Selaa aineistoja (yhteensä 27)

Hämeenlinnan käsityöläiset ja käsityöläis- ja tehtailijayhdistys
Tunnettua historioitsijaa, professoria ja Hämeenlinnan kaupungin historioiden kirjoittajaa K. O. Lindeqvistiä pyydettiin myös Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen historiikin kirjoittajaksi. Tämäkin teos ilmestyi vasta tekijänsä kuoleman jälkeen vuonna 1928. Lindeqvistin teos sisältää laajan historiikin käsityöammattien ja ammattikuntalaitoksen historiasta alkaen Ruotsin vallan ajan käsityöläisistä Hämeenlinnan vanhassa kaupungissa. Kun ammattikunnat lakkautettiin vuonna 1868, määrättiin samalla perustamaan paikallisia yhdistyksiä huolehtimaan ammattikuntien aiemmin hoitamista tehtävistä. Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistys perustettiin vielä samana vuonna. Historiikissaan K. O. Lindeqvist esittelee yhdistyksen toimihenkilöitä ja kuvailee sen monia toimia ja tehtäviä lähes kuudenkymmenen vuoden ajalta. Merkittävän osan teoksesta muodostaa matrikkeli, jossa on sekä henkilötiedot kaikista Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen jäsenistä vuonna 1928…
Avainsanat:
, , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1928
Tekijä:
Lindeqvist, K. O.

Om skolväsendets utveckling i Tavastehus
Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus oli aloittanut toimintansa 1.9.1901 ja vietti lukuvuonna 1921–1922 20-vuotisjuhliaan. Leonard Idestamin esitelmä Hämeenlinnan kouluolojen kehityksestä julkaistiin koulun vuosikertomuksen yhteydessä keväällä 1922. Idestam aloittaa esitelmänsä 1600-luvulla perustetuista Hämeenlinnan pedagogiosta ja triviaalikoulusta ja tarkastelee lyhyesti myös kaikkia 1700- ja 1800-luvuilla kaupungissa toimineita kouluja. Pääosa esitelmästä käsittelee kuitenkin ruotsalaisen yhteiskoulun perustamisvaiheita ja koulun kahtakymmentä ensimmäistä toimintavuotta. Koulu sai alkunsa, kun Eva Savoniuksen tyttökoulu Privata svenska flickskolan i Tavastehus asteittain muutettiin yhteiskouluksi. Svenska samskolan i Tavastehus lakkautettiin vuonna 1928.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1922
Tekijä:
Idestam, Leonard

Hämeenlinna, Aulanko
Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan osaston toimittama matkaopas 1930-luvun lopulta esittelee kaupungin historiaa ja nähtävyyksiä runsaan kuvituksen kera. Arkkitehtuuri ja merkittävät rakennukset ovat erityisesti esillä. Aulanko oli 1930-luvulla merkittävä matkailukohde, joten se saa paljon huomiota myös matkaoppaassa. "Missä muualla voi matkustaja yhdellä kertaa nähdä niin vaihtelevaa ja runsasta luonnonkauneutta kuin Aulangolla?" kysyy kirjoittaja. Aulangon suosiota lisäsi vielä entisestään vuonna 1938 valmistunut uusi suurhotelli, jota oppaassa kehutaan Suomen komeimmaksi hotellirakennukseksi. Matkaopas käväisee myös Hattulan Pyhän ristin kirkolla ja Parolan leijonan luona sekä luettelee alueen muinaislinnat. Matkailijaa varten on suunniteltu valmiita retkeilyreittejä jalan, polkupyörällä tai autolla kuljettaviksi. Kaupunginhotelli, Lotta-kahvila, Skogsterin tavaratalo ja muutamat muutkin paikalliset yritykset ovat saaneet vielä mainostilaa oppaan lopusta. Matkaoppaaseen…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1939
Tekijä:
Suomen matkailijayhdistyksen Hämeenlinnan osasto

Om jernvägsbyggnaden emellan Helsingfors och Tavastehus
Kertomus Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien rakennusvaiheista ilmestyi vuonna 1860 Finlands allmänna tidning -lehdessä, joka on digitoituna Kansalliskirjaston historiallisessa sanomalehtikirjastossa. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Hämeenlinna-kokoelmassa kertomus on eripainoksena.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1860

Öfwer Hauho sokn uti Tawastland (osa 1)
Hämäläisen (Tawast-Laenning) Christopher Herkepaeuksen väitöskirja Hauhon pitäjän historiasta ja taloudellisista oloista valmistui Turun Akatemiassa professori Pehr Kalmin johdolla vuonna 1756. Herkepaeus oli itse kotoisin Hauholta, missä hänen isänsä toimi nimismiehenä. Hän kuvailee mm. kotipitäjänsä sijaintia, historiaa, talouselämää, maanviljelystä, karjanhoitoa ja luonnonoloja. Lopuksi hän kertoo vielä hauholaisten luonteesta ja ulkonäöstä ja selostaa heidän kasvatustaan, vaatetustaan ja tapojaan. Herkepaeuksen väitöskirja on ilmestynyt vuosina 1956 ja 1981 suomenkielisinä käännöksinä, joista jälkimmäinen sisältää myös ruotsinkielisen alkutekstin. Teos on digitoitu Kansalliskirjaston Pelasta kirja -projektissa.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1756
Tekijä:
Herkepaeus, Christopher Andreae

Hämeenlinnan eläinsuojelusseura 1875-1900
Vuonna 1875 perustettu Hämeenlinnan eläininsuojelusseura on yksi kaupungin vanhimmista yhdistyksistä. Lyseon maantieteen ja luonnonhistorian lehtori A. Th. Böök (1858–1943) toimi vuosisadan vaihteessa eläinsuojelusseuran sihteerinä ja myöhemmin pitkäaikaisena puheenjohtajana. Hän laati seuran toiminnasta kaikkiaan viisi kertomusta, jotka yhdessä kattavat vuodet 1875–1925. Seuran ensimmäisen neljännesvuosisadan tärkeimpiä tavoitteita oli hevosten kohtelun parantaminen etenkin markkina-aikaan. Eläinsuojelun asiaa edistettiin myös tekemallä ahkeraa valistustyötä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenlinnan eläinsuojelusseura 1900-1905
Hämeenlinnan vuonna 1875 perustettu eläinsuojelusseura oli julkaissut 25-vuotiskertomuksensa vuonna 1900. Tämän jatkoksi seuran puheenjohtaja ja sihteeri A. Th. Böök kirjoitti vuonna 1905 seuran 30. vuosikokousta varten kertomuksen kokousta edeltävältä viisivuotiskaudelta. Seura jatkoi edelleen toimintaansa yleisön valistamiseksi ja eläinten paremman kohtelun edistämiseksi. Tällä kaudella ryhdyttiin myös järjestämään myöhemmin perinteeksi muodostunutta lasten Sylvia-juhlaa Kaupunginpuistossa. Juhlan ohjelmaan sisältyi "esitelmiä, soittoa, laulua, virvokkeiden ja kirjallisuuden jakamista kuin myöskin erilaisten pesimispönttöjen näyttäminen".
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1905
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenlinnan eläinsuojelusseura 1905-1910
Vuonna 1910 eläinsuojelusseuran puheenjohtajana toimi edelleen A. Th. Böök, joka kirjoitti jälleen kertomuksen edeltävältä viisivuotiskaudelta seuran 35. vuosikokousta varten. Seuran sihteeriksi oli vaihtunut kauppias K. F. Björkbom. Kertomuksen mukaan valistustoiminta jatkui edelleen ja tuotti tulosta. Lisäksi seura oli mm. ryhtynyt palkitsemaan erityisillä kunniakirjoilla sellaisia eläinten hoitajia, jotka olivat "vähintään viisi vuotta samassa paikassa erityisellä hellyydellä tehtäviään suorittaneet". Sylvia-juhla oli kuluneella viisivuotiskaudella voitu järjestää vain kerran, koska toukokuut olivat olleet hyvin kylmiä.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1910
Tekijä:
Böök, A. Th.

Hämeenlinnan eläinsuojelusseura 1915-1925
Hämeenlinnan eläinsuojelusseura vietti 50-vuotisjuhliaan vuonna 1925 puheenjohtajanaan edelleen A. Th. Böök. Säännöllinen historiikkien julkaisu päättyi tähän vuoteen, mutta seuran toiminta jatkui katkoksitta talvisotaan asti. Vuonna 1966 vanhan seuran työn jatkajaksi perustettiin Hämeenlinnan seudun eläinsuojeluyhdistys asessori Harald Toivolan aloitteesta.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1925
Tekijä:
Böök, A. Th

Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet, s. 1-104
Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet alkaa historiallisella katsauksella kaupungin elinkeinoelämään. Historiikin on kirjoittanut Väinö Hämeen-Anttila, ja se ulottuu 1600-luvun vanhan kaupungin ajoista aina 1900-luvun alkupuolelle. Teokseen sisältyvät myös Arvi A. Kariston kirjoittamat Hämeenlinnan kauppayhdistyksen ja Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen lyhyet historiikit. Kaupungin 1910-luvun alun liike- ja teollisuusyritykset esitellään kattavasti otsikolla Hämeenlinnan nykyiset liikkeet. Tässä osiossa luetellaan kaikki Hämeenlinnan huomattavimmat liikkeet, tehtaat, kaupat ja työpajat. Esittelyjä on yli 150 eri liikkeestä, ja useimmista liikerakennuksista on myös pieni valokuva. Teos antaakin monipuolisen kuvan kaupungin elinkeinoelämästä 1910-luvun alussa.
Avainsanat:
, , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Hämeen-Anttila, Väinö
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2