lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 10)

Hämeenlinna - Kuivasilta
Näkymää Kuivansillan länsipäästä keskustaan päin n. vuonna 1909 hallitsee aivan vuosisadan alussa rakennettu ortodoksinen sotilaskirkko. Sillan takana kadun vasemmalla puolella on vuonna 1906 valmistunut Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun jugendtyylinen lisärakennus ja vanhempia puisia koulurakennuksia. Koulua vastapäätä olevat nikkarityyliset puurakennukset ovat 1880- ja 1890-luvuilta. Kuivasilta ja sitä reunustavat jalkäytävät on jo kivetty mukulakivillä, ja 1800-luvun puukaiteiden tilalle siltaa reunustamaan ovat tulleet kivipylväät.
Avainsanat:
, , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1907-1909

Hämeenlinna - Pikkutori
Pikkutorin näkymää vuodesta 1900 alkaen hallitsi ortodoksinen varuskuntakirkko. Pikkutorin alue syntyi Saaristen virkatalon paikalle, kun asemakaavaa vuonna 1826 laajennettiin länteen päin ja keskimmäinen kortteli jätettiin rakentamattomaksi. Pikkutoriksi (Lilla torget) tätä aluetta nimitettiin ensimmäisen kerran Hämeenlinnan palon jälkeisessä, vuoden 1831 asemakaavassa. Aluksi Pikkutori, jota myös Hevostoriksi kutsuttiin, oli vain luonnontilainen kenttä, jolle hevoset jätettiin kaupunkiin tultaessa ja jossa pidettiin hevos- ja eläinmarkkinoita. Vuonna 1835 hevosmarkkinat siirrettiin Poltinaholle, ja Pikkutori tasoitettiin ja ympäröitiin aidalla. Seuraavalla vuosikymmenellä alueelle istutettiin vaahteroita ja siitä muodostui puistomainen alue. Ortodoksikirkko keskelle puistoa on merkitty ensimmäisen kerran Wileniuksen kaavaehdotuksessa vuonna 1868. Turuntien vasemmalla puolella näkyy Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun rakennusryhmä ja oikealla puolella nikkarityylisiä puutaloja…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Suomalainen Yhteiskoulu
Vuonna 1878 perustettu Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu päätyi muutaman kiertolaisvuoden jälkeen vuonna 1887 Pikkutorin kulmalle entiseen laamanni Wetterhoffin taloon. Koulu laajeni, kun tontille rakennettiin vuosina 1897 ja 1907 lisärakennukset. Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun nimellä entinen tyttökoulu toimi vuosina 1909–1937. Sen jälkeen koulu on tunnettu pelkästään Hämeenlinnan yhteiskouluna.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1928

Hämeenlinna - Yhteiskoulu ja Kuivasilta
Ortodoksisen sotilaskirkon edestä Turuntielle päin otetun kuvan oikeassa reunassa näkyy osa 1830-luvun alussa rakennettua puista empiretaloa, johon Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu majoittui 1880-luvulla. Tähän rakennukseen kiinnittyy viereinen jugendtalo, joka rakennettiin vuonna 1906 silloisen yhteiskoulun lisätilaksi. Uudempi koulurakennus on arkkitehti H. R. Helinin suunnittelema, ja se oli yksi Suomen ensimmäisistä jugendtyylisistä koulutaloista. Turuntien toisella puolella sijaitsevat vuosina 1883 ja 1898 rakennetut puutalot, joissa oli sekä liike- että asuinhuoneistoja.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1908–1910

Hämeenlinna - Yhteiskoulu ja Wenäläinen kirkko
Kuivaltasillalta keskustaan päin katsottaessa suoraan edessä kohosi 1900-luvun alussa ortodoksinen sotilaskirkko. Turuntien vasemmalla puolella näkyy Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun jugendrakennus vuodelta 1906 ja oikealla puolella kaksi nikkarityylistä puurakennusta. Lähempänä siltaa oleva rakennus on peräisin vuodelta 1883, ja sen jatkona on arkkitehtitoimisto Helin & Nyströmin suunnittelema vuonna 1898 rakennettu talo. Vanhemmassa rakennuksessa toimivat 1910-luvulla mm. E. Stierin jälkeläisten valokuvaamo, Kustaa Vallisen ruumisarkkuliike ja A. Kinnarin kotileipomo.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku
Tekijä:
Svanström, Ernst G.

Hämeenlinnan suomalainen yhteiskoulu
Hämeenlinnan suomalainen yhteiskoulu toimi 1920-luvulla useammassa rakennuksessa. Kuvassa vasemmalla on H. R. Helinin suunnittelema jugendrakennus vuodelta 1906. Oikeanpuoleinen empiretyylinen puurakennus on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Koulun perustajat ostivat tämän rakennuksen laamanni G. A. Wetterhoffin perillisiltä koulutaloksi vuonna 1887. Sen takana on vielä Hallituskadun suuntainen kaksi luokkahuonetta käsittävä puurakennus, joka rakennettiin lisätiloiksi silloiselle tyttökoululle vuonna 1897. Oikeassa reunassa näkyvät vuonna 1924 ortodoksikirkosta kirjastoksi muutetun rakennuksen kiviportaat.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Hämeenlinnan yhteiskoulu
Yksikerroksinen empiretyylinen puurakennus Pikkutorin varrella on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun perustajat ostivat rakennuksen vuonna 1887, ja vuosisadan lopulla se sai jatkokseen vielä Hallituskadun suuntaisen puisen lisäosan. Vuonna 1904 koulutalo siirtyi suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiölle. Yhteiskoulu rakennutti samalle tontille pari vuotta myöhemmin vielä jugendtyylisen kivirakennuksen. Hämeenlinnan suomalainen yhteiskoulu, vuodesta 1937 lähtien Hämeenlinnan yhteiskoulu, toimi näissä rakennuksissa aina vuoteen 1955 asti, jolloin sille valmistui uusi koulutalo Hätilään. Rakennuksen edustalla näkyy Pikkukatu, jonka päällysteenä on edelleen alkuperäinen katukiveys. Tämä näkymä on säilynyt suurin piirtein entisenlaisena 1800-luvulta näihin päiviin asti. Vain liikennemerkistä voi päätellä, että kuva on otettu lähellä 1900-luvun puoliväliä.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1950-luku

Piirteitä Hämeenlinnan suomalaisen tyttökoulun, jatkoluokkien ja yhteiskoulun toiminnasta
Hämeenlinnan nomaalilyseon opettajat perustivat vuonna 1875 tyttöjä varten suomenkielisen valmistavan koulu todettuaan, että tytöille ei ollut kaupungissa saatavissa suuomenkielistä oppikoulutasoista opetusta. Syyskuun 1. päivänä 1878 aloitti sitten toimintansa varsinainen Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu. Elokuussa 1900 senaatti myönsi luvan perustaa koulun yhteyteen jatkoluokat, joiden suorittaminen mahdollisti tytöille myös ylioppilastutkinnon ja pääsyn yliopistoon. Suomalainen tyttökoulu muutettiin asteittain yhteiskouluksi vuoteen 1909 mennessä. Vuodesta 1937 lähtien se on tunnettu Hämeenlinnan yhteiskoulun nimellä. Tämän historiikin kirjoittaja rovasti Verneri Vartia (1867–1941) toimi Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun johtajana koulun täyttäessä 50 vuotta vuonna 1928.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1928
Tekijä:
Vartia, Verneri

Suomalainen tyttökoulu (Turuntie 2)
Empiretyylinen puurakennus on rakennettu Hämeenlinnan palon jälkeen 1830-luvulla. Vuonna 1878 perustettu Hämeenlinnan suomalainen tyttökoulu muutti taloon 1888. Koulu oli koko maassa vasta kolmas, jossa tytöt saivat korkeampaa opetusta suomen kielellä. Arkkitehdit Helin ja Nyström piirsivät 1890-luvun lopussa kouluun eteisen kautta liitetyn lisärakennuksen, johon tuli kaksi luokkahuonetta. Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö osti rakennuksen vuonna 1904. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander ja lehtori H. E. Hårdh, jotka taas olivat ostaneet talon laamanni G. A. Wetterhoffin perillisiltä vuonna 1887. Kakluuneilla lämmitettävä yksikerroksinen rakennus oli säilynyt hyvin. 1900-luvun alussa siihen liitettiin kivinen lisärakennus.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1897
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold

Suomalaisen yhteiskoulun jugendrakennus (Turuntie 2)
Hämeenlinnan suomalaisen yhteiskoulun osakeyhtiö oli vuonna 1904 ostanut 1830-luvulla rakennetun entisen tyttökoulun empiretyylisen puurakennuksen Turuntie 2:sta ns. Pikkutorin kulmasta. Myyjinä olivat professori E. Bondsdorff, lehtori E. W. Palander ja lehtori H. E. Hårdh, jotka taas olivat ostaneet rakennuksen laamanni G. A. Wetterhoffin perillisiltä 1887. Kakluuneilla lämmitettävä yksikerroksinen hyvin säilynyt rakennus kävi 1900-luvun alussa koululle ahtaaksi. Varsinkin voimistelusalin puute oli hankalaa. Suureen laajennukseen ei ollut varaa ja tontti oli pieni. Siksi haluttiin rakentaa vain välttämättömät: luokat, voimistelusali ja tekniset tilat. Uudistus haluttiin kuitenkin tehdä laadukkaasti ja suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Henrik Reinhold Helin, joka piirsi kauniin jugendrakennuksen. Suunnittelussa huomioitiin pedagogiset ja terveydelliset vaatimukset. Rakennuksessa oli mm. keskuslämmitys. Vanhaankin osaan vedettiin vesijohdot ja käytäviin tuli käsienpesualtaita.…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1906
Tekijä:
Helin, Henrik Reinhold
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2