Selaa aineistoja (yhteensä 7)

Hämeenlinna - Hautauskappeli
Ahveniston kappeli sijaitsee Ahveniston hautausmaa-alueella. Vuonna 1925 rakennettu siunauskappeli on arkkitehti Ilmari Launiksen suunnittelema. Myös kappelin Kristusta ristillä esittävä lasimaalaus on Launiksen tekemä. Kappeliin rakennettiin lisäsiipi vuonna 1986 ja samalla myös kappelin vanha osa peruskorjattiin. Urkurakentamo Matti Erolan tekemät yhdeksänäänikertaiset mekaaniset urut kappeliin saatiin vuonna 1987.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hämeenlinna - Läntinen Viertotie
Läntinen Viertotie johti Hämeenlinnan keskustasta Kuivansillan yli länteen päin 1900-luvun alussa. Tie tunnettiin myös Chaussé-katuna. Viertotie on vanha nimitys rakennetun kaupunkialueen ulkopuolisille maanteille, joilta vaadittiin kestävyyttä vilkkaan liikenteen tai raskaiden kuormien takia. Vuoteen 1908 asti viertoteiden hoito oli Hämeenlinnassa pääosin valtion vastuulla, vaikka kaupunki osallistuikin kustannuksiin. Talvisessa postikortissa Läntisen Viertotien kaupungin puoleisessa päässä häämöttää vuonna 1900 valmistunut ortodoksinen sotilaskirkko. Tien oikealla puolella on Suomenkasarmien aidattu alue ja vasemmalla puolella näkyy vanhan hautausmaan kiviaitaa. Kiviaidan rakensi tykistösotamies Eerik Rask Suomen sodan jälkeen vuonna 1809, ja se purettiin Turuntien leventämisen yhteydessä 1900-luvun puolimaissa. Hautausmaan laidassa puiden takana on Nordenswan-suvun empiretyylinen hautakappeli. Turuntie tuli nimeksi tälle Hämeenlinnasta länteen johtavalle valtaväylälle vuonna…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Tekijä:
Böök, A. Th.

Janakkalan kirkko ja hautausmaa : tietoja ja muistoja
Janakkalan kivikirkko vihittiin käyttöön vuonna 1520. Kirkon rakennuttajana pidetään aatelismies Aake Tottia. Kirkon kunnostus- ja rakennustöissä hyödynnettiin paikallisten työpanosta ja materiaaleja. Toimenpiteet saattoivatkin lykkääntyä, mikäli kaikki eivät hoitaneet osaansa. Vaativammat työt jouduttiin teettämään ulkopuolisilla. Istumajärjestys kirkossa oli tarkkaan määrätty yksilöiden sosiaalisen aseman mukaisesti. Osallistumista kirkonmenoihin ja käytöstä vahdittiin; rikkeistä rangaistiin sakoilla sekä häpeä- ja ruumiillisilla rangaistuksilla. Meluaminen, ryntäily ja ennen aikoja poistuminen mainittiin yleisimpinä ongelmina, mutta myös kirkkolaulun taso herätti keskustelua. Myös varkaat iskivät kirkkoon useamman kerran. 1800-luvun lopulla kirkkoon tehtiin merkittäviä uudistuksia, sillä sinne saatiin urut ja lämmitys. Ennen urkuja säestykseen oli käytetty välillä paperitehtaan torvisoittokuntaa. Kirja sisältää Janakkalan kirkon omaisuusluettelot sekä luettelot kirkkoherroista ja…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1914
Tekijä:
Kerkkonen, Kaarlo

Lammin kirkonkylä
Lammi on vanhaa maanviljelysseutua kylineen, kartanoineen ja maatiloineen. Kirkonkylä on muodostunut neljän keskiaikaisen kylän - Hakkalan, Niipalan, Tirmulan ja Kirkonkylän - alueelle, maisemarakenteen solmukohtaan, missä Salpausselän reunamuodostuma, harjut ja laaksoalue vesistöineen risteävät. Lammin kirkon ympäristö koki suuren muutoksen vuonna 1918, kun kirkko ja sen läheisyydessä sijainneet rakennukset paloivat kansalaissodan loppuvaiheissa. Tässä kuvassa näkyy kuitenkin vielä paloa edeltänyt kirkon seudun rakennuskanta. Vasemmassa reunassa on Lammin keskiaikainen harmaakivikirkko kellotapuleineen. Kirkon vasemmalla puolella näkyy Iso-Lukkarin tilan rakennuksia, jotka myös tuhoutuivat vuonna 1918. Etualan hautausmaan vieressä oleva vaaleakattoinen rakennus on maalari Kyllösen talo, ja sen takana näkyy Taivalsaaren kauppa. Kaupan ja kellotapulin välissä on Huovilan tilan päärakennus ja sen takana palolta säästynyt rakennus, josta tuli Huovilan päärakennus vuosiksi 1918–1929. Sen…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1905
Tekijä:
Salo, Kyösti

Rengon seurakunnan hautakirjoitukset ja muistomerkit
Kustaa Viljami Elovaara toimi Rengon seurakunnan kirkkoherrana vuosina 1929–1946. Hän laati vuonna 1931 numerojärjestyksessä etenevän luettelon seurakuntansa hautausmaan muistomerkeistä ja niissä olevista muistolauseista. "Kunnioitus menneitä polvia kohtaan, hellien verisiteiden vaaliminen ja kalmistojen synnyttämä hartaudellinen hiljentyminen" innoittivat kirkkoherraa luettelon laatimisessa. Kaikki numeroidut hautapaikat on julkaisussa käyty läpi nimettömistä puuristeistä pitäjän merkkihenkilöiden muistomerkkeihin. Kirjassa on myös joitakin kuvia ja lopussa vielä aakkosellinen nimihakemisto. Varsinkin 1800-luvulla, mutta joskus vielä 1900-luvun alkupuolellakin hautakiveen tai ristiin oli tapana kirjoittaa lyhyt muistolause. Liikuttavimpia näistä ovat pienten lasten hautakirjoitukset, kuten tämä puolivuotiaana kuolleen Anni-tytön rautapeltiseen muistomerkkiin kaiverrettu teksti: "Nyt ompi Anni poissa hän muutti Taivaaseen, siel ilon asunnoissa on Anni pienoinen."
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1931
Tekijä:
Elovaara, K. V.

Vanajan kirkko
Vanajan keskiaikainen harmaakivikirkko on peräisin 1400-luvulta. Samalla paikalla on sijainnut kirkkorakennus luultavasti jo 1200-luvulla, vaikka asiakirjoissa Vanajan kirkko mainitaankin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1329. Postikorttikuvassa on kirkkorakennus kuvattuna sakariston puolelta, pohjoisen suunnalta. Sakaristo on peräisin varhaisemmalta ajalta kuin itse kirkko. Vanajan kirkon erikoisuus on länsipäädyn ulkoinen saarnastuoli. Vasemmalla kuvassa näkyy vuonna 1895 valmistunut arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema uusgoottilainen kellotapuli. Etualan vanha viljamakasiini on peräisin vuodelta 1858, ja makasiinin rinteessä on vuonna 1930 käyttöön vihitty uusi hautausmaa-alue.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Vanajan kirkko
Vanajan keskiaikainen kirkko on peräisin 1400-luvulta. Yksilaivainen kivikirkko on Suomen pienimpiä keskiaikaisia kirkkoja. Kuvassa on rakennuksen etelänpuoleinen seinusta asehuoneineen. Kirkkoa on korjattu ja muutettu useita kertoja vuosisatojen aikana. Vanajan kirkon kellotapuli on rakennettu vuonna 1895 arkkitehti Josef Stenbäckin piirustusten mukaan. Tapulin alaosa on harmaata graniittia ja yläosa on rapattu. Kellot ovat peräisin vanhemman puurakenteisen tapulin ajalta, vanhempi pikkukello vuodelta 1745 ja uudempi isokello vuodelta 1847. Vanajan vanha hautausmaa ympäröi kirkkorakennusta. Etelänpuoleinen seinänvierusta oli aikoinaan halutuimpia hautapaikkoja. Sinne haudattiin pitäjän arvohenkilöitä. Vanajan uusi hautausmaa vihittiin käyttöön 5. 10.1930.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Laurila, Usko
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2