Selaa aineistoja (yhteensä 11)

Hämeenlinna - Holvi Puiston Kiviraunioissa
Kaupunginpuiston eli Parkin romantiikan aikakautta henkivä kiviraunio rakennettiin 1800-luvun keskivaiheilla osana kuvernööri Otto Carl Rehbinderin puistosuunnitelmaa. Myös rauniolinna rakennettiin vankityövoimalla: "Vuosikausia työskentelivät vangit vierittäen kiviä, joista muodostettiin rantapenger järveä vastaan ja maantien puolelle jykevä kiviaita. Suurimmista järkäleistä, joiden kuljettaminen paikalta olisi ollut hankalaa, hän (Rehbinder) muodosti keinotekoisen linnaraunion, joka on puiston suurin nähtävyys. Sokkeloisena, synkkähamoisena kivirykelmänä näkyy tämä raunio viheriöitsevän luonnon keskellä."
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Kaupungin puisto
Näkymä Kaupunginpuistosta kohti linnaa alkoi 1900-luvun edetessä peittyä puiden kasvaessa Kaupunginpuiston etelärinteellä. Tässä kuvassa Linnankasarmien alue on jo muuttunut 1800-luvun loppupuolen asustaan. Alueelle rakennettiin uusia tiilisiä asuinrakennuksia ja kasarmeja 1910-luvun aikana. Parhaiten erottuu lähellä rantaa, puisten asuintalojen takana sijaitseva kolmikerroksinen punatiilinen varuskunnan henkilökunnan asuinrakennus. Linnankasarmien alueelle nousi 1910-luvulla myös miehistörakennus, esikunta, ampumarata ja maneesi sekä useita varastoja, jotka kaikki jäävät kuvassa puiden taakse. Samantyylisiä venäläisten sotilasrakennuksia pystytettiin samalla vuosikymmenellä myös Suomenkasarmien ja Poltinahon kasarmien alueelle.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Hämeenlinna - Kaupunginpuisto
Kun lähestyttiin 1930-lukua, maaherra Rehbinderin 1800-luvun puolivälissä rakennuttama rauniolinna alkoi jo peittyä näkyvistä korkeaksi kasvaneiden puiden taakse. Kerrotaan, että maaherra Rehbinder olisi hakkauttanut yhteen kivieen vuosiluvun 1250 harhauttaakseen satunnaisia kävijöitä uskomaan raunioiden olevan peräisin samalta ajalta kuin Hämeen linna.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hämeenlinna - Puiston kiviraunioita
Kaupunginpuiston rakennustöistä ylijääneistä kivistä maaherra Rehbinder rakennutti suuren katottoman kiviseinäisen rauniolinnan, joka valmistui luultavasti 1850-luvun puoleenväliin mennessä. Rakennelma sisältää keskikäytävän, joka yhdistää kahta erikokoista ja erimuotoista huonetta. Tekoraunio on rakennettu kylmämuuraustekniikalla, ja siinä on useita holvattuja ikkuna- ja oviaukkoja. Rehbinderin rauniot saivat kaupunkilaisilta monenlaisia nimityksiä, puhuttiin mm. luostarinmuurista, pirunlinnasta ja juutalaisten kirkosta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Puiston ravintola
Lääninarkkitehti C. A. Edelfelt suunnitteli Kaupunginpuistoon sveitsiläistyylisen puistoravintolan, joka avattiin vuonna 1861 toukokuussa Floran päivänä. Edelfelt oli myös yksi ravintolahanketta ajaneen Parkkiyhtiön perustajista. Puistoravintola sijaitsi puiston itärinteessä. Rakennuksessa oli ravintolasali, kaksi kabinettia, keittiö ja tarjoilutiskillä varustettu kassahuone sekä kapea veranta. Leveät portaat johtivat kohti rantaa kävelytielle ja laiturille. Ravintolan pihalla oli kasvi-istutuksia ja koristeuurna. Rakennuksen edessä pylvään päässä näkyy peilipallo. Ravintolan pohjoispuolella oli keilarata. Puistoravintolan suosio vaihteli eri vuosikymmeninä, kunnes se ränsistyneenä purettiin 1960-luvulla.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
H. A. H. (Hans. A. Hanson)

Hämeenlinnan puistosta
Kuvernööri Rehbinderin aikana Hämeenlinnan kaupunginpuistoon eli Parkkiin rakennettiin neljä paviljonkia paikoille, joista avautui kaunis näköala kohti Hämeen linnaa tai Vanajavettä. Kuvassa oleva kahdeksankulmainen näköalapaviljonki on puiston vanhimpia rakennelmia. Se on rakennettu vuosien 1841–1845 välisenä aikana. Sama paviljonki esiintyy mm. Johan Knutsonin 1850-luvulta peräisin olevassa maalauksessa. Sisäänkäynti paviljonkiin on rinteen puolelta, muilla sivuilla paviljonkia ympäröivät koristeelliset kaiteet. Myös katon räystäissä on koristeleikkaukset. Puistossa kävelijät saattoivat 1910-luvulla pysähtyä paviljongin luo ihailemaan näkymää kohti Hämeen linnaa ja kaupungin keskustaa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Kaupunki
Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa otetussa kuvassa näkyy vasemmalla etualalla Vanhankaupunginlahti. Hämeen linnan ja puiston välisellä Hämeenlinnan vanhan kaupungin paikalla on Linnankasarmien alue. Alueen vanhin rakennus on ns. Kenraalin talo, jossa oli jo 1830-luvulla kruununapteekin henkilökunnan asuntoja. Pääosa kuvassa näkyvistä rakennuksista on kuitenkin tehty 1850-luvun puolivälin jälkeen venäläistä sotaväkeä varten. Kasarmien valmistuminen vapautti kaupunkilaiset raskaasta majoitusvelvollisuudesta. 1870-luvulla varuskunta-alueen pohjoisosaan nousi kaksi uutta puista asuinrakennusta, jolloin Kaupunginpuiston puoleisesta osasta kehittyi puistomainen sotilasasuntoalue.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
n. 1900

Maisema Kaupunginpuistosta
Kaupunginpuiston rakennustöiden aikana puiston etelärinnettä pengerrettiin ja sinne tasoitettiin tukimuurilla reunustettuja terasseja, joille moni puistossa kävijä pysähtyi ihailemaan etelään päin avautuvaa maisemaa kohti linnaa, kaupunkia ja Linnankasarmeja. Tämä oli myös hyvin suosittu kuvauspaikka valokuvaajien ja maisemamaalareiden keskuudessa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Pikku-Parkki
Kivisellä Pyövelinmäellä tehtiin jo 1840-luvulla kallioiden räjäytystöitä ja maaston tasaamisia, joista kertyi runsaasti kiviä käytettäväksi puiston rakennelmissa. Kiviä käytettiin mm. pitkiin kiviaitoihin, jotka rajasivat puistoa sen länsi- ja luoteispuolella. Kuvassa näkyy puiston länsilaidan kiviaitaa Tampereelle johtavan tien laidassa ns. Pikku-Parkin kohdalla olevassa ylämäessä. Pikku-Parkiksi kutsuttiin Tampereentien länsipuolelle jäävää aluetta, johon jo 1800-luvun lopulla syntyi harvahkoa esikaupunkiasutusta puiston kohdalle. Nykyään alue kuuluu Puistonmäen kaupunginosaan.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
Böök, A. Th.

Pikku-Parkki
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder perusti Hämeenlinnan kaupunginpuiston eli Parkin 1800-luvun puolivälissä. Viime vuosisadan alun postikortissa näkyy tien reunassa Parkin länsilaidan kiviaitaa. Postikortin on lähettänyt kirjailija Hilja Haahti isäpuolelleen senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskiselle vuonna 1902.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
Böök, A. Th.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2