Selaa aineistoja (yhteensä 18)

Hämeen oloista 1808–1809
Kyösti Ingmanin artikkeli Hämäläis-osakunnan Kaikuja Hämeestä -albumissa käsittelee Suomen sodan aikaisia oloja Hämeessä ja etenkin niitä rasituksia, joita sodasta ja venäläisen armeijan huoltamisesta aiheutui Hämeen asukkaille. Maaliskuusta toukokuuhun 1808 Hämeessä oli melko rauhallista, vaikka muutamia yhteenottoja venäläisten sotilaiden ja asukkaiden välillä sattuikin. Toukokuussa herännyt vastarinta aiheutti kuitenkin varsinkin joissakin Pohjois-Hämeen pitäjissä venäläisten kostotoimina raakojakin väkivaltaisuuksia. Vaikka olot taas syksyn tullen rauhoittuivat, majoitusrasitus oli Ingmanin mukaan lähes sietämätön, samoin laidunrasitus kesällä. Eniten Hämeen talonpoikia rasitti kuitenkin venäläisen sotaväen muonitus ja velvollisuus kuljettaa armeijan muonalähetyksiä aina Kokkolaan asti.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Ingman, Kyösti

Novgorodilaisten retki Hämeeseen v. 1311
Historiantutkija Julius Ailio (1872–1933) käsittelee artikkelissaan Hämeen ja Novgorodin suhteita 1000-luvun alkupuolella. Ailio keskittyy erityisesti novgorodilaisten vuonna 1311 Hämeeseen tekemään hävitys- ja ryöstöretkeen. Häme oli tuohon aikaan jo joutunut Ruotsin vaikutuspiiriin, joten retki oli myös Ruotsia vastaan tähdätty isku. Novgorodilaisen kronikan antamien tietojen pohjalta Ailio päättelee retken tapahtuneen kevättalvella vuonna 1311. Kronikan mukaan novgorodilaiset hävittivät Vanain linnan esilinnan ja piirittivät päälinnaa kolme vuorokautta. Ailion mukaan kronikan Vanain linna tarkoittaa Janakkalan Hakoisten linnaa.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Ailio, Julius

Kuvaelmia Suomen maakunnista V : Hämeenmaa
Anton Wilhelm Lindgren (1831–1902) oli hämeenlinnalainen lehtori ja kustantaja, joka toimi mm. sanomalehti Hämäläisen päätoimittajana. A. W. Lindgren oli myös arkkitehti Armas Lindgrenin isä. Vuosina 1864–1866 julkaistiin sarja kuvaelmia Suomen maakunnista, johon Lindgren kirjoitti Satakuntaa, Hämettä ja Uuttamaata käsittelevät osat. Sarjan viidentenä osana ilmestyneessä kuvaelmassaan Hämeenmaasta Lindgren kuvailee aluksi luonnon kauneudella runsaasti varustetun Hämeen järviä, vuoria ja muita luonnonoloja. Hän selvittelee myös hämäläisen heimon luonteenlaatua, samoin kuin Hämeen historiaa valloitusretkineen. Myös vuodenkierto töineen ja juhlapäivineen sekä hämäläisten muinaisusko tulevat esitellyiksi. Lopuksi Lindgren käsittelee vielä Hämeen paikkakuntia otsikolla Hämeen kunnallinen jako. Hämeenlinnan kaupungissa oli 1860-luvulla mm. "lääni-virasto, gymnasi eli lukio, yli- ja alialkeiskoulu... ynnä posti-konttori, kaksi apoteekia, lasaretti ja ojennushuone".
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1864
Tekijä:
Lindgren, A. W.

Undersökning, om Nyland och Tavastehus län 1
Hyödyn ajan väitöskirjoihin kuuluu myös Hans Henric Johnin (k. 1822) vuonna 1789 laatima kirjoitus, joka käsittelee Uudenmaan ja Hämeen läänin taloudellisia oloja. Myös John teki väitöskirjansa professori Pehr Adrian Gaddin johdolla Turun akatemiassa. Hans Henric John oli Harvialan kartanon vuokraajan poika ja viljeli myöhemmin Kirstulan kartanoa Hattulassa kuolemaansa asti. Väitöskirja alkaa Uudenmaan ja Hämeen läänin sijainnin, maaperän ja vesistöjen esittelyllä. John käsittelee myös mm. alueen ilmastoa, metsävaroja ja maanviljelysoloja. Väitöskirja on Uudenmaan ja Hämeen lääniä käsittelevän väitöskirjasarjan ensimmäinen osa. Toisen osan julkaisi Samuel Gabriel Mellenius ja kolmannen Carl Bergman.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1789
Tekijä:
John, Hans Henric

Hollolan alisen kihlakunnan kartta
Geografisk karta öfver Nedre Hollola härad uti Tavastehus län. Hollolan aliseen kihlakuntaan vuonna 1830 perustetussa Hämeen läänissä kuuluivat Hauhon, Lammin, Janakkalan, Vanajan ja Lopen pitäjät, Hämeenlinnan maaseurakunta sekä Tuuloksen, Luopioisten, Hausjärven ja Rengon kappelit.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1843

Charta öfver Nylands och Tavastehus samt Kymmenegårds län
Vapaaherra Samuel Gustaf Hermelin kustansi Ruotsin maanmittauslaitoksen kartaston Geografiska Kartor öfwer Sverige (1796–1812). Suomalainen Carl Peter Hällström (1774–1836) piirsi Suomen viiden maakunnan kartat vuosina 1798–1799. Kartat on digitoitu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa.
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1799
Tekijä:
Hällström, Peter

Huvilauluja Hämehestä
Lauluvihkosen esipuheen ovat allekirjoittaneet tilan mies Kustaa Paturi ja seurakunnan lukkari G. Sileeni Janakkalasta. Tekijät itse kuvailevat runovihkonsa sisältöä seuraavasti: "Tässä wihossa olemme enimmittäin laulaneet Rakkauesta, jossa olemme wähin kuwailleet rakkauen luontoa, ja siinä sivussa tahtoneet näyttää mitkä onnettomat seuraukset rakkaus tuottaa, waromattomuuesta." Huvilaulut saivat aikanaan varsin myönteisen vastaanoton kirjallisissa piireissä. Kokoelman toinen runo Kirwiäiselle (Ilon ääni, ihanainen...) on tullut tunnetuksi myös lauluna, tavallisemmin nimellä Leivolle.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1842

Om jernvägsbyggnaden emellan Helsingfors och Tavastehus
Kertomus Helsingin ja Hämeenlinnan välisen rautatien rakennusvaiheista ilmestyi vuonna 1860 Finlands allmänna tidning -lehdessä, joka on digitoituna Kansalliskirjaston historiallisessa sanomalehtikirjastossa. Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Hämeenlinna-kokoelmassa kertomus on eripainoksena.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1860

9.pdf
Arkkiveisu kertoo, miten Koivuniemen torpan isäntä ja piika murhasivat kuristamalla torpan emännän ja viiden lapsen äidin Tyrvännössä, Haukilan kartanon mailla.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1900
Tekijä:
Kangas, J.

Suomenmaan kansanpukuja I.  Hämeenmaa
Hämäläisten pukineiden olennaisimmat osat 1800-luvulla olivat valkoinen rohtiminen mekko, patalakki ja pieksut. Kansanpukujen ohella R. W. Ekmanin teos esittelee hämäläisen heimon luonnetta, hämäläisten asumisoloja, rakennuksia ja yleisemminkin kansanelämää sekä tapakulttuuria Hämeessä 1800-luvulla.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1867
Tekijä:
Ekman, R. W.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2