Selaa aineistoja (yhteensä 15)

H:linna - A. G. Skogsterin liiketalo
Osakeyhtiö A. Gust. Skogster aloitti toimintansa 1.7.1931, kun kauppaneuvos Skogster muutti hyvin menestyneen liikkeensä osakeyhtiöksi. 1930-luvun alun lamavuodet aiheuttivat kuitenkin myynnin vähenemistä ja tappiollisia tilinpäätöksiä, mutta vuodesta 1934 alkaen Skogsterillakin päästiin taas voiton puolelle myynnissä, joka jatkoi kasvuaan sotavuosiin asti. Parhaimmillaan Skogster työllisti 150 ihmistä. Skogsterin tavaratalo oli viimeistä päivää auki 15.3.1977. Yhtiö oli tammikuussa 1977 myyty Keskolle.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Laurila, Usko

Hämeenlinna
Torin länsilaidalla, silloisen Läntisen Linnankadun varrella oli vielä 1900-luvun alkuvuosina matalia puutaloja. Vasemman reunan empiretyylinen puutalo oli rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Se tunnettiin kaupungissa 1900-luvun alussa Nybergin perillisten talona. Kauppias G. A. Nyberg oli kuollut vuonna 1894, ja hänen leskensä myi talon ja tontin vuonna 1913 Kansallisosakepankille, joka oli vuokrannut talosta liikehuoneiston kolme vuotta aikaisemmin. Talo purettiin ja sen paikalle rakennettiin kansallisromanttista tyyliä edustava pankkitalo. Nybergin perilliset omistivat myös viereisen kaksikerroksisen kivitalon, jossa toimi vuosisadan ensimmäisellä kymmenellä Enok Rytkösen kirjakauppa, kunnes Rytkönen rakennutti oman talon torin eteläsivustalle lääninhallituksen viereen. Pankkitalon rakentamisen yhteydessä tätä vuonna 1891 rakennettua taloa kavennettiin ja se riisuttiin uusrenessanssikoristeistaan, mutta purkutuomion se sai vasta 1980-luvun alussa. Torin toisessa…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna
Skogsterin kauppahuone rakennettiin vuosina 1906–1907 Kirkkopuiston viereen Raastuvankadun (nykyisen Raatihuoneenkadun) varrelle. Liiketalonsa pohjoispuolelle Kirkkokadun varrelle Skogster rakennutti perheelleen asuintalon. Tämä jugendtalo tunnetaan nykyään Piparkakkutalon nimellä. Piparkakkutalo on samoin kuin tavaratalokin arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema. Kauempana Raastuvankadun varrella näkyy arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema rakennusyhtiö Pohjan talo vuodelta 1912, ja sen takana Rauhankadun toisella puolella on Anniskeluyhtiön jugendrakennus vuodelta 1899.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1912
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinna - Näköala kirkontornista Hattelamalan harjuun päin
Kirkontornista kohti Myllymäkeä 1900-luvun alkuvuosina otetussa kuvassa näkyvät torin etelälaidan rakennukset, joista uusin oli tuolloin vuonna 1900 valmistunut kauppias Jalmari Kämärin rakennuttama jugendtalo. Kämärin liiketalo oli arkkitehti H. R. Helinin suunnittelema. Talon takana näkyy Hämeenlinnan kaupungin sähkölaitoksen korkea savupiippu. Raatihuoneen oikealla puolella olevan pitkän puutalon omisti pankinjohtaja ja kauppaneuvos Alexander Bogdanoff. Vikmaninlahti ulottuu kuvan vasempaan reunaan, ja taustalla näkyvät 1880-luvulla rakennetut Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoonan puukasarmit Myllymäen kaupunginosassa.

Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905

Hämeenlinna - Raastuvankatu
Näkymä torin kulmalta pitkin Raastuvankatua eli nykyistä Raatihuoneenkatua länteen päin on muuttunut perusteellisesti 1900-luvun jälkeen. Nykyisen kävelykadun varrella ei ole jäljellä yhtään kuvan rakennuksista. Kadun oikealla puolella oli Oskar Isakssonin kangaskauppa ja sen takana vuonna 1891 perustettu J. G. Grönin sekatavara-, nahka-, kalastus- ja matkatavarain kauppa. Kadun vasemmalla puolella sijaitsi Carl Lindevallin vuonna 1883 perustama sekatavarakauppa, jossa myytiin vuosisadan alussa myös hedelmiä ja herkkutavaroita. Vuodesta 1905 lähtien Lindevall piti rakennuksessa myös leipomo-, konditoria- ja kahvilaliikettä.
Julkaisuaika:
n. 1900

Hämeenlinna - Raastuvankatu
Raastuvankadun eli nykyisen Raatihuoneenkadun alkupään mäessä näkyy oikealla puolella vuonna 1899 rakennettu jugendtyylinen Anniskeluyhtiön talo, jonka suunitteli arkkitehtitoimisto Helin & Nyström. Rakennus toimi kaupungin virastotalona vuodesta 1918 aina vuoteen 2010 asti. Anniskeluyhtiön talon takana näkyy vuonna 1912 rakennettu Rakennusyhtiö Pohjan talo, jonka arkkitehtina oli Armas Lindgren. Tämän talon rakennutti tavaratalonsa jatkoksi kauppaneuvos A. G. Skogster. Kadun vasemmalla puolella on vuonna 1883 perustetun T. Heleniuksen satulasepänliikkeen talo. Satulamaakarimestari Timo Heleniuksen lapset vaihtoivat vuonna 1906 sukunimensä Korpimaaksi.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1912

Hämeenlinna - Raastuvankatu
Hämeenlinnan anniskeluyhtiö eli virallisemmin Hämeenlinnan väkijuoma-, vähittäismyynti- ja anniskelu O.-y. toimi Rauhankadun ja Raastuvankadun kulmatontilla nro 49 omassa rakennuksessaan. Koristeellisen jugendrakennuksen suunnitteli vuonna 1899 arkkitehtitoimisto Helin & Nyström. Suuret viinikellarit ja viinikauppa sijaitsivat alakerrassa. Ensimmäisessä kerroksessa oli konjakkikauppa, viinakauppa ja työväen anniskeluravintola Tillikka. Toiseen kerrokseen oli sijoitettu raittiusravintola ja asuintiloja. Kadun toisella puolella on satulamaakari T. Heleniuksen satulasepän- ja verhoilijaliike ja sen vieressä lehtori Sargrenin vuonna 1900 rakennuttama asuintalo. Taustalla näkyy vanha puinen Pitkäsilta, joka purettiin vuonna 1909.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna - Raastuvankatua
Hämeenlinnan ensimmäinen tavatalo avattiin silloisen Raastuvankadun ja Kirkkokadun kulmaan vuonna 1907. Skogsterin jugendtyylisen kauppahuoneen suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist, ja sen rakentamisessa sovellettiin alan uusinta osaamista. Suomessa uutta rakentamista olivat mm. rautabetonivälipohjat, joiden valmistuksessa käytettiin apuna tukholmalaisia asiantuntijoita. Tilaa eri osastoille oli ruhtinaallisesti kaikkiin kaupungin entisiin liikkeisiiin verrattuna, yhteensä 1350 m². Uutta olivat myös suuret näyteikkunat.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1907–1909

Hämeenlinna - Raatihuone
Hämeenlinnan raatihuoneen tontti lunastettiin vuonna 1849 lääninkamreeri Nordenswanin perillisiltä. Tontilla olevaa puurakennusta käytettiin raatihuoneena, kunnes se todettiin liian huonokuntoiseksi. Arkkitehti Alfred Caween suunnitteli kaupungille uuden uusrenessanssityylisen raatihuoneen, joka rakennettiin vuosina 1885–1887. Raatihuoneen viereisellä tontilla sijaitsi vuosina 1900–1963 kauppias Kämärin rakennuttama liiketalo. Tämä osittain kolme-, osittain nelikerroksinen kapeahko punatiilinen judendtalo oli arkkitehti H. R. Helinin suunnittelema.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna - Raatihuoneenkatu
Vuosina 1906–1907 rakennetun Skogsterin kauppahuoneen rakennustyöt näyttäisivät olevan tässä postikortissa vielä hieman kesken. Kauppias A. Skogster oli omistanut kauppaliikkeen Hämeenlinnassa jo vuodesta 1895, jolloin hän osti veljeltään Felix Skogsterilta alkujaan J. J. Jägerroosin jo vuonna 1865 perustaman kauppaliikkeen. Skogsterin liiketoimet menestyivät niin hyvin, että hän rakennutti 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä modernin tavaratalon Hämeenlinnaan. Skogsterin koko liiketoiminta saatiin siirretyksi uuteen rakennukseen vuoden 1907 marraskuuhun mennessä. Silloin tavaratalossa toimivat rautakauppa, siirtomaatavarakauppa, kangaskauppa, lasi- ja posliinikauppa sekä pukutehdas.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1906–1907
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2