lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 7)

Asuinrakennus Lukiokadun ja Itäisen Linnankadun kulmassa
Lukiokadun ja Linnankadun kulmauksessa sijaitseva vinkkeli puurakennus on vanhimmilta osiltaan vuodelta 1834. Lukiokadun puoleisen päärakennuksen rakennutti piirilääkäri Vilhelm Granlund. Linnankadun puoleisen pienemmän talon rakennuttaja oli Lovisa Furuhjelm. Tilanomistaja Georg Uschakoff osti tontin vuonna 1890, ja hän rakennutti tontille lisäksi kaksikerroksisen tiilitalon puiston puolelle.
1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä monet Hämeenlinnan puiset empirerakennukset "muodistettiin" uusimalla niiden ulkoasu nikkarityyliseksi. Arkkitehti F. W. Lagerström piirsi vuonna 1890 kulman puurakennuksille runsain yksityiskohdin koristellun pinnan, jossa käytettiin listoja, sorvattuja konsoleita ja ikkunakehysteitä sekä pilastereita. Rakennuksia yhdistää komea kivirakenteinen pyörökaariportti. Lukiokadun puoleiseen sivuun Lagerström piirsi kaksi sivurisaliittia, ulkonemaa, joista toiseen liittyi katuovi katoksineen. Uusrenessanssia edustava tiilinen asuinrakennus on rakennettu vuonna 1891…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1890
Tekijä:
Lagerström, F. W.

Engelin asemakaava 1832
Syyskuussa vuonna 1831 tulipalo tuhosi suurimman osan Hämeenlinnan kaupungista. Tärkeimmistä rakennuksista säästyi vain kaupungin vuonna 1798 valmistunut kirkko. Suuret kaupunkipalot 1800-luvun Suomessa saivat aikaan sen, että palontorjunnasta tuli kaavoituksessa yksi keskeisiä näkökohtia ja asemakaavoitus joutui senaatin ja intendenttikonttorin tarkkaan valvontaan. Suomen 1800-luvun kuuluisin arkkitehti ja intendenttikonttorin johtaja Carl Ludvig Engel (1778–1840) muokkasi maanmittari A. W. Zittingin laatiman ruutukaavan pohjalta uuden asemakaavan Hämeenlinnan kaupungille. Engelin kaava hyväksyttiin 17.1.1832. Se edustaa tyypillistä empirekauden asemakaavoitusta, jolle on ominaista mm. aikaisempaa väljempi kaupunkirakenne, leveämmät kadut ja runsaat istutukset. Engelin suorakaiteen muotoinen empirekaava toteutui pääosiltaan ja olosuhteiden pakosta nopeassa tahdissa, vaikka rantaviiva ei nytkään muodostunut kaavan mukaiseksi. Tämä Hämeenlinnan kaava vuodelta 1832 on Suomen tärkeimpiä…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1832
Tekijä:
Engel, Carl Ludvig

Gustafssonin asemakaava 1845
Hämeen läänin kuvernööri Otto Rehbinder esitti melko pian muutoksia Engelin laatimaan vuoden 1832 kaavaan. Kaavamuutosta ryhtyi toteuttamaan Carl Johan Edvard Gustafsson (1815-1868) intendentinkonttorista, ja uusi kaava hyväksyttiin jo 2.7.1845. Myös Gustafssonin kaava lukeutuu empirekaavoihin, ja se noudattaakin pitkälti Engelin kaavaa. Suurin muutos on kaava-alueen laajeneminen kaupungin pohjoispuolelle ja supistuminen etelästä rannan puolelta. Kaava ulottuu myös Keinusaaren puolelle, jossa näkyvät lääninsairaalan ja kruununmakasiinien alueet. Tämäkään kaava ei kaikilta osin toteutunut, esim. kaavasta poistetut eteläosan tontit ja rakennukset jäivät paikalleen. Digitoitu kaava on maanmittari A. W. Zittingin tekemä kopio Gustafssonin asemakaavasta, ja sitä säilytetään Hämeenlinnan kaupunginarkistossa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1845
Tekijä:
Gustafsson, C. J. E.

Hämeenlinna
Valtionarkkitehti C. L. Engelin suunnittelemat Hämeenlinnan lääninsairaalan empiretyyliset rakennukset valmistuivat Keinusaaren rantaan vuosina 1840–1844. Sairaalan sivurakennukset korotettiin 1880-luvulla kaksikerroksisiksi. Myös päärakennusta laajennettiin tämän kuvan ottamisen jälkeen vuonna 1929. Vuonna 1838 käyttöön otettu kruununmakasiinin rakennus on samoin intendentinkonttorissa Engelin johdolla suunniteltu. Rakennus toimi valtion viljavarastona aina vuoteen 1925 asti, jolloin siihen muutti puolustusvoimien nahkaverstas. Vuodesta 1952 lähtien vanhassa viljamakasiinissa on toiminut Hämeenlinnan taidemuseo. Vanajaveden yli kuljettiin 1900-luvun alkuvuosina vielä puusta rakennettua Pitkäsiltaa pitkin.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1908

Postitalo ja Maanmittauskonttori
Vasemmanpuoleinen empiretyylinen kivirakennus valmistui Läntisen Linnankadun (nykyisen Sibeliuksenkadun) varrelle vuonna 1846. Taloon sijoittui aluksi Hämeenlinnan yläalkeiskoulu. Vuosina 1873–1887 siellä kävivät koulua normaalilyseolaiset. Vanhat hämeenlinnalaiset muistavat vielä rakennuksen pitkäaikaisena postikonttorina. Posti toimi talossa vuosina 1890–1953. Oikeanpuoleinen Hämeen läänin maanmittauskonttorin klassistinen kivirakennus valmistui vuonna 1911 arkkitehti Ricardo Björnbergin laatimien piirustusten mukaan. Se suunniteltiin sopimaan julksivultaan yhteen viereisen postitalon kanssa. Vuonna 1939 maanmittauskonttoria jatkettiin etelään päin, niin että Sibeliuksenkadun puolelle tuli kuusi ikkunaa lisää.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1911

Sibeliuksen kouluvuosien kotitalo (Sibeliuksenkatu 15)
Muutospiirustuksen aikaan tontilla oli ennestään vuonna 1832 rakennettu yksikerroksinen hirsistä salvottu empirerakennus ja kivinen ulkohuonerakennus. Rakennuksen pääty oli Birger Jaarlin kadulle ja pitkä sivu Läntiselle Linnankadulle (nyk. Sibeliuksenkadulle). Muutospiirustuksessa taloon on tehty mm. renessanssityylisiä julkisivumuutoksia: kadun puolelle avattiin kaksi ovea. Tontin keskelle on piirretty pitkä puurakennus, jonka pääty ja koristeellinen portti ovat Birger Jaarlin kadulle. Ulkohuonerakennukseen on piirretty paperivarasto, leivintupa ja talonmiehen huone. Piirroksessa uuden talon päätyyn on jo kirjoitettu teksti: Hämeen Sanomien kirjapaino. Kirjapaino muutti taloon kesäkuussa 1898. Vuoden 1892 kaupunkikartassa uudisrakennus näkyy toteutettuna.
Vuoden 1964 rakennuskartoituksessa rungon sanottiin olevan verrattain hyvässä kunnossa. 1980-luvulla Matti Elomaan perikunta tarjosi taloa ja tonttia kaupungille. Myyntitarjous hylättiin ja kiinteistön osti rakennusliike, joka…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1898
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Suomalainen tyttökoulu (Turuntie 2)
Empiretyylinen puurakennus on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Vuonna 1878 perustettu Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu muutti taloon 1888. Koulu oli koko maassa vasta kolmas, jossa tytöt saivat korkeampaa opetusta suomen kielellä. Arkkitehdit Helin ja Nyström piirsivät 1890-luvun lopussa kouluun eteisen kautta liitetyn lisärakennuksen, johon tuli kaksi luokkahuonetta. Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö osti rakennuksen vuonna 1904. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander ja lehtori H. E. Hårdh, jotka taas olivat ostaneet talon laamanni G. A. Wetterhoffin perillisiltä vuonna 1887. Kakluuneilla lämmitettävä yksikerroksinen rakennus oli säilynyt hyvin. 1900-luvun alussa siihen liitettiin kivinen lisärakennus.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1897
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2