Selaa aineistoja (yhteensä 27)

Kertomus muinaisjäännöksistä Hauhon kihlakunnassa
Kansatieteilijä Axel Olai Heikel (1851–1924) tutki vuosina 1876 ja 1877 tiedeseuran kustannuksella muinaisjäännöksiä Hauhon kihlakunnan alueella ja julkaisi tutkimustuloksistaan tämän kertomuksen tieteellisessä julkaisusarjassa Bidrag till kännedom af Finlands natur och folk. Hauhon pitäjän lisäksi kihlakuntaan kuuluivat tuolloin Tuulos, Tyrväntö, Hattula, Hämeenlinnan maaseurakunta, Vanaja, Renko, Janakkala, Hausjärvi ja Loppi. Heikel kirjasi tarkasti tunnetut muinaisjäännökset näiden pitäjien alueelta, sekä esinelöydöt että kiinteät muinaisjäännökset. Muinaislinnoja eli linnavuoria Heikel löysi Hauhon kihlakunnan alueelta kuusi: Tuuloksen Laurinkallion, Hauhon Hyypiönvuoren, Tenholan Linnavuoren Hattulasta, Aulangonlinnan ja Linnanpään Hämeenlinnan ja Vanajan alueelta sekä Janakkalan Unikkolinnan. Kiinteisiin muinaisjäännöksiin lukeutuvat Heikelin esityksessä myös alueen keskiaikaiset kirkot.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1878
Tekijä:
Heikel, Axel O.

Öfwer Hauho sokn uti Tawastland (osa 1)
Hämäläisen (Tawast-Laenning) Christopher Herkepaeuksen väitöskirja Hauhon pitäjän historiasta ja taloudellisista oloista valmistui Turun Akatemiassa professori Pehr Kalmin johdolla vuonna 1756. Herkepaeus oli itse kotoisin Hauholta, missä hänen isänsä toimi nimismiehenä. Hän kuvailee mm. kotipitäjänsä sijaintia, historiaa, talouselämää, maanviljelystä, karjanhoitoa ja luonnonoloja. Lopuksi hän kertoo vielä hauholaisten luonteesta ja ulkonäöstä ja selostaa heidän kasvatustaan, vaatetustaan ja tapojaan. Herkepaeuksen väitöskirja on ilmestynyt vuosina 1956 ja 1981 suomenkielisinä käännöksinä, joista jälkimmäinen sisältää myös ruotsinkielisen alkutekstin. Teos on digitoitu Kansalliskirjaston Pelasta kirja -projektissa.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1756
Tekijä:
Herkepaeus, Christopher Andreae

Om skolväsendets utveckling i Tavastehus
Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus oli aloittanut toimintansa 1.9.1901 ja vietti lukuvuonna 1921–1922 20-vuotisjuhliaan. Leonard Idestamin esitelmä Hämeenlinnan kouluolojen kehityksestä julkaistiin koulun vuosikertomuksen yhteydessä keväällä 1922. Idestam aloittaa esitelmänsä 1600-luvulla perustetuista Hämeenlinnan pedagogiosta ja triviaalikoulusta ja tarkastelee lyhyesti myös kaikkia 1700- ja 1800-luvuilla kaupungissa toimineita kouluja. Pääosa esitelmästä käsittelee kuitenkin ruotsalaisen yhteiskoulun perustamisvaiheita ja koulun kahtakymmentä ensimmäistä toimintavuotta. Koulu sai alkunsa, kun Eva Savoniuksen tyttökoulu Privata svenska flickskolan i Tavastehus asteittain muutettiin yhteiskouluksi. Svenska samskolan i Tavastehus lakkautettiin vuonna 1928.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1922
Tekijä:
Idestam, Leonard

Hämeen oloista 1808–1809
Kyösti Ingmanin artikkeli Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa käsittelee Suomen sodan aikaisia oloja Hämeessä ja etenkin niitä rasituksia, joita sodasta ja venäläisen armeijan huoltamisesta aiheutui Hämeen asukkaille. Maaliskuusta toukokuuhun 1808 Hämeessä oli melko rauhallista, vaikka muutamia yhteenottoja venäläisten sotilaiden ja asukkaiden välillä sattuikin. Toukokuussa herännyt vastarinta aiheutti kuitenkin varsinkin joissakin Pohjois-Hämeen pitäjissä venäläisten kostotoimina raakojakin väkivaltaisuuksia. Vaikka olot taas syksyn tullen rauhoittuivat, majoitusrasitus oli Ingmanin mukaan lähes sietämätön, samoin laidunrasitus kesällä. Eniten Hämeen talonpoikia rasitti kuitenkin venäläisen sotaväen muonitus ja velvollisuus kuljettaa armeijan muonalähetyksiä aina Kokkolaan asti.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Ingman, Kyösti

hml_kasityon_historiaa_8.pdf
Vanhassa Hämeenlinnassa oli vuonna 1738 vain pari suutaria, pari räätäliä, seppä ja muutama pellavakankuri. Käsityöläisten määrä alkoi lisääntyä 1700-luvun loppupuolella, kun kaupunki oli siirretty uudelle paikalleen Niementaustan mäelle. Myös mestareiden taitotaso nousi ja käsityöverstaat suurenivat, niin että käsityöläismestareilla saattoi olla useampiakin kisällejä ja oppipoikia verstaassaan. Samalla ammattikuntalaitos vakiintui, niin että esim. vuonna 1806 Hämeenlinnassa perustettiin ainakin hattumaakareiden, satulamaakareiden, karvarien, seppien ja nikkareiden ammattikunnat. Vanhemmat ammattikunnat oli jo pellavakankureilla, suutareilla ja räätäleillä. Hämeenlinnalaisille tarjosivat palveluitaan myös mm. karstamaakarit, pläkslaakarit ja jeljuuttarit. Esa Kahila esittelee tässä laajassa artikkelissaan suuren joukon enimmäkseen jo kadonneita käsityöammatteja ja niiden edustajia Hämeenlinnassa 1600-luvulta 1900-luvun alkuvuosiin asti.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1938
Tekijä:
Kahila, Esa

Kansanopetuksen vaiheista Janakkalassa ennen kunnallis-elämän alkamista
Kansanopetus oli ennen 1860-lukua kirkon tehtävänä, jolloin opetuksen taso oli sidottu opettajan osaamiseen ja aktiivisuuteen. Julkaisussa käydäänkin läpi Janakkalan kirkkoherrat vuodesta 1471 lähtien sekä asiakirjoihin päätyneitä tietoja janakkalalaisten oppimisen tasosta ja erilaisista pahennusta herättäneistä tapahtumista. Juoppous ja epäsiveellisyys mainittiin yleisimpinä ongelmina. Oppimisen laiminlyönnistä saatettiin rangaista sakoilla ja häpeä- tai ruumiillisilla rangaistuksilla. Yleinen rippikouluopetus alkoi Janakkalassa 1730-luvulla. Opetuksesta huolehtivat vanhemmat, lukkari tai kiertävät opettajat, joiden toimintaa rahoitettiin lahjoitusvaroin. Vuonna 1861 pitäjälle valmistui koulutalo, ja pitäjän- eli kansakoulun toiminta voitiin näin aloittaa.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Kerkkonen, Kaarlo

Hämeenlinnan kaupungin palo 1831
Palotorvi-lehti julkaisi vuonna 1903 kolme Hämeenlinnan vuoden 1831 suurpaloa käsittelevää kirjettä. Ensimmäisessä kirjeessä kaupungin pormestari G. A. Lagerblad ilmoittaa silloiselle varamaaherralle J. Snellmanille Hämeenlinnassa 14.–15. syyskuuta 1831 raivonneesta tulipalosta, joka sai alkunsa kauppias Juseliuksen talon ulkorakennuksesta. Toisessa kirjeessä pormestari selostaa tarkemmin tulipalon kulkua ja sammutustöitä sekä luettelee palon aiheuttamia tuhoja. Kolmantena kirjeenä on vielä sammutustöitä johtaneen kaupunginviskaali J. Fryxellin selonteko palon kulusta ja sammutustoimista. Kirjeet julkaistiin sekä suomen- että ruotsinkielisinä.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1903
Tekijä:
Lagerblad, G. A.

Hämeenlinnan oloista sotavuosina 1808–1809
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) oli Hämeenlinnan lyseon rehtorina julkaistessaan koulunsa vuosikertomuksen liitteenä tutkimuksensa Hämeenlinnan oloista Suomen sodan aikana 1808–1809. K. O. Lindeqvist oli merkittävä ja laaja-alainen historiantutkija, joka Hämeenlinnassa muistetaan parhaiten Hämeenlinnan kaupunkihistorioiden kirjoittajana. Hämeenlinnan oloihin Suomen sodan aikana keskittyvässä 30-sivuisessa tutkimuksessaan Lindeqvist kertoo, miten 8. maaliskuuta 1808 venäläisten etujoukot marssivat kaupunkiin ja ottivat sen haltuunsa. Venäläisen sotaväen majoittaminen ja ruokkiminen aiheuttivat harmia kaupunkilaisille, mutta vaikeuksista huolimatta Ruotsin vallan vaihtuminen Venäjän vallaksi pienessä sisämaakaupungissa sujui varsin rauhallisesti.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1902
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.

Hämeenlinnan kaupungin historia : III osa: Hämeenlinnan kaupungin historia vuosina 1809—75
Historiantutkija, opettaja ja professori Kaarle Olavi Lindeqvist (1858–1927) kirjoitti Hämeenlinnan kaupungin historian toisen ja kolmannen osa. Tämä kolmas, 1800-lukua käsittelevä osa ilmestyi vasta tekijän kuoleman jälkeen vuonna 1930. Teos alkaa Suomen sodan jälkeisistä vaikeista ajoista, joista tuskin oli toivuttu, kun kaupunkia kohtasi vuonna 1831 suuri tulipalo, joka tuhosi kaksi kolmasosaa rakennuksista. Tulipalon jälkeen käynnistyi mittava uudelleenrakennusvaihe. Lindeqvist esittelee 1800-luvun Hämeenlinnan asukkaita ja eri ammattiryhmiä sekä niin kaupungin elinkeinoelämää kuin aikakauden seura- ja huvielämääkin. Teoksen lopuksi käsitellään vielä Hämeenlinnan ensimmäisen sanomalehden Hämäläisen perustamista ja alkavaa suomalaisuusliikettä.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1930
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.

Hämeenlinnan käsityöläiset ja käsityöläis- ja tehtailijayhdistys
Tunnettua historioitsijaa, professoria ja Hämeenlinnan kaupungin historioiden kirjoittajaa K. O. Lindeqvistiä pyydettiin myös Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen historiikin kirjoittajaksi. Tämäkin teos ilmestyi vasta tekijänsä kuoleman jälkeen vuonna 1928. Lindeqvistin teos sisältää laajan historiikin käsityöammattien ja ammattikuntalaitoksen historiasta alkaen Ruotsin vallan ajan käsityöläisistä Hämeenlinnan vanhassa kaupungissa. Kun ammattikunnat lakkautettiin vuonna 1868, määrättiin samalla perustamaan paikallisia yhdistyksiä huolehtimaan ammattikuntien aiemmin hoitamista tehtävistä. Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistys perustettiin vielä samana vuonna. Historiikissaan K. O. Lindeqvist esittelee yhdistyksen toimihenkilöitä ja kuvailee sen monia toimia ja tehtäviä lähes kuudenkymmenen vuoden ajalta. Merkittävän osan teoksesta muodostaa matrikkeli, jossa on sekä henkilötiedot kaikista Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen jäsenistä vuonna 1928…
Avainsanat:
, , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1928
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2