Selaa aineistoja (yhteensä 114)

Vanajan kirkko
Vanajan keskiaikainen kirkko on peräisin 1400-luvulta. Yksilaivainen kivikirkko on Suomen pienimpiä keskiaikaisia kirkkoja. Kuvassa on rakennuksen etelänpuoleinen seinusta asehuoneineen. Kirkkoa on korjattu ja muutettu useita kertoja vuosisatojen aikana. Vanajan kirkon kellotapuli on rakennettu vuonna 1895 arkkitehti Josef Stenbäckin piirustusten mukaan. Tapulin alaosa on harmaata graniittia ja yläosa on rapattu. Kellot ovat peräisin vanhemman puurakenteisen tapulin ajalta, vanhempi pikkukello vuodelta 1745 ja uudempi isokello vuodelta 1847. Vanajan vanha hautausmaa ympäröi kirkkorakennusta. Etelänpuoleinen seinänvierusta oli aikoinaan halutuimpia hautapaikkoja. Sinne haudattiin pitäjän arvohenkilöitä. Vanajan uusi hautausmaa vihittiin käyttöön 5. 10.1930.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Laurila, Usko

Vanajan kirkko
Vanajan keskiaikainen harmaakivikirkko on peräisin 1400-luvulta. Samalla paikalla on sijainnut kirkkorakennus luultavasti jo 1200-luvulla, vaikka asiakirjoissa Vanajan kirkko mainitaankin ensimmäisen kerran vasta vuonna 1329. Postikorttikuvassa on kirkkorakennus kuvattuna sakariston puolelta, pohjoisen suunnalta. Sakaristo on peräisin varhaisemmalta ajalta kuin itse kirkko. Vanajan kirkon erikoisuus on länsipäädyn ulkoinen saarnastuoli. Vasemmalla kuvassa näkyy vuonna 1895 valmistunut arkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema uusgoottilainen kellotapuli. Etualan vanha viljamakasiini on peräisin vuodelta 1858, ja makasiinin rinteessä on vuonna 1930 käyttöön vihitty uusi hautausmaa-alue.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Tuomenojan kansakoulu
Rengon ensimmäiseenkansakouluun, Haapamäen kouluun, oli jo päätetty ottaa apuopettaja, kun kuntakokous päättikin toisen koulun rakentamisesta. Uusi koulu tulisi Ahoisten kylään Kustaa Juppalan Tuomenoja-nimiselle tontille. Tuomenojan koulu saatiinkin nopeasti aikaan ja opettaja K. K. Pelander sai aloitusvuonna 1895 viisikymmentä oppilasta. Kuitenkin vain kolmasosa renkolaislapsista kävi tuolloin koulua. Vuonna 1905 Renko sai jo kolmannen koulun, Nummen koulun. 1920-luvulle tultaessa Rengon kouluista oli saanut päästötodistuksen jo 700 lasta. Haapamäen koulu oli vuoteen 1916 asti toiminut Rengon ainoana kahden opettajan kouluna. Tämän jälkeen myös Tuomenojan kouluun otettiin toinen opettaja. Oppivelvollisuuslain edellyttämä alakoulu sijoitettiin 1920-luvulla Tuomenojan koulun veistosaliin, ja alakoulun opettajalle rakennettiin asunto ullakolle. Koulu kävi kuitenkin pian ahtaaksi, ja koulurakennusta jouduttiin laajentamaan 1930-luvun lopulla. Laajennuspiirustus on vuodelta 1937.…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1937
Tekijä:
Laitinen, U. K.

Tulviva Linnanpuisto
Hämeen linnan ja kaupungin keskustan välinen alue oli vetistä maastoa, joka viime vuosisadan alkupuolella peittyi kevättulvien aikana kokonaan veden alle. Ennen Vanajaveden säännöstelyä vesi saattoi nousta aina Tampereentielle asti. Linnan ja kaupungin välinen alue on suurelta osin täyttömaata. Nykyiset puistoalueet Linnanpuistoon on perustettu vuonna 1968.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Suomenkasarmin miehistörakennus
Suomenkasarmien ensimmäisessä rakennusvaiheessa 1880-luvulla alueelle rakennettiin puisia miehistö- ja asuinrakennuksia suomalaista sotaväkeä varten. Kolme miehistörakennuksista paloi 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Suomalaisen sotaväen lakkauttamisen jälkeen vuonna 1902 alue siirtyi venäläiselle sotaväelle, ja uudessa rakennusvaiheessa palaneet rakennukset korvattiin tiilikasarmeilla. Lisäksi rakennettiin punatiilinen upseerikerho alueen länsilaidalle. Kuvan kasarmirakennus edustaa tätä venäläistä varuskunta-arkkitehtuuria 1910-luvulta. Se sijaitsee edelleen laajan piha-alueen laidalla.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930

Suomalainen kirjakauppa
Vuonna 1908 perustettu Hämeenlinnan suomalainen kirjakauppa toimi Kansallisosakepankin talossa torin varrella vuodesta 1915 lähtien. Tässä talossa liike oli edelleen 1930-luvulla, kun nämä sisäkuvat otettiin. Kirjoja on runsaasti esillä, uutuuksina mainostetaan mm. Aarno Karimon historiasarjaa Kumpujen yöstä, viisiosaista Eläinten maailmaa sekä Iso tietosanakirja -sarjaa. Kirjakaupan seinällä olevista kirjailijakuvista on tunnistettavissa mm. Hämeenlinnassa syntynyt ja kasvanut "kotien kirjailija" ja "painosten herratar" Hilja Haahti.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1932

Satamakonttori laivarannassa
Hämeenlinnan sisävesiliikenteen satama sijaitsi 1900-luvun alkupuolella samalla paikalla kuin nykyäänkin eli keskustan itäreunassa, Birger Jaarlin kadun ja Hallituskadun alkupäässä. Arkkitehti Armas Rankka suunnitteli laivarantaan satamakonttorin vuonna 1911. Rakennuksen päissä oli pienet kojut, joista toinen oli varsinainen konttori, toinen virvokekioski eli vesimyymälä. Kojujen katoilla oli koristeina pienet tornit. Ovet olivat rakennuksen päädyissä, ja kojujen sivuseinissä oli soikeat ikkunat. Kojuja yhdisti avoin, katettu tavarasuoja. Suojan molemmilla sivuilla oli kuusi pylvästä, joiden väliin muodostui kaariaukkoja.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Saksalaisten sotilaiden hautamuistomerkki
Kansalaissodan taisteluissa kuoli Hämeenlinnan alueella 62 saksalaista. Heidät haudattiin 2.5.1918 Tähtipuistoon eli nykyiseen Sibeliuksenpuistoon. Kuvanveistäjät Urho Heinänen ja Wila Martin suunnittelivat Hämeenlinnan suojeluskunnan aloitteesta hautamuistomerkin, joka pystytettiin puistoon saksalaisten sotilaiden haudalle 26.4.1921. Muistomerkissä on saksaksi ja suomeksi teksti: "Suomen vapauden puolesta 1918 kaatuneille saksalaisille sotureille kiitollinen Hämeenlinna." Vuonna 1962 hauta ja hautamuistomerkki siirrettiin vanhalle hautausmaalle, kun puistoon pystytettiin Jean Sibeliuksen patsas. Vaikka kaikki viralliset tahot puolsivat haudan siirtoa, se herätti kuitenkin paljon keskustelua ja paheksuntaakin.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Suomen valokuva - Kaarlo Lindberg

Saaristen koulu
Hämeenlinnan kaupungin ensimmäinen varsinainen kansakoulurakennus valmistui Saaristenkadun ja Lukiokadun kulmaan vuonna 1881. Kun koulu tarvitsi pian lisää tilaa, viereisellä tontilla sijainnut Florinin talo purettiin ja koululle tehtiin yksikerroksinen lisärakennus vuonna 1884. Molemmat koulutalot ovat arkkitehti Alfred Caweenin suunnitelmia nikkarityylisiä puurakennuksia. Vuonna 1884 valmistuneeseen uuteen rakennukseen sijoitettiin viisi luokkaa, voimistelusali ja työväen lukusali.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku

Ritarimaja
Ritarimaja, josta on käytetty myös nimityksiä Kavaljeerirakennus, Kavaljeerisiipi ja huvila, rakennettiin eversti Hugo Standertskjöldin aikana, vuonna 1890. Rakennuksen kahdeksaan vierashuoneeseen majoitettiin Karlbergin kartanon vieraita. Kavaljeerirakennuksen suunnitteli arkkitehti Waldemar Aspelin, joka oli suunnitellut myös Karlbergin kartanon päärakennuksen muutos- ja laajennustyöt. Kavaljeerirakennuksella on ollut monenlaista käyttöä everstin aikojen jälkeen. Nykyään siinä on Aulangon hotellin juhlatiloja.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1930-luku
Tekijä:
Suomen valokuva - Kaarlo Lindberg
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2