lydia.hameenlinna.fi
Haun tyyppi:

Haun kohde:



Edistynyt haku (vain aineistoille)

Selaa aineistoja (yhteensä 32)

Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin romanttis-ihanteellinen runo Birger Jaarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX, lukija Antti Paranko.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1872
Tekijä:
Tuokko

Birger Jarlin linna
Runoilijanimellä Tuokko kirjoittaneen Antti Törneroosin (1835–1896) romanttis-ihanteellinen runo Birger Jarlin linna julkaistiin ensimmäisen kerran Hämäläis-osakunnan ensimmäisessä Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1872. Hämeen linna näyttäytyy kesäyössä runoilijalle aluksi uhkaavana Hämeen valloituksen muistomerkkinä, mutta aamunkoitteessa hän muistaa sen myötä levinneen uuden uskon tuoneen hämäläisille vapauden ja rauhan.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1872
Tekijä:
Tuokko

Häme, s. 1-118
Kansanvalistusseuran julkaisi vuonna 1908 Suomen maakunnat -sarjansa neljäntenä osana Hämeen maakuntakuvauksen. Maakunta oli tuolloin nykyistä laajempi, ja siihen kuului myös osia nykyisestä Pirkanmaasta, Keski-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Teoksen alkuosa käsittelee Hämettä kokonaisuutena, mm. historiaa, luontoa, elinkeinoja ja hämäläistä kansanluonnetta. Loppuosassa kirjoittaja kutsuu lukijan mukaan matkalle Hämeen maakunnan eri osiin. Kierrokselle lähdetään ”maakunnan vanhasta pääpaikasta, Hämeen linnasta, joka pitkät ajat on ollut maakunnan yhteiskunnallisen, henkisen ja taloudellisen elämän keskus”. Häme-teoksen kirjoittaja Frans Oskar Rapola (1862-1910) oli lyseonlehtori, oppi- ja tietokirjojen tekijä ja valtiopäivämies. Sääksmäkeläissyntyinen Rapola oli käynyt koulunsa Hämeenlinnan normaalilyseossa ja valmistuttuaan maisteriksi myös auskultoinut siellä.
Avainsanat:
, , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Rapola, F. O.

Hämeen linna ja Linnanpuisto
Vuonna 1904 perustettu Hämeenlinnan puistovaliokunta työskenteli ahkerasti Hämeenlinnan monien puistojen kunnostamisen ja kaunistamisen puolesta. Lehtori A. Th. Böökin johtama valiokunta kiinnitti huomionsa myös Linnanpuistoon, joka aina kevättulvien aikaan joutui veden valtaan. Kaupungista linnalle johtava Linnantie oli ollut yksi ns. viertoteistä, joiden ylläpitokustannuksista vastasi valtio kaupungin suorittamaa vuosittaista korvausta vastaan. Vuonna 1908 tehtiin kuitenkin sopimus, jonka mukaan kaupunki otti huolehtiakseen myös viertoteiden kiveämisesta ja kunnossapidosta valtion maksamaa kertakorvausta vastaan. Puistovaliokunta näki Linnantien osana Pitkänsillan pielestä lähtevää "kävelimöä" ja halusi korottaa Linnantietä ja tehdä siitä esplanadin istuttamalla tien molemmille reunoille puukujanteet. Tässä postikorttikuvassa puut ovat jo kasvaneet ja Linnantie on kivetty. Reitti linnalle näyttää tulvasta huolimatta olevan hyvässä kunnossa.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku?

Hämeen linna, sen vaiheet ja sen rakennukset
Loppilaissyntyinen muinaistutkija Julius Ailio (1872–1933) tuli 1892 ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta. Hän oli varhaisimpia Hämeen linnan tutkijoita ja julkaisi tämän ensimmäisen linnatutkimuksensa Hämäläisen osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1901. Saksankielinen versio Die Burg Tavastehus, ihre Entwickelung und ihr Alter ilmestyi samana vuonna Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirjassa. Teoksessaan Ailio selvittelee varhaisimpia mainintoja linnasta sekä linnan rakennushistoriaa ja päätyy esittämään, että linna on rakennettu viimeistään 1200-luvun puolivälin paikkeilla. Nykykäsityksen mukaan linna on perustettu 1200-luvun lopulla. HUOM! Teoksen liitteet on digitoitu Hämeenlinnan kaupungin historian ensimmäisestä osasta, minkä vuoksi digitoidun liitteen numero vastaa kaupunkihistorian liitteiden numerointia. Esim. tämän teoksen liite 1 on kaupunkihistoriassa liitteenä 2 jne.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1901
Tekijä:
Ailio, Julius

Hämeen linnan vallihauta
Hämeen linnaa ympäröivä kivetty vallihauta on peräisin 1770-luvulta. Se rakennettiin silloin osana Axel Magnus von Arbinin laatimaa Hämeen linnan linnoitussuunnitelmaa. Vallihaudan seinämät rakennettiin luonnonkivistä ilman laastia, ja reunojen tukemisessa käytettiin myös mm. hirsiä ja risukimppuja. Kaivanto on molemmista päistään yhteydessä Vanajaveteen. Linnan vallihautoja on kunnostettu 2010-luvulla ja työt jatkuvat luultavasti vielä useamman vuoden.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1900-1909

Hämeenlinna - Hämeen linna
Hämeen linna oli alun perin 1200-luvun lopulla perustettu moreenikumpareelle Vanajaveden kapeikon länsirannan saarelle, ja melkeinpä saareksi linnan alue muuttui edelleen aina keväisin myös 1900-luvun alkupuolella, kun Vanajavesi tulvi kaupungin ja linnan väliselle niitylle. Linnantietä oli kuitenkin korotettu niin, että sitä pitkin pääsi kulkemaan kuivin jaloin. Linnan länsipuolella on arkkitehti L. I. Lindqvistin suunnittelema, vuonna 1871 valmistunut vankilarakennus, jossa 1900-luvun alussa toimi lääninvankila. Päälinnassa ja kehämuurirakennuksissa oli naisvankilan tiloja.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1902
Tekijä:
Palander, E.

Hämeenlinna - Hämeen linna
Hämeen linna on kuvattu tähän 1900-luvun alun postikorttiin suurin piirtein nykyisen kirjaston rannasta. Linnan vasemmalla puolella näkyy arkkitehti L. I. Lindqvistin suunnittelema vankilarakennus, johon sijoittui aluksi Hämeenlinnan kuritushuone. Tämä vuonna 1871 valmistunut rakennus oli Suomen ensimmäinen sellivankila. Postikortti on lähetetty Pälkäneeltä vuonna 1905.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1904-1905

Hämeenlinna - Kaupungin puisto
Näkymä Kaupunginpuistosta kohti linnaa alkoi 1900-luvun edetessä peittyä puiden kasvaessa Kaupunginpuiston etelärinteellä. Tässä kuvassa Linnankasarmien alue on jo muuttunut 1800-luvun loppupuolen asustaan. Alueelle rakennettiin uusia tiilisiä asuinrakennuksia ja kasarmeja 1910-luvun aikana. Parhaiten erottuu lähellä rantaa, puisten asuintalojen takana sijaitseva kolmikerroksinen punatiilinen varuskunnan henkilökunnan asuinrakennus. Linnankasarmien alueelle nousi 1910-luvulla myös miehistörakennus, esikunta, ampumarata ja maneesi sekä useita varastoja, jotka kaikki jäävät kuvassa puiden taakse. Samantyylisiä venäläisten sotilasrakennuksia pystytettiin samalla vuosikymmenellä myös Suomenkasarmien ja Poltinahon kasarmien alueelle.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Hämeenlinna - Linna
Hämeen linna ei ollut auki matkailijoille 1900-luvun alkupuolella, vaikka se kaupungin matkaoppaissa nähtävyyteenä mainitaankin. Vuonna 1915 ilmestyneessä Hämeenlinnan matkaoppassa puhutaan Ruunuporin eli Tavastborgin linnasta ja esitellään linnan historiaa ja rakennusvaiheita. Linna oli kuitenkin tuohon aikaan pelkästään vankilakäytössä, joten matkailijoiden piti tyytyä ihmettelemään keskaikaista linnaa muurien ulkopuolelta. Vankilatoiminta jatkui päälinnassa vuoteen 1953 ja sen jälkeenkin vielä kehämuuri- ja päiväsellirakennuksissa aina vuoteen 1972 asti. Entistetty päälinna avattiin yleisölle vuonna 1979.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2