Selaa aineistoja (yhteensä 32)

Hämeenlinna
Kasviaiheisilla piirroksilla koristeltu sommitelmakortti Hämeenlinnan nähtävyyksistä on lähetetty 1890-luvulla joulukorttina Turusta. Kuvien aiheina ovat näkymä Kaupungipuistosta kohti Hämeen linnaa, Keinusaaren lääninsairaala ja kruununmakasiini sekä Aulangonvuoren paviljonki taustallaan Lusikkaniemi ja Aulangonjärvi.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1890-luku

Hämeenlinna
Hämeen linnan päälinnan eteläpuolella kuvan oikeassa reunassa on 1740-luvulla rakennettu kruununleipomon rakennus ja sen jatkona päävartio. Kruununleipomo rakennettiin keskiaikaisen kehämuurin päälle, niin että muuri muodosti osan sen etelänpuoleisesta seinästä. Kaksikerroksisen rakennuksen alakerrassa oli kuusi valtavaa leivinuunia ja yläkerrassa kuivausullakko. Kruununleipomon jatkeena on 1770-luvulta peräisin oleva päävartiorakennus. Päälinnassa ja kehämuurirakennuksissa toimi kuvan ottamisen aikaan naisvangeille tarkoitettu Hämeenlinnan kuritushuone ja työvankila. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy osa Hämeen lääninvankilan päädystä. Vankila-alue oli ympäröity hirsistä tehdyllä aidalla, joka purettiin vuonna 1897 tiilimuurin tieltä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1897

Hämeenlinna - Hämeen linna
Hämeen linna on kuvattu tähän 1900-luvun alun postikorttiin suurin piirtein nykyisen kirjaston rannasta. Linnan vasemmalla puolella näkyy arkkitehti L. I. Lindqvistin suunnittelema vankilarakennus, johon sijoittui aluksi Hämeenlinnan kuritushuone. Tämä vuonna 1871 valmistunut rakennus oli Suomen ensimmäinen sellivankila. Postikortti on lähetetty Pälkäneeltä vuonna 1905.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1904-1905

Hämeenlinna - Hämeen linna
Hämeen linna oli alun perin 1200-luvun lopulla perustettu moreenikumpareelle Vanajaveden kapeikon länsirannan saarelle, ja melkeinpä saareksi linnan alue muuttui edelleen aina keväisin myös 1900-luvun alkupuolella, kun Vanajavesi tulvi kaupungin ja linnan väliselle niitylle. Linnantietä oli kuitenkin korotettu niin, että sitä pitkin pääsi kulkemaan kuivin jaloin. Linnan länsipuolella on arkkitehti L. I. Lindqvistin suunnittelema, vuonna 1871 valmistunut vankilarakennus, jossa 1900-luvun alussa toimi lääninvankila. Päälinnassa ja kehämuurirakennuksissa oli naisvankilan tiloja.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1902
Tekijä:
Palander, E.

Hämeenlinna - Kaupungin puisto
Näkymä Kaupunginpuistosta kohti linnaa alkoi 1900-luvun edetessä peittyä puiden kasvaessa Kaupunginpuiston etelärinteellä. Tässä kuvassa Linnankasarmien alue on jo muuttunut 1800-luvun loppupuolen asustaan. Alueelle rakennettiin uusia tiilisiä asuinrakennuksia ja kasarmeja 1910-luvun aikana. Parhaiten erottuu lähellä rantaa, puisten asuintalojen takana sijaitseva kolmikerroksinen punatiilinen varuskunnan henkilökunnan asuinrakennus. Linnankasarmien alueelle nousi 1910-luvulla myös miehistörakennus, esikunta, ampumarata ja maneesi sekä useita varastoja, jotka kaikki jäävät kuvassa puiden taakse. Samantyylisiä venäläisten sotilasrakennuksia pystytettiin samalla vuosikymmenellä myös Suomenkasarmien ja Poltinahon kasarmien alueelle.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Hämeenlinna - Linna
Hämeen linnassa ja sitä ympäröivissä kehämuurirakennuksissa toimi vankila vuosina 1837–1972. Tiilinen muuri Hämeen linnan vankila-alueen ympärille rakennettiin vuonna 1897. Tätä ennen aluetta ympäröi hirsistä rakennettu korkea aita.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Linna
Hämeen linna ei ollut auki matkailijoille 1900-luvun alkupuolella, vaikka se kaupungin matkaoppaissa nähtävyyteenä mainitaankin. Vuonna 1915 ilmestyneessä Hämeenlinnan matkaoppassa puhutaan Ruunuporin eli Tavastborgin linnasta ja esitellään linnan historiaa ja rakennusvaiheita. Linna oli kuitenkin tuohon aikaan pelkästään vankilakäytössä, joten matkailijoiden piti tyytyä ihmettelemään keskaikaista linnaa muurien ulkopuolelta. Vankilatoiminta jatkui päälinnassa vuoteen 1953 ja sen jälkeenkin vielä kehämuuri- ja päiväsellirakennuksissa aina vuoteen 1972 asti. Entistetty päälinna avattiin yleisölle vuonna 1979.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Linnan kaivanto
Hämeen linnan ympärille rakennettiin 1770-luvulla kivetty vallihauta, joka yhdistettiin molemmista päistään Vanajaveteen. Vallihaudan rakentaminen liittyi Axel Magnus von Arbinin laatimaan Hämeen linnan linnoitussuunnitelmaan, jonka tarkoitus oli muuttaa keskiaikainen linna bastionilinnoitukseksi. Työt aloitettiin vallihautojen rakentamisella ja maavallien kunnostamisella. Postikorttikuvassa näkyy "kaivantoa" lähellä sisääntuloporttia linnan eteläpuolella. Vallihaudat ympäröivät edelleen kunnostettuina Hämeen vanhaa linnaa. Puiden takana on Hämeen lääninvankilan rakennus, nykyinen Vankilamuseo.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Hämeenlinna - Linnantie
Nykyinen Kustaa III:n katu tunnettiin 1980-luvun loppuun asti Linnantienä. Linnantie kulki Linnanpuiston läpi Hämeen linnan portille. Linnanpuiston vanhimpia istutuksia ovat Linnantietä reunustavat puut. Muuta puustoa tai muitakaan istutuksia puistossa ei vielä 1930-luvulle tultaessa ollut, vaan alue oli alavaa tulvavedelle altista vesijättömaata ja rantaniittyä. Avoin leveä oja kulki Niittykadun suuntaisesti puiston poikki ja laski Vanajaveteen.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Hämeenlinnan kaupungin historia : I osa
Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) pääsi vuonna 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hämeenlinnan kaupungin historian ensimmäisen osan ilmestyessä hän oli jo ansioitunut muinaistutkija ja kulttuuripoliitikko. Ailio oli julkaissut Hämeen linnaa käsittelevän tutkimuksen Hämeen linna, sen vaiheet ja rakennukset vuonna 1901, joten Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto pyysi häntä kirjoittamaan kaupungin historian ensimmäiseksi osaksi Hämeen linnan rakennushistoriaa käsittelevän teoksen. Historiasarjan toisen osan oli tarkoitus keskittyä linnan talous- ja hallintohistoriaan. Ailion teos käsittelee linnan rakennushistorian ohella myös Hämeen ja hämäläisten esihistoriaa sekä niin novgorodilaisten kuin ruotsalaistenkin valloitus- ja ristiretkiä Hämeeseen. Suunnitellulle toiselle osalle ei koskaan löytynyt kirjoittajaa, joten linnan talous- ja hallintohistoria jäi myöhempien tutkijoiden selvitettäväksi, ja Hämeenlinnan historian toisena osana ilmestyi K. O. Lindeqvistin…
Avainsanat:
, , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1917
Tekijä:
Ailio, Julius
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2