Selaa aineistoja (yhteensä 3)

Hämeenlinna - Läntinen Viertotie
Turuntie sai nykyisen nimensä vasta 1925. Vuosisadan alussa Hämeenlinnan keskustasta Kuivansillan yli länteen päin johti Läntinen Viertotie, joka tunnettiin myös Chaussé-katuna. Viertotien keskustan puoleisessa päässä näkyy vuonna 1900 valmistunut ortodoksinen sotilaskirkko ja sen vasemmalla puolella vuonna 1906 rakennetun Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun jugendrakennuksen nurkka. Myllymäen puolella tien oikealla puolella on Suomenkasarmien aidattu alue ja vasemmalla puolella vanhan hautausmaan eteläreunaa. Ahveniston hautausmaa oli vihitty käyttöön vuonna 1872, jolloin vanha hautausmaa oli jäänyt puistoksi. Kaupungin vastuulle puiston hoito tuli vuonna 1906.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1906

Hämeenlinna - Yhteiskoulu ja Kuivasilta
Ortodoksisen sotilaskirkon edestä Turuntielle päin otetun kuvan oikeassa reunassa näkyy osa 1830-luvun alussa rakennettua puista empiretaloa, johon Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu majoittui 1880-luvulla. Tähän rakennukseen kiinnittyy viereinen jugendtalo, joka rakennettiin vuonna 1906 silloisen yhteiskoulun lisätilaksi. Uudempi koulurakennus on arkkitehti H. R. Helinin suunnittelema, ja se oli yksi Suomen ensimmäisistä jugendtyylisistä koulutaloista. Turuntien toisella puolella sijaitsevat vuosina 1883 ja 1898 rakennetut puutalot, joissa oli sekä liike- että asuinhuoneistoja.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1908–1910

Kuivasilta ja Myllymäki
Kabinettikuvassa on näkymä Hämeenlinnan keskustan länsilaidalta Kuivansillan yli kohti Myllymäkeä. Kuvan taustalla näkyy vuosien 1881–1883 välisenä aikana rakennettuja Suomen kasarmien puurakennuksia Läntisen viertotien (nykyisen Turuntien) eteläpuolella. Myllymäen päällä on vielä mylläri Sirénin vuonna 1883 rakennuttama hollantilaistyylinen tuulimylly, joka purettiin vuonna 1891. Sillan kaupungin puoleisessa päässä seisoo sotilasasuinen nuori mies, luultavasti kaupungissa vuosina 1881–1901 toimineen Suomen 7. Hämeenlinnan tarkk'ampujapataljoonan sotilas. Mylläri Sirénin poika Akseli Salokannel kuvailee 1880-luvun Kuivansillan tienoita seuraavasti: "Pikkutorin puistosta laskeuduttiin melko jyrkkää myötälettä ns. Kuivallesillalle, 'Silta' oli jonkin verran pengerretty, joten se kohosi sivuilla olevasta, vesiperäisestä suosta metrin verran. Sillan alitse oli kaivettu leveä oja , 'karnaali', joka kaartaen jatkui pohjoiseen päätyen linnan ja kaupungin välillä Vanajaveteen. Sillan molemmin…
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1884–1890
Tekijä:
Schleifer, Michael
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2