Selaa aineistoja (yhteensä 15)

Skogsterin liiketalo
Anders Gustaf Skogster (1866–1952) perusti vuonna 1905 osakeyhtiön, joka osti talon ja tontin Hämeenlinnan kirkon takaa Raastuvankadun ja Kirkkokadun kulmasta. Tontille Skogster rakennutti uudenaikaisen tavaratalon, jonka piirustukset laati arkkitehti Selim A. Lindqvist. Upeaa jugendtyylistä rakennusta kutsuttiin kaupungissa liikepalatsiksi. Tavaratalossa oli mm. kangas-, rautakauppa- ja sekatavaraosastot sekä räätäliliike. Liike harjoitti myös tukkumyyntiä. Skogster rakennutti tontilleen myös perheensä asuintalon, joka nykyään tunnetaan Piparkakkutalo-nimisenä ravintolana. Skogster rakennutti vielä vuonna 1912 Raatihuoneenkadun puolelle ns. rakennusyhtiö Pohjan talon, jonka arkkitehtina toimi Armas Lindgren. Rakennusosakeyhtiö Pohja oli Skogsterin tytäryhtiö.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
n. 1926

Raatihuoneenkatua torin kohdalla
Raatihuoneenkadun varrella torin laidalla 1920-luvulla sijainneista rakennuksista on jäljellä nykyään vain Raatihuone. Vainikaisen talo ja Kämärin talo purettiin 1960-luvulla Keskustalon tieltä. Raatihuoneen länsipuolella näkyvän, kauppias Bogdanoffin talona tunnetun talon paikalle valmistui vuonna 1929 Hämeenlinnan suomalaisen säästöpankin uudisrakennus. Suomalainen säästöpankki oli aloittanut toimintansa jo vuonna 1910 ja siirtynyt Raatihuoneen viereen vuonna 1914. Myöhemmin pankki osti talon ja tontin Bogdanoffin perikunnalta. Vanhan puurakennuksen päädyssä toimi 1920-luvulla Hanna Hakalan kangaskauppa ja kutomaliike. Pankin toisella puolella piti jalkineliikettään Jalmari Mäkinen.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku
Tekijä:
Suomen valokuva - Kaarlo Lindberg

Näkymä kirkontornista etelään päin
Postikortissa on etualalla Raatihuoneenkadun varren rakennuksia kirkon kohdalla ja taustalla Wetterhoffin työkoulu Palokunnankadun varrella. Kuvassa oikealla näkyy Rantatorin itäreunaa. Kirkon ja Wetterhoffin välinen alue säästyi tulelta Hämeenlinnan palossa vuonna 1831, joten tällä alueella oli kaupungin vanhimmat rakennukset, osa jopa vanhasta kaupungista 1700-luvun lopulla siirrettyjä. Wetterhoffin rakennusta korotettiin kahteen otteeseen 1920-luvulla. Kuvassa on rakennus vuonna 1922 tehdyn itäpäädyn korotuksen jälkeen, ennen koko rakennuksen korjaamista kolmikerroksiseksi vuonna 1929. Wetterhoff oli "valtion tarkastuksen alainen ammattikoulu kuotomaopettajien ja kutojain valmistamista varten". Koulussa opiskeltiin 1920-luvulla joko opettaja-, kutoja- tai vaateompeluosastolla.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1922–1928

Hämeenlinna - Sotilasparaati
Sotilaat marssivat soittokunta etunenässä Hämeenlinnan Pitkäsiltaa pitkin luultavasti kohti jotakin kaupungin torilla pidettävää juhlaa tai katselmusta.Taustalla näkyy E. J. Laakson verhoilu- ja huonekaluliike Raatihuoneenkadun alkupäässä. Kariston toimitaloa kadun toiselle puolelle ei ole vielä alettu rakentaa, joten kuva on otettu ennen vuotta 1927.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1926

Hämeenlinna - Raatihuoneenkatua
Postikortissa on näkymä nykyiseltä kävelykadun jatkeelta kohti toria. Kadun oikealla puolella on mm. Syyne Kiviluodon kangaskauppa osoitteessa Raatihuoneenkatu 25. Vasemmalla näkyvässä Työväen säästöpankin rakennuksessa oli myös Osuusliike Hämeen keskustoimipaikka vuosina 1929–1942. Kaikki kuvassa näkyvät rakennukset on purettu, lukuun ottamatta torin kulman pankkitaloja taustalla.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hämeenlinna - Raatihuoneenkatu
Vuosina 1906–1907 rakennetun Skogsterin kauppahuoneen rakennustyöt näyttäisivät olevan tässä postikortissa vielä hieman kesken. Kauppias A. Skogster oli omistanut kauppaliikkeen Hämeenlinnassa jo vuodesta 1895, jolloin hän osti veljeltään Felix Skogsterilta alkujaan J. J. Jägerroosin jo vuonna 1865 perustaman kauppaliikkeen. Skogsterin liiketoimet menestyivät niin hyvin, että hän rakennutti 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä modernin tavaratalon Hämeenlinnaan. Skogsterin koko liiketoiminta saatiin siirretyksi uuteen rakennukseen vuoden 1907 marraskuuhun mennessä. Silloin tavaratalossa toimivat rautakauppa, siirtomaatavarakauppa, kangaskauppa, lasi- ja posliinikauppa sekä pukutehdas.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1906–1907

Hämeenlinna - Raatihuone
Hämeenlinnan raatihuoneen tontti lunastettiin vuonna 1849 lääninkamreeri Nordenswanin perillisiltä. Tontilla olevaa puurakennusta käytettiin raatihuoneena, kunnes se todettiin liian huonokuntoiseksi. Arkkitehti Alfred Caween suunnitteli kaupungille uuden uusrenessanssityylisen raatihuoneen, joka rakennettiin vuosina 1885–1887. Raatihuoneen viereisellä tontilla sijaitsi vuosina 1900–1963 kauppias Kämärin rakennuttama liiketalo. Tämä osittain kolme-, osittain nelikerroksinen kapeahko punatiilinen judendtalo oli arkkitehti H. R. Helinin suunnittelema.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna - Raastuvankatua
Hämeenlinnan ensimmäinen tavatalo avattiin silloisen Raastuvankadun ja Kirkkokadun kulmaan vuonna 1907. Skogsterin jugendtyylisen kauppahuoneen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist, ja sen rakentamisessa sovellettiin alan uusinta osaamista. Suomessa uutta rakentamista olivat mm. rautabetonivälipohjat, joiden valmistuksessa käytettiin apuna tukholmalaisia asiantuntijoita. Tilaa eri osastoille oli ruhtinaallisesti kaikkiin kaupungin entisiin liikkeisiiin verrattuna, yhteensä 1350 m². Uutta olivat myös suuret näyteikkunat.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1907–1909

Hämeenlinna - Raastuvankatu
Hämeenlinnan anniskeluyhtiö eli virallisemmin Hämeenlinnan väkijuoma-, vähittäismyynti- ja anniskelu O.-y. toimi Rauhankadun ja Raastuvankadun kulmatontilla nro 49 omassa rakennuksessaan. Koristeellisen jugendrakennuksen suunnitteli vuonna 1899 arkkitehtitoimisto Helin & Nyström. Suuret viinikellarit ja viinikauppa sijaitsivat alakerrassa. Ensimmäisessä kerroksessa oli konjakkikauppa, viinakauppa ja työväen anniskeluravintola Tillikka. Toiseen kerrokseen oli sijoitettu raittiusravintola ja asuintiloja. Kadun toisella puolella on satulamaakari T. Heleniuksen satulasepän- ja verhoilijaliike ja sen vieressä lehtori Sargrenin vuonna 1900 rakennuttama asuintalo. Taustalla näkyy vanha puinen Pitkäsilta, joka purettiin vuonna 1909.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna - Raastuvankatu
Raastuvankadun eli nykyisen Raatihuoneenkadun alkupään mäessä näkyy oikealla puolella vuonna 1899 rakennettu jugendtyylinen Anniskeluyhtiön talo, jonka suunitteli arkkitehtitoimisto Helin & Nyström. Rakennus toimi kaupungin virastotalona vuodesta 1918 aina vuoteen 2010 asti. Anniskeluyhtiön talon takana näkyy vuonna 1912 rakennettu Rakennusyhtiö Pohjan talo, jonka arkkitehtina oli Armas Lindgren. Tämän talon rakennutti tavaratalonsa jatkoksi kauppaneuvos A. G. Skogster. Kadun vasemmalla puolella on vuonna 1883 perustetun T. Heleniuksen satulasepänliikkeen talo. Satulamaakarimestari Timo Heleniuksen lapset vaihtoivat vuonna 1906 sukunimensä Korpimaaksi.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1912
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2