Selaa aineistoja (yhteensä 15)

Hämeenlinna - Raatihuoneenkatua
Postikortissa on näkymä nykyiseltä kävelykadun jatkeelta kohti toria. Kadun oikealla puolella on mm. Syyne Kiviluodon kangaskauppa osoitteessa Raatihuoneenkatu 25. Vasemmalla näkyvässä Työväen säästöpankin rakennuksessa oli myös Osuusliike Hämeen keskustoimipaikka vuosina 1929–1942. Kaikki kuvassa näkyvät rakennukset on purettu, lukuun ottamatta torin kulman pankkitaloja taustalla.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hämeenlinna - Raatihuone
Hämeenlinnan raatihuoneen tontti lunastettiin vuonna 1849 lääninkamreeri Nordenswanin perillisiltä. Tontilla olevaa puurakennusta käytettiin raatihuoneena, kunnes se todettiin liian huonokuntoiseksi. Arkkitehti Alfred Caween suunnitteli kaupungille uuden uusrenessanssityylisen raatihuoneen, joka rakennettiin vuosina 1885–1887. Raatihuoneen viereisellä tontilla sijaitsi vuosina 1900–1963 kauppias Kämärin rakennuttama liiketalo. Tämä osittain kolme-, osittain nelikerroksinen kapeahko punatiilinen judendtalo oli arkkitehti H. R. Helinin suunnittelema.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna - Näköala kirkontornista Hattelamalan harjuun päin
Kirkontornista kohti Myllymäkeä 1900-luvun alkuvuosina otetussa kuvassa näkyvät torin etelälaidan rakennukset, joista uusin oli tuolloin vuonna 1900 valmistunut kauppias Jalmari Kämärin rakennuttama jugendtalo. Kämärin liiketalo oli arkkitehti H. R. Helinin suunnittelema. Talon takana näkyy Hämeenlinnan kaupungin sähkölaitoksen korkea savupiippu. Raatihuoneen oikealla puolella olevan pitkän puutalon omisti pankinjohtaja ja kauppaneuvos Alexander Bogdanoff. Vikmaninlahti ulottuu kuvan vasempaan reunaan, ja taustalla näkyvät 1880-luvulla rakennetut Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoonan puukasarmit Myllymäen kaupunginosassa.

Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905

Hämeenlinna - Raastuvankatu
Näkymä torin kulmalta pitkin Raastuvankatua eli nykyistä Raatihuoneenkatua länteen päin on muuttunut perusteellisesti 1900-luvun jälkeen. Nykyisen kävelykadun varrella ei ole jäljellä yhtään kuvan rakennuksista. Kadun oikealla puolella oli Oskar Isakssonin kangaskauppa ja sen takana vuonna 1891 perustettu J. G. Grönin sekatavara-, nahka-, kalastus- ja matkatavarain kauppa. Kadun vasemmalla puolella sijaitsi Carl Lindevallin vuonna 1883 perustama sekatavarakauppa, jossa myytiin vuosisadan alussa myös hedelmiä ja herkkutavaroita. Vuodesta 1905 lähtien Lindevall piti rakennuksessa myös leipomo-, konditoria- ja kahvilaliikettä.
Julkaisuaika:
n. 1900

Hämeenlinna - Raastuvankatu
Raastuvankadun eli nykyisen Raatihuoneenkadun alkupään mäessä näkyy oikealla puolella vuonna 1899 rakennettu jugendtyylinen Anniskeluyhtiön talo, jonka suunitteli arkkitehtitoimisto Helin & Nyström. Rakennus toimi kaupungin virastotalona vuodesta 1918 aina vuoteen 2010 asti. Anniskeluyhtiön talon takana näkyy vuonna 1912 rakennettu Rakennusyhtiö Pohjan talo, jonka arkkitehtina oli Armas Lindgren. Tämän talon rakennutti tavaratalonsa jatkoksi kauppaneuvos A. G. Skogster. Kadun vasemmalla puolella on vuonna 1883 perustetun T. Heleniuksen satulasepänliikkeen talo. Satulamaakarimestari Timo Heleniuksen lapset vaihtoivat vuonna 1906 sukunimensä Korpimaaksi.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1912

Hämeenlinna - Raastuvankatu
Hämeenlinnan anniskeluyhtiö eli virallisemmin Hämeenlinnan väkijuoma-, vähittäismyynti- ja anniskelu O.-y. toimi Rauhankadun ja Raastuvankadun kulmatontilla nro 49 omassa rakennuksessaan. Koristeellisen jugendrakennuksen suunnitteli vuonna 1899 arkkitehtitoimisto Helin & Nyström. Suuret viinikellarit ja viinikauppa sijaitsivat alakerrassa. Ensimmäisessä kerroksessa oli konjakkikauppa, viinakauppa ja työväen anniskeluravintola Tillikka. Toiseen kerrokseen oli sijoitettu raittiusravintola ja asuintiloja. Kadun toisella puolella on satulamaakari T. Heleniuksen satulasepän- ja verhoilijaliike ja sen vieressä lehtori Sargrenin vuonna 1900 rakennuttama asuintalo. Taustalla näkyy vanha puinen Pitkäsilta, joka purettiin vuonna 1909.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Skogsterin liiketalo
Anders Gustaf Skogster (1866–1952) perusti vuonna 1905 osakeyhtiön, joka osti talon ja tontin Hämeenlinnan kirkon takaa Raastuvankadun ja Kirkkokadun kulmasta. Tontille Skogster rakennutti uudenaikaisen tavaratalon, jonka piirustukset laati arkkitehti Selim A. Lindqvist. Upeaa jugendtyylistä rakennusta kutsuttiin kaupungissa liikepalatsiksi. Tavaratalossa oli mm. kangas-, rautakauppa- ja sekatavaraosastot sekä räätäliliike. Liike harjoitti myös tukkumyyntiä. Skogster rakennutti tontilleen myös perheensä asuintalon, joka nykyään tunnetaan Piparkakkutalo-nimisenä ravintolana. Skogster rakennutti vielä vuonna 1912 Raatihuoneenkadun puolelle ns. rakennusyhtiö Pohjan talon, jonka arkkitehtina toimi Armas Lindgren. Rakennusosakeyhtiö Pohja oli Skogsterin tytäryhtiö.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
n. 1926

Näkymä kirkontornista etelään päin
Postikortissa on etualalla Raatihuoneenkadun varren rakennuksia kirkon kohdalla ja taustalla Wetterhoffin työkoulu Palokunnankadun varrella. Kuvassa oikealla näkyy Rantatorin itäreunaa. Kirkon ja Wetterhoffin välinen alue säästyi tulelta Hämeenlinnan palossa vuonna 1831, joten tällä alueella oli kaupungin vanhimmat rakennukset, osa jopa vanhasta kaupungista 1700-luvun lopulla siirrettyjä. Wetterhoffin rakennusta korotettiin kahteen otteeseen 1920-luvulla. Kuvassa on rakennus vuonna 1922 tehdyn itäpäädyn korotuksen jälkeen, ennen koko rakennuksen korjaamista kolmikerroksiseksi vuonna 1929. Wetterhoff oli "valtion tarkastuksen alainen ammattikoulu kuotomaopettajien ja kutojain valmistamista varten". Koulussa opiskeltiin 1920-luvulla joko opettaja-, kutoja- tai vaateompeluosastolla.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1922–1928

Hämeenlinna
Torin länsilaidalla, silloisen Läntisen Linnankadun varrella oli vielä 1900-luvun alkuvuosina matalia puutaloja. Vasemman reunan empiretyylinen puutalo oli rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Se tunnettiin kaupungissa 1900-luvun alussa Nybergin perillisten talona. Kauppias G. A. Nyberg oli kuollut vuonna 1894, ja hänen leskensä myi talon ja tontin vuonna 1913 Kansallisosakepankille, joka oli vuokrannut talosta liikehuoneiston kolme vuotta aikaisemmin. Talo purettiin ja sen paikalle rakennettiin kansallisromanttista tyyliä edustava pankkitalo. Nybergin perilliset omistivat myös viereisen kaksikerroksisen kivitalon, jossa toimi vuosisadan ensimmäisellä kymmenellä Enok Rytkösen kirjakauppa, kunnes Rytkönen rakennutti oman talon torin eteläsivustalle lääninhallituksen viereen. Pankkitalon rakentamisen yhteydessä tätä vuonna 1891 rakennettua taloa kavennettiin ja se riisuttiin uusrenessanssikoristeistaan, mutta purkutuomion se sai vasta 1980-luvun alussa. Torin toisessa…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna - Raastuvankatua
Hämeenlinnan ensimmäinen tavatalo avattiin silloisen Raastuvankadun ja Kirkkokadun kulmaan vuonna 1907. Skogsterin jugendtyylisen kauppahuoneen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist, ja sen rakentamisessa sovellettiin alan uusinta osaamista. Suomessa uutta rakentamista olivat mm. rautabetonivälipohjat, joiden valmistuksessa käytettiin apuna tukholmalaisia asiantuntijoita. Tilaa eri osastoille oli ruhtinaallisesti kaikkiin kaupungin entisiin liikkeisiiin verrattuna, yhteensä 1350 m². Uutta olivat myös suuret näyteikkunat.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1907–1909
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2