lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 19)

Hämeenlinna
Vuosisadan vaihteen postikortissa on näkymä Kaupunginpuistosta kohti Hämeen linnaa ja kasarmialuetta. Kortin on lähettänyt venäläisen upseerin tytär Hämeenlinnasta sulhaselleen Jaroslavin kaupunkiin syyskuussa 1906. Hän on merkinnyt asuinrakennuksensa kuvaan rastilla.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna
Monikuvakortissa on näkymiä Hämeenlinnasta kahdessatoista pikkukuvassa, jotka kortin lähettäjä on numeroinut ja nimennyt. Pikkukorteissa on kuvattuna mm. Hämeen linna, Pitkäsilta, Kaupunginpuisto, Karlbergin kartano ja Aulangonjärven Lusikkaniemi. Kortit ilmestyivät myös erillisinä, ja osa niistä on digitoituna Lydiassa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna - Holvi Puiston Kiviraunioissa
Kaupunginpuiston eli Parkin romantiikan aikakautta henkivä kiviraunio rakennettiin 1800-luvun keskivaiheilla osana kuvernööri Otto Carl Rehbinderin puistosuunnitelmaa. Myös rauniolinna rakennettiin vankityövoimalla: "Vuosikausia työskentelivät vangit vierittäen kiviä, joista muodostettiin rantapenger järveä vastaan ja maantien puolelle jykevä kiviaita. Suurimmista järkäleistä, joiden kuljettaminen paikalta olisi ollut hankalaa, hän (Rehbinder) muodosti keinotekoisen linnaraunion, joka on puiston suurin nähtävyys. Sokkeloisena, synkkähamoisena kivirykelmänä näkyy tämä raunio viheriöitsevän luonnon keskellä."
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Kaupungin puisto
Näkymä Kaupunginpuistosta kohti linnaa alkoi 1900-luvun edetessä peittyä puiden kasvaessa Kaupunginpuiston etelärinteellä. Tässä kuvassa Linnankasarmien alue on jo muuttunut 1800-luvun loppupuolen asustaan. Alueelle rakennettiin uusia tiilisiä asuinrakennuksia ja kasarmeja 1910-luvun aikana. Parhaiten erottuu lähellä rantaa, puisten asuintalojen takana sijaitseva kolmikerroksinen punatiilinen varuskunnan henkilökunnan asuinrakennus. Linnankasarmien alueelle nousi 1910-luvulla myös miehistörakennus, esikunta, ampumarata ja maneesi sekä useita varastoja, jotka kaikki jäävät kuvassa puiden taakse. Samantyylisiä venäläisten sotilasrakennuksia pystytettiin samalla vuosikymmenellä myös Suomenkasarmien ja Poltinahon kasarmien alueelle.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Hämeenlinna - Kaupunginpuisto
Kun lähestyttiin 1930-lukua, maaherra Rehbinderin 1800-luvun puolivälissä rakennuttama rauniolinna alkoi jo peittyä näkyvistä korkeaksi kasvaneiden puiden taakse. Kerrotaan, että maaherra Rehbinder olisi hakkauttanut yhteen kivieen vuosiluvun 1250 harhauttaakseen satunnaisia kävijöitä uskomaan raunioiden olevan peräisin samalta ajalta kuin Hämeen linna.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hämeenlinna - Puiston kiviraunioita
Kaupunginpuiston rakennustöistä ylijääneistä kivistä maaherra Rehbinder rakennutti suuren katottoman kiviseinäisen rauniolinnan, joka valmistui luultavasti 1850-luvun puoleenväliin mennessä. Rakennelma sisältää keskikäytävän, joka yhdistää kahta erikokoista ja erimuotoista huonetta. Tekoraunio on rakennettu kylmämuuraustekniikalla, ja siinä on useita holvattuja ikkuna- ja oviaukkoja. Rehbinderin rauniot saivat kaupunkilaisilta monenlaisia nimityksiä, puhuttiin mm. luostarinmuurista, pirunlinnasta ja juutalaisten kirkosta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Puiston ravintola
Lääninarkkitehti C. A. Edelfelt suunnitteli Kaupunginpuistoon sveitsiläistyylisen puistoravintolan, joka avattiin vuonna 1861 toukokuussa Floran päivänä. Edelfelt oli myös yksi ravintolahanketta ajaneen Parkkiyhtiön perustajista. Puistoravintola sijaitsi puiston itärinteessä. Rakennuksessa oli ravintolasali, kaksi kabinettia, keittiö ja tarjoilutiskillä varustettu kassahuone sekä kapea veranta. Leveät portaat johtivat kohti rantaa kävelytielle ja laiturille. Ravintolan pihalla oli kasvi-istutuksia ja koristeuurna. Rakennuksen edessä pylvään päässä näkyy peilipallo. Ravintolan pohjoispuolella oli keilarata. Puistoravintolan suosio vaihteli eri vuosikymmeninä, kunnes se ränsistyneenä purettiin 1960-luvulla.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
H. A. H. (Hans. A. Hanson)

Hämeenlinnan Moottorivene Oy:n vene Nopea
Hämeenlinnan moottorivene oy:n vene Nopea liikennöi Vanajavedellä kaupungin ja Mierolan väliä vuodesta 1908 alkaen. Nopealla oli pysäkki myös Kaupunginpuiston kivilaiturissa. Kivilaituri rakennettiin vuonna 1864 ja se sijaitsi suoraan Puistoravintolan alapuolella. Luultavasti paikalla oli jo ennen kivilaiturin rakentamista pienempi puinen tai kivinen laituri. Laiturin kohdalla rannassa olevan pienen paviljongin arvellaan olevan peräisin vasta 1900-luvun alkuvuosilta.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1908–1911

Hämeenlinnan puistosta
Kuvernööri Rehbinderin aikana Hämeenlinnan kaupunginpuistoon eli Parkkiin rakennettiin neljä paviljonkia paikoille, joista avautui kaunis näköala kohti Hämeen linnaa tai Vanajavettä. Kuvassa oleva kahdeksankulmainen näköalapaviljonki on puiston vanhimpia rakennelmia. Se on rakennettu vuosien 1841–1845 välisenä aikana. Sama paviljonki esiintyy mm. Johan Knutsonin 1850-luvulta peräisin olevassa maalauksessa. Sisäänkäynti paviljonkiin on rinteen puolelta, muilla sivuilla paviljonkia ympäröivät koristeelliset kaiteet. Myös katon räystäissä on koristeleikkaukset. Puistossa kävelijät saattoivat 1910-luvulla pysähtyä paviljongin luo ihailemaan näkymää kohti Hämeen linnaa ja kaupungin keskustaa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Kansanjuhlan yleisöä Parkissa 1890-luvulla
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder alkoi rakennuttaa laajaa puistoa Hämeenlinnan kaupungin ja linnan pohjoispuolella sijaitsevan Pyövelinmäen rinteille. Alueen nimi oli perua ajalta, jolloin mäellä oli ollut kaupungin mestauspaikka. Kuvernööri halusi rakennuttaa alueelle kävelypuiston kaupunkilaisten virkistykseksi. Työvoimana rakennustöissä käytettiin Hämeen linnan vankeja. Kaupunginpuistosta eli Parkista tulikin hyvin suosittu kaupunkilaisten keskuudessa, ja siellä järjestettiin myös monenlaisia juhlia ja tapahtumia. Puisto oli kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä asemaan katsomatta. Vuonna 1905 sinne rakennettiin myös kansankeittiö, jonka suunnitteli puistovaliokunnan jäsen H. R. Helin.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1890-luku
Tekijä:
Saxelin, C. O.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2