Selaa aineistoja (yhteensä 58)

Wiisauden Waellus Maan Päällä
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1826
Tekijä:
Juteini, Jaakko

Tyrväntö - Suotaala
Tyrvännön Suotaalan kylä lienee ollut olemassa jo rautakaudella. Asiakirjoissa Suotaala mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1483. Muista tyrväntöläiskylistä poiketen Suotaala ei ole syntynyt kartanon ympärille, vaan on ollut nimenomaan talonpoikaiskylä. Kylässä oli hyvin hoidettuja ja vauraita tiloja, jotka pysyivät paikoillaan vuosisatoja. Suotaala oli 1800-luvun lopulle asti tiivis ryhmäkylä, mutta isojaon seuraksena suurin osa taloista siirrettiin kauemmas kylänraitin varrelta. Kyläkeskukseen jäivät vain Mattilan ja Anttilan talot. Keskellä Tyrväntöä sijaitsevasta Suotaalasta tuli kirkonkylä, kun sinne rakennettiin 1700-luvun loppuvuosina Tyrvännön kappeliseurakunnan kirkko. Vanha kirkko oli sijainnut Lepaalla. Suotaala oli myös Tyrvännön kuntakeskus, vaikka varsinainen kunnatalo sinne valmistuikin vasta vuonna 1942. Oma kunnallishallinto lakkasi, kun kunta liiitettiin Hattulaan vuoden 1971 alussa. Kuva Suotaalan kylänraitista on otettu 1920-luvulla Elolankärjestä kirkolle päin.…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Tyrväntö - Kirkkomäeltä länteen
Tyrvännön seurakunnan kirkko rakennettiin 1700-luvun lopulla Suotaalan kylään. Kuva on otettu Kirkkomäen rinteeltä kohti Elolankärkeä, jossa näkyvä rakennus valmistui vuonna 1907 raittiustaloksi. 1920-luvulla talossa toimi pitkään puhelinkeskus ja myös Tyrvännön kunta piti siellä toimistoaan ja kokouksiaan ennen oman kunnantalon valmistumista. Sittemmin seurantalo siirtyi Tyrvännön maamiesseuran omistukseen. Se on edelleen paikallaan Tyrvännöntien varrella. Toinen Elolankärjessä näkyvä rakennus on vuosisadan vaihteessa valmistunut kirjapainonomistaja Puromiehen huvila Leppäranta. Piispa Jaakko Gummerus taas vietti vuosina 1916–1936 kesiään Saarennon huvilassa taustalla näkyvässä Lammassaaressa. Viereisessä niemessä sijiatsivat Suolahden suvun huvilat Petäys ja Kariniemi.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Tyrväntö: Juhannustulilta
Tyrvännön juhannusperinteisiin kuului tulien polttaminen mäensyrjissä ja veden päällä. Tulien äärellä pyörittiin piiriä ja laulettiin, valvottiin aamupuoleen ja katseltiin auringonnousua. Tytöt tekivät juhannusyönä taikoja naimaonnen varmistamiseksi. Sulhanen ilmaantui unessa, kun nukkui juhannusyönä yhdeksän erilaista kukkaa tyynyn alla. Myös solmittiin rukiin oraisiin erivärisiä rihmoja, lakaistiin yöllä yksinään kolmen tien risteystä tai käytiin sialta tiedustelemassa mahdollisista kihloista. Juhannustulilta palatessa nuoret toivat mukanaan lehviä ja kukkia, joilla koristeltiin pihamaat ja rakennukset. Kuvan juhannuksenviettäjien joukossa näkyy myös ylioppilaita, luultavasti Tyrvännön huviloilla kesäänsä viettäviä kaupunkilaisnuoria tai talojen ja kartanoiden kesävieraita. Kesävieraat olivat useimmiten sivistyneistöä, virkamiehiä tai muita kulttuurihenkilöitä. Tyrvännön varsinainen huvilakulttuuri sai alkunsa 1900-luvun alkuvuosina, ja tunnettuja kesätyrväntöläisiä olivat mm.…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1920-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2