Selaa aineistoja (yhteensä 18)

Hämeen heimojuhlat : Hämeenlinnassa 16-17 kesäk. 1934
Hämeen heimoliitto perustettiin vuonna 1924 edistämään Hämeen henkistä ja taloudellista kehitystä lähinnä kotiseutuhengen vaalimisen merkeissä. Liiton ensimmäisiä heimojuhlia vietettiin perustamisen yhteydessä Hämeenlinnassa kesällä 1924. Vuonna 1934 heimoliitto järjesti historiansa neljännet suurjuhlat, jälleen Hämeenlinnassa. Kaksipäiväisten juhlien ohjelmassa oli puheiden ja kokousten ohella mm. näytelmiä, erilaisia musiikkiesityksiä sekä palokunta- ja liikuntanäytöksiä. Hämeenlinnan Toripuistossa paljastettiin juhlien yhteydessä runoilija Paavo Cajanderin muistopatsas.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1934

Matkustajakoti Rannan talo
Rantakadun (nykyisen Arvi Kariston kadun) ja Raatihuoneenkadun kulmassa sijaitsi 1880-luvun lopulla rakennettu nikkarityylinen hirsirakenteinen talo, jossa toimi 1920-luvulta 1940-luvulle mm. sanomalehti Hämeen kirjapaino. Sanomalehti Häme oli nuorsuomalaisen Hämetär-lehden jatkaja, ja se ilmestyi Hämeenlinnassa vuosina 1919–1944. Lehteä julkaisi Suomalainen kirjapaino-osakeyhtiö. Samassa rakennuksessa toimi ainakin 1920-luvun loppupuolella myös Lutherilainen kirja- ja paperikauppa, myöhemmin 1930-luvun puolella nimellä Paperi- ja taidekauppa. Sotien jälkeen talo tuli tunnetuksi matkustajakoti Rannan talona. Rakennus siirrettiin 1980-luvun puolivälissä ns. talomuseoalueelle Koulukadun alkupäähän.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1920-luku

Erikin kronikka on tuntemattoman tekijän 1320-luvulla kirjoittama ruotsalainen riimikronikka. Kronikan alkupuolella kerrotaan Birger-jaarlin johtamasta Hämeen ristiretkestä 1200-luvun puolivälissä. Kronikan mukaan kristityt perustivat silloin Hämeeseen linnan (Taffwesta borg), jonka yleisesti uskotaan tarkoittavan Hakoisten linnaa Janakkalassa, ei siis nykyistä Hämeen linnaa. Eerikin kronikan Hämettä käsittelevät säkeet voi myös itse lukea suomeksi esimerkiksi Hämeenlinnan kaupungin historian I osasta (s. 54–55). Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Antti Paranko.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1917

Om jernvägsbyggnaden emellan Helsingfors och Tavastehus
Kertomus Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien rakennusvaiheista ilmestyi vuonna 1860 Finlands allmänna tidning -lehdessä, joka on digitoituna Kansalliskirjaston historiallisessa sanomalehtikirjastossa. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Hämeenlinna-kokoelmassa kertomus on eripainoksena.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1860

Huvilauluja Hämehestä
Lauluvihkosen esipuheen ovat allekirjoittaneet tilan mies Kustaa Paturi ja seurakunnan lukkari G. Sileeni Janakkalasta. Tekijät itse kuvailevat runovihkonsa sisältöä seuraavasti: "Tässä wihossa olemme enimmittäin laulaneet Rakkauesta, jossa olemme wähin kuwailleet rakkauen luontoa, ja siinä sivussa tahtoneet näyttää mitkä onnettomat seuraukset rakkaus tuottaa, waromattomuuesta." Huvilaulut saivat aikanaan varsin myönteisen vastaanoton kirjallisissa piireissä. Kokoelman toinen runo Kirwiäiselle (Ilon ääni, ihanainen...) on tullut tunnetuksi myös lauluna, tavallisemmin nimellä Leivolle.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1842

Hollolan alisen kihlakunnan kartta
Geografisk karta öfver Nedre Hollola härad uti Tavastehus län. Hollolan aliseen kihlakuntaan vuonna 1830 perustetussa Hämeen läänissä kuuluivat Hauhon, Lammin, Janakkalan, Vanajan ja Lopen pitäjät, Hämeenlinnan maaseurakunta sekä Tuuloksen, Luopioisten, Hausjärven ja Rengon kappelit.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1843

Kreivi Pietari Brahe totesi jo 1600-luvulla hämäläisten olevan "Suomen jäykintä väestöä", ja samalla kannalla olivat monet myöhemmätkin hämäläisyyden pohtijat. Luettu katkelma F. O. Rapolan Häme-teoksesta sisältää Topeliuksen tunnetun kuvauksen hämäläisistä ja myös ruotsalaisen professorin ja antropologin M. G. Retziuksen ajatuksia ja havaintoja hämäläisten luonteesta ja ulkomuodosta. Lopuksi Rapola itsekin kuvailee hämäläisten ulkoasua ja vaatetusta omana aikanaan 1900-luvun alkuvuosina. Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Antti Paranko.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Rapola, F. O.

Häme, s. 1-118
Kansanvalistusseuran julkaisi vuonna 1908 Suomen maakunnat -sarjansa neljäntenä osana Hämeen maakuntakuvauksen. Maakunta oli tuolloin nykyistä laajempi, ja siihen kuului myös osia nykyisestä Pirkanmaasta, Keski-Suomesta ja Kymenlaaksosta. Teoksen alkuosa käsittelee Hämettä kokonaisuutena, mm. historiaa, luontoa, elinkeinoja ja hämäläistä kansanluonnetta. Loppuosassa kirjoittaja kutsuu lukijan mukaan matkalle Hämeen maakunnan eri osiin. Kierrokselle lähdetään ”maakunnan vanhasta pääpaikasta, Hämeen linnasta, joka pitkät ajat on ollut maakunnan yhteiskunnallisen, henkisen ja taloudellisen elämän keskus”. Häme-teoksen kirjoittaja Frans Oskar Rapola (1862-1910) oli lyseonlehtori, oppi- ja tietokirjojen tekijä ja valtiopäivämies. Sääksmäkeläissyntyinen Rapola oli käynyt koulunsa Hämeenlinnan normaalilyseossa ja valmistuttuaan maisteriksi myös auskultoinut siellä.
Avainsanat:
, , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Rapola, F. O.

Kuvaelmia Suomen maakunnista V : Hämeenmaa
Anton Wilhelm Lindgren (1831–1902) oli hämeenlinnalainen lehtori ja kustantaja, joka toimi mm. sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana. A. W. Lindgren oli myös arkkitehti Armas Lindgrenin isä. Vuosina 1864–1866 julkaistiin sarja kuvaelmia Suomen maakunnista, johon Lindgren kirjoitti Satakuntaa, Hämettä ja Uuttamaata käsittelevät osat. Sarjan viidentenä osana ilmestyneessä kuvaelmassaan Hämeenmaasta Lindgren kuvailee aluksi luonnon kauneudella runsaasti varustetun Hämeen järviä, vuoria ja muita luonnonoloja. Hän selvittelee myös hämäläisen heimon luonteenlaatua, samoin kuin Hämeen historiaa valloitusretkineen. Myös vuodenkierto töineen ja juhlapäivineen sekä hämäläisten muinaisusko tulevat esitellyiksi. Lopuksi Lindgren käsittelee vielä Hämeen paikkakuntia otsikolla Hämeen kunnallinen jako. Hämeenlinnan kaupungissa oli 1860-luvulla mm. "lääni-virasto, gymnasi eli lukio, yli- ja alialkeiskoulu... ynnä posti-konttori, kaksi apoteekia, lasaretti ja ojennushuone".
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1864
Tekijä:
Lindgren, A. W.

9.pdf
Arkkiveisu kertoo, miten Koivuniemen torpan isäntä ja piika murhasivat kuristamalla torpan emännän ja viiden lapsen äidin Tyrvännössä, Haukilan kartanon mailla.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Kangas, J.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2