Selaa aineistoja (yhteensä 3)

Kansalaissodan loppuvaiheessa Hämeenlinnan vuonna 1862 rakennettu asemarakennus paloi pahoin ammusvaunun räjähtäessä kaupungin valtauksen yhteydessä 26.4.1918. Saksalaisten joukkojen ampuma tykistökranaatti osui ratapihalla seisseeseen punaisten ammusjunaan, joka räjähtäessään sytytti asemarakennuksen tuleen. Myös monta aseman takana sijainnutta asuinrakennusta syttyi palamaan ja tuhoutui, mm. Höglundin rautatievirkamiesveljesten omistama talo.

Kansalaissodan loppuvaiheessa Hämeenlinnan vanha asemarakennus paloi pahoin ammusvaunun räjähtäessä kaupungin valtauksen yhteydessä 26.4.1918. Rakennus vaurioitui korjauskelvottomaksi. Pari seuraavaa vuotta käytettiin väliaikaisena asemana puista parakkirakennusta, joka sijaitsi vahingoittuneen aseman eteläpuolella. Uusi asema palaneen tilalle valmistui vuonna 1921 arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan.

Tyrvännön kuntakokous katsoi 18. syyskuuta 1917 "yksimielisesti suotavaksi ja toivottavaksikin suojeluskunnan perustamisen kunnan alueelle". Lokakuussa Lepaan puutarhaopistolaisten keskuudessa alettiin pitää harjoituksia pomologi Olavi Collanin ja puutarhuri Jussi Ritarin johdolla, ja joulukuussa tyrväntöläiset tekivät päätöksen suojeluskunnan perustamisesta. Kansalaissotaan osallistui 24 Tyrvännön suojeluskuntalaista. He muodostivat myös kantajoukon, kun järjestetty suojeluskuntatoiminta alkoi sodan jälkeen. Alkuaikoina jäseniä oli 40–50, myöhemmin 70–80. Tyrvännön suojeluskunta kuului alkuvaiheessa ratsujoukkueena Hauhon ja Luopioisten alueeseen, myöhemmin polkupyöräjoukkueena Hattulan ja Kalvolan alueeseen. Tyrvännön suojeluskunnan ensimmäinen paikallispäällikkö oli Jussi Ritari. Häntä seurasivat August Koski, Otto Reijonen ja Aatto Mattila. Toiminnan päätavoite oli maanpuolustustahdon ja isänmaallisen hengen lujittaminen, mutta myös sotilastaitojen ja urheilukunnon kehittäminen.…