lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 21)

Hämeen heimojuhlat 1934
Hämeen heimoliitto järjesti 16.-17. kesäkuuta 1934 Hämeen heimojuhlat Hämeenlinnassa. Koristeellinen portti toivotti juhlaväen tervetulleeksi Pitkänsillan Keinusaaren puoleisessa päässä. Myös Heimojuhlien ohjelmalehtinen vuodelta 1934 on digitoituna Lydiassa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1934
Tekijä:
Suomen valokuva - Kaarlo Lindberg

Hämeenlinna
Piirretyssä sommitelmakortissa 1890-luvulta on kuvattuna Hämeenlinnan Pitkäsilta ja Keinusaaren empirerakennukset, näkymä Kaupunginpuistosta Hämeen linnaa kohti sekä Aulangonvuoren paviljonki Aulangonjäven maisemissa. Kuvan keskellä on Venäjän lipun ohella punakeltainen Suomen suuriruhtinaskunnan lippu. Virallista suuriruhtinaskunnan lippua ei ollut, mutta kuvan punakeltaista lippua suosivat etenkin ruotsinkieliset. Lippujen edessä on Hämeen vaakuna.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1890-luku

Hämeenlinna
Monikuvakortissa on näkymiä Hämeenlinnasta kahdessatoista pikkukuvassa, jotka kortin lähettäjä on numeroinut ja nimennyt. Pikkukorteissa on kuvattuna mm. Hämeen linna, Pitkäsilta, Kaupunginpuisto, Karlbergin kartano ja Aulangonjärven Lusikkaniemi. Kortit ilmestyivät myös erillisinä, ja osa niistä on digitoituna Lydiassa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna
Keinusaaren rannasta otetussa kuvassa erottuvat Hämeenlinnan keskustan maamerkkeinä kirkontorni ja lyseorakennus. Vanajaveden yli kuljetaan vielä puurakenteista Pitkääsiltaa pitkin. Uusi silta tälle paikalle rakennettiin vuonna 1909. Rantakadun itäpuolella, nykyisen Ystävyydenpuiston paikalla oli vuosisadan alkupuolella taloja. Kuvan vasemmassa reunassa olevassa talossa toimi 1890-luvun alusta lähtien Gust. R. Fältmarsin tupakkatehdas. Rakennus siirtyi Fältmarsin perillisiltä kaupungin omistukseen 1950-luvulla. Fältmarsin talon oikealla puolella sijaitsevan rakennuksen suunnitteli 1880-luvulla lääninarkkitehti C. A. Caween oman perheensä asuintaloksi. Arkkitehti perheineen asui talossa 1910-luvulle asti. Myöhemmin 1950-luvulla rakennus tuli tunnetuksi Verkatehtaan johtajan mukaan Amberlan talona. Rantakadun ja järven välissä olevat talot purettiin 1960-luvulla.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1905

Hämeenlinna
Valtionarkkitehti C. L. Engelin suunnittelemat Hämeenlinnan lääninsairaalan empiretyyliset rakennukset valmistuivat Keinusaaren rantaan vuosina 1840–1844. Sairaalan sivurakennukset korotettiin 1880-luvulla kaksikerroksisiksi. Myös päärakennusta laajennettiin tämän kuvan ottamisen jälkeen vuonna 1929. Vuonna 1838 käyttöön otettu kruununmakasiinin rakennus on samoin intendentinkonttorissa Engelin johdolla suunniteltu. Rakennus toimi valtion viljavarastona aina vuoteen 1925 asti, jolloin siihen muutti puolustusvoimien nahkaverstas. Vuodesta 1952 lähtien vanhassa viljamakasiinissa on toiminut Hämeenlinnan taidemuseo. Vanajaveden yli kuljettiin 1900-luvun alkuvuosina vielä puusta rakennettua Pitkäsiltaa pitkin.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1908

Hämeenlinna - Keinusaari
Vanajaveden jäältä otetussa talvisessa kuvassa järven keskustan puoleisella rannalla näkyy vuonna 1902 valmistunut oluttehtailija Schmausserin jugendhuvila. Huvilan arkkitehteinä olivat C. A. Caween ja H. R. Helin. Järven yli johtaa vuonna 1909 rakennettu kaarisilta, ja toisella rannalla näkyvät Hämeenlinnan lääninsairaalan 1840-luvulla valmistuneet rakennukset, kruununjyvästö vuodelta 1938 sekä ns. Pinellan huvilat 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneneltä.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - kirkon tornista itään
Kirkon tornista itään päin otetussa kuvassa näkyy keskustan rakennusten lisäksi Vanajaveden ylittävä vanha puinen Pitkäsilta. Keinusaaren makasiini- ja sairaalarakennukset jäävät enimmäkseen puiden taakse, mutta oikealla rannassa näkyy vanhempi ns. Pinellan huviloista. Vasemmassa yläkulmassa näkyvä punatiilinen rakennus oli venäläisen sotaväen varasto. Keinusaaren kaakkoispuolella oli Pikkujärvi, josta Vanajaan laskevan ojan varrella sijaitsi kaupungin yksityinen, mutta viranomaisten valvoma teurastushuone. Vuonna 1912 perustettiin kunnallinen teurastuslaitos lähelle entistä teurastamoa. Pikkujärvi täytettiin 1950- ja 1960-luvuilla hiekalla, soralla, savella ja rakennusjätteillä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1906

Hämeenlinna - Pitkäsilta
"Eikö tämä ole kaunein maisemakortti H:linnan ympäristöltä?" kysyy postikortin lähettäjä vuonna 1908. Vuonna 1878 valmistunut Hämeenlinnan vanha puinen Pitkäsilta on tässä kuvassa vielä paikallaan. Vanha silta oli myös kaupungin nuorison kokoontumispaikka, mikä herätti ajoittain paheksuntaa paikallisten lehtien palstoilla. Hämeen Sanomat kirjoitti syksyllä 1883: "Poliisin tulisi valvoa, etteivät asevelvolliset sotamiehet ja kaupungin piiat, kun pitävät siltaa yhtymispaikkanaan, häiritse muita ihmisiä, joiden tarvitsee sillan yli kulkea." Vuonna 1909 Pitkäsilta korvattiin uudella rautaisella kaarisillalla.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1908

Hämeenlinna - Pitkäsilta
Uusi silta Vanajaveden yli keskustasta Keinusaareen avattiin juhlallisesti liikenteelle 15. marraskuuta 1909. Sillan piirustukset laati insinööri Karl Lindberg, joka oli aikansa merkittävimpiä terässiltojen asiantuntijoita Suomessa. Uusi silta oli muodoltaan ns. paraabeliristikkosilta. Kahta kaarta tukivat kauniisti muotoillut graniittiset maatuet ja yksi virtapilari. Silta oli varustettu betonikannella, joka oli verhoiltu mukulakivillä. Graniittiset tukirakenteet ovat edelleen osa myös vuonna 1963 rakennettua nykyistä siltaa. Osa sillan valaisimista on säilynyt Pinellan puistoon siirrettyinä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1910

Hämeenlinna - Pitkäsilta
1900-luvun alun postikortissa on kuvattuna Vanajaveden ylittävä vanha puinen Pitkäsilta, joka purettiin vuonna 1909. Keinusaaren puolelta otetussa valokuvassa häämöttää kirkon torni kaupungin keskustassa. Raastuvankadun varrella näkyy myös ympäröiviä puutaloja korkeampana vuonna 1899 rakennettu Anniskeluyhtiön jugendtalo.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1904
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2