetta. Alun perin Hämeenlinnan kuumelasarettina aloittanut sairashuone muuttui kuvatun jakson aikana enemmän yleisen sairaalan suuntaan, ja sen nimikin muuttui Hämeenlinnan kaupungin sairashuoneeksi. Historiikin tilasto-osa sisältää tiedot sairashuoneella hoidetuista potilaista ja heidän "ulkonaisista ja sisällisistä taudeistaan". Lisäksi Gratschoff esittelee tilastoja mm. sairashuoneen tuloista ja menoista ja suoritetuista leikkauksista sekä luettelee sairaalan haavurikalustoon kuuluvat instrumentit.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1896
Tekijä:
Gratschoff, Louis

Hämeenlinnan suomalainen säästöpankki 1910-30/V-1930
Hämeenlinnaan oli perustettu ensimmäinen säästöpankki jo vuonna 1846. Kaupungin suomenmielisten keskuudessa oltiin kuitenkin 1900-luvun alkuvuosina hyvin tyytymättömiä pankin toimintaan ja katsottiin, että etenkin Suomalaisen puolueen jäsenten oli vaikea saada luottoa vanhasta säästöpankista. Joukko suomenmielisiä päätyikin sitten neuvottelemaan uuden säästöpankin perustamisesta kaupunkiin. Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin perustava kokous pidettiin 10.11.1909, ja pankki aloitti toimintansa seuraavan vuoden toukokuussa Nybergin perikunnan talossa torin alareunassa. Perustajajäsenten joukossa olivat mm. tehtailija J. F. Alanko, kustantaja Arvi A. Karisto, lehtori Ernesti Suolahti, kirjapainon omistaja Kusti Laurila ja pastori Verneri Vartia. Vuonna 1914 pankki päätyi Raatihuoneen länsipuolelle Bogdanoffin perikunnan taloon, jonka pankki osti itselleen tontteineen vuonna 1916. Tämän kaksikymmenvuotishistoriikin ilmestyessä oli juuri päästy muuttamaan samalle paikalle valmistuneeseen…
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1930

Kertomus Hämeenlinnan V.P.K:n kolmenkymmenenvuotisesta toiminnasta v. 1873–1903
Oikeusraatimies Gustaf Leonard Idestam (1868–1924) oli monessa mukana Hämeenlinnan yhteiskunnallisessa elämässä. Hän toimi mm. Hämeenlinnan V.P.K:n päällikkönä vuosina 1907–1915 ja 1916–1924. Idestam kirjoitti Hämeenlinnan vapaaehtoisen palokunnan toiminnasta peräti neljä historiikkia, joista tämä 30-vuotishistoriikki on vanhin. Idestam selosti kronologisesti edeten kaupungissa syttyneet tulipalot ja niiden sammutustyöt. Myös palokunnan toimihenkilöt, vuosikokousten päätökset sekä huviretket ja arpajaisetkin on kirjattu huolellisesti historiikkiin. Kirjan avulla voi tutustua myös Hämeenlinnan vanhan palokunnantalon rakennusvaiheisiin. Teos sisältää lisäksi luettelon vapaaehtoisen palokunnan päälliköistä palokunnan perustamisesta alkaen sekä jäsenluettelon vuodelta 1903.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1903
Tekijä:
Idestam, Leonard
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2