Selaa aineistoja (yhteensä 18)

Huvilauluja Hämehestä
Lauluvihkosen esipuheen ovat allekirjoittaneet tilan mies Kustaa Paturi ja seurakunnan lukkari G. Sileeni Janakkalasta. Tekijät itse kuvailevat runovihkonsa sisältöä seuraavasti: "Tässä wihossa olemme enimmittäin laulaneet Rakkauesta, jossa olemme wähin kuwailleet rakkauen luontoa, ja siinä sivussa tahtoneet näyttää mitkä onnettomat seuraukset rakkaus tuottaa, waromattomuuesta." Huvilaulut saivat aikanaan varsin myönteisen vastaanoton kirjallisissa piireissä. Kokoelman toinen runo Kirwiäiselle (Ilon ääni, ihanainen...) on tullut tunnetuksi myös lauluna, tavallisemmin nimellä Leivolle.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1842

Hollolan alisen kihlakunnan kartta
Geografisk karta öfver Nedre Hollola härad uti Tavastehus län. Hollolan aliseen kihlakuntaan vuonna 1830 perustetussa Hämeen läänissä kuuluivat Hauhon, Lammin, Janakkalan, Vanajan ja Lopen pitäjät, Hämeenlinnan maaseurakunta sekä Tuuloksen, Luopioisten, Hausjärven ja Rengon kappelit.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1843

Hämeen oloista 1808–1809
Kyösti Ingmanin artikkeli Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa käsittelee Suomen sodan aikaisia oloja Hämeessä ja etenkin niitä rasituksia, joita sodasta ja venäläisen armeijan huoltamisesta aiheutui Hämeen asukkaille. Maaliskuusta toukokuuhun 1808 Hämeessä oli melko rauhallista, vaikka muutamia yhteenottoja venäläisten sotilaiden ja asukkaiden välillä sattuikin. Toukokuussa herännyt vastarinta aiheutti kuitenkin varsinkin joissakin Pohjois-Hämeen pitäjissä venäläisten kostotoimina raakojakin väkivaltaisuuksia. Vaikka olot taas syksyn tullen rauhoittuivat, majoitusrasitus oli Ingmanin mukaan lähes sietämätön, samoin laidunrasitus kesällä. Eniten Hämeen talonpoikia rasitti kuitenkin venäläisen sotaväen muonitus ja velvollisuus kuljettaa armeijan muonalähetyksiä aina Kokkolaan asti.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Ingman, Kyösti

Hämeen heimojuhlat : Hämeenlinnassa 16-17 kesäk. 1934
Hämeen heimoliitto perustettiin vuonna 1924 edistämään Hämeen henkistä ja taloudellista kehitystä lähinnä kotiseutuhengen vaalimisen merkeissä. Liiton ensimmäisiä heimojuhlia vietettiin perustamisen yhteydessä Hämeenlinnassa kesällä 1924. Vuonna 1934 heimoliitto järjesti historiansa neljännet suurjuhlat, jälleen Hämeenlinnassa. Kaksipäiväisten juhlien ohjelmassa oli puheiden ja kokousten ohella mm. näytelmiä, erilaisia musiikkiesityksiä sekä palokunta- ja liikuntanäytöksiä. Hämeenlinnan Toripuistossa paljastettiin juhlien yhteydessä runoilija Paavo Cajanderin muistopatsas.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1934

Häme, s. 1-118
Kansanvalistusseuran julkaisi vuonna 1908 Suomen maakunnat -sarjansa neljäntenä osana Hämeen maakuntakuvauksen. Maakunta oli tuolloin nykyistä laajempi, ja siihen kuului myös osia nykyisestä Pirkanmaasta, Keski-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Teoksen alkuosa käsittelee Hämettä kokonaisuutena, mm. historiaa, luontoa, elinkeinoja ja hämäläistä kansanluonnetta. Loppuosassa kirjoittaja kutsuu lukijan mukaan matkalle Hämeen maakunnan eri osiin. Kierrokselle lähdetään ”maakunnan vanhasta pääpaikasta, Hämeen linnasta, joka pitkät ajat on ollut maakunnan yhteiskunnallisen, henkisen ja taloudellisen elämän keskus”. Häme-teoksen kirjoittaja Frans Oskar Rapola (1862-1910) oli lyseonlehtori, oppi- ja tietokirjojen tekijä ja valtiopäivämies. Sääksmäkeläissyntyinen Rapola oli käynyt koulunsa Hämeenlinnan normaalilyseossa ja valmistuttuaan maisteriksi myös auskultoinut siellä.
Avainsanat:
, , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Rapola, F. O.

Kreivi Pietari Brahe totesi jo 1600-luvulla hämäläisten olevan "Suomen jäykintä väestöä", ja samalla kannalla olivat monet myöhemmätkin hämäläisyyden pohtijat. Luettu katkelma F. O. Rapolan Häme-teoksesta sisältää Topeliuksen tunnetun kuvauksen hämäläisistä ja myös ruotsalaisen professorin ja antropologin M. G. Retziuksen ajatuksia ja havaintoja hämäläisten luonteesta ja ulkomuodosta. Lopuksi Rapola itsekin kuvailee hämäläisten ulkoasua ja vaatetusta omana aikanaan 1900-luvun alkuvuosina. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Antti Paranko.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Rapola, F. O.

Erikin kronikka on tuntemattoman tekijän 1320-luvulla kirjoittama ruotsalainen riimikronikka. Kronikan alkupuolella kerrotaan Birger-jaarlin johtamasta Hämeen ristiretkestä 1200-luvun puolivälissä. Kronikan mukaan kristityt perustivat silloin Hämeeseen linnan (Taffwesta borg), jonka yleisesti uskotaan tarkoittavan Hakoisten linnaa Janakkalassa, ei siis nykyistä Hämeen linnaa. Eerikin kronikan Hämettä käsittelevät säkeet voi myös itse lukea suomeksi esimerkiksi Hämeenlinnan kaupungin historian I osasta (s. 54–55). Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Antti Paranko.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1917

Charta öfver Nylands och Tavastehus samt Kymmenegårds län
Vapaaherra Samuel Gustaf Hermelin kustansi Ruotsin maanmittauslaitoksen kartaston Geografiska Kartor öfwer Sverige (1796–1812). Suomalainen Carl Peter Hällström (1774–1836) piirsi Suomen viiden maakunnan kartat vuosina 1798–1799. Kartat on digitoitu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1799
Tekijä:
Hällström, Peter
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2