Selaa aineistoja (yhteensä 93)

Wetterhoffin työkoulu
Fredrika Wetterhoff osti vuonna 1893 työkouluaan varten oman rakennuksen Vanajaveden rannasta silloisen Panimokadun varrelta. Rakennusta korotettiin kahteen otteeseen 1920-luvulla. Postikortissa on kuvattuna rakennus Palokunnankadulta lännestä päin ennen vuonna 1922 tehtyä itäpäädyn korotusta. Koko rakennus korjattiin kolmikerroksiseksi vuonna 1929. Vasemmalla kuvassa näkyy Ruotsalaisen yhteiskoulun seinää.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1921

Tuulos - Toivaala
Toivaalan kylä sijaitsee Tuuloksessa Suolijärven itäpuolella. Ensimaininta Toivaalasta vanhoissa asiakirjoissa on vuodelta 1433. Toivaalan keskiaikainen kylätontti sijaitsee Eerolan tilan mailla. Postikorttikuvassa 1900-luvun alun Toivaalan kylä on kuvattuna Suolijärven toiselta rannalta, Sairialan kylän puolelta. Toivaalan kylätien varrella on näihinkin päiviin säilynyt tiivis ryhmäkylä, jonka muodostaa 1700-luvulla kolmeksi eri tilaksi jaettu Eerolan tila. Toivaalan kylästä Eerolan talosta olivat kotoisin kunnallisneuvos ja kansanedustaja Albert Eerola (1874–1950) ja hänen veljensä agronomi ja kirjailija Eero Eerola (1884–1939). Naapuritilat ovat Iso-Eerola (Alhainen) ja Setälä-Eerola. Oikeassa ylänurkassa näkyy Rapoon tilan päärakennus. Rapoon isäntäparina 1900-luvun alussa olivat Kustaa ja Maria Rapoo. Kustaa Rapoo sai surmansa tupaan ammutusta luodista kansalaissodan aikana, minkä jälkeen tilaa ryhtyi hoitamaan Hilja-tytär miehensä Mikko Kaloisen kanssa. Rapooseen valmistui…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1916

Tuulos - Sairijalan joki
Suolijärven pohjoispäästä lähtevä Sairialanjoki kulkee läpi Sairialan, Tuuloksen vanhan, keskiaikaisen kyläkeskuksen. Tuuloslampien, Kylänjoen, Leheen ja Kopsjoen kautta vesireitti jatkuu Pyhäjärveen. Sairialan kylä on Tuuloksen vanhinta asutusseutua, samoin kuin naapurikylät Toivaala ja Juttila. Kylän ohi kulki vanha maantie, joka yhtyi Syrjäntakana Yliseen Viipurintiehen. Sairialan kylässä on Tuuloksen keskiaikainen harmaakivikirkko, joka on omistettu Pyhälle Birgitalle.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1916

Tuhoutunut asemarakennus 1918
Kansalaissodan loppuvaiheessa Hämeenlinnan vanha asemarakennus paloi pahoin ammusvaunun räjähtäessä kaupungin valtauksen yhteydessä 26.4.1918. Rakennus vaurioitui korjauskelvottomaksi. Pari seuraavaa vuotta käytettiin väliaikaisena asemana puista parakkirakennusta, joka sijaitsi vahingoittuneen aseman eteläpuolella. Uusi asema palaneen tilalle valmistui vuonna 1921 arkkitehti Thure Hellströmin piirustusten mukaan.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1918

Toripuiston paviljongit 1911
Arkkitehti Armas Lindgrenin torisuunnitelmassa torin ylälaidassa, kirkon edessä oli korotettu terassi. Se oli kiviaidoin ja pilarein erotettu puisto. Toripuiston erotti kirkosta katu, joka kaartui kirkon edessä loivasti torin suuntaan. Puiston keskellä oli suihkulähde ja sen reunoilla Lindgrenin piirtämät paviljonkirakennukset. Torin puolelle tuli kivimaljojen ympäröimä portaikko. Barokin puistoarkkitehtuuri oli tullut uudestaan muotiin Keski-Euroopassa, ja Lindgren piirsikin puistosta tyylipuhtaan muotopuiston. Lindgrenin ensimmäisessä suunnitelmassa puiston eteläpäässä oleva kioski oli pienempi kuin pohjoispään kioski. Kioskipiirustukset ja torisuunnitelma hyväksyttiin, kunhan arkkitehti toimisi yhteistyössä puistovaliokunnan kanssa mahdollisten muutosten toteuttamiseksi. Suunnitelmaan tulikin muutoksia. Kioskit muutettiin samankokoisiksi ja suorakaiteen muotoisiksi. Niistä piti nyt tulla kahdentoista pylvään reunustamia paviljonkeja, joiden suorakulmaisia kattoja koristaisisvat…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Lindgren, Armas

Torin pohjoislaita
Torin pohjoislaitaa hallitseva empiretyylinen lääninhallituksen rakennus sai uudet naapurit 1910-luvun aikana. Kirjakauppias Enok Rytkönen rakennutti lääninhallituksen itäpuolelle kirjakauppansa vuonna 1910 Armas Lindgrenin suunnitelman mukaan. Lääninhallituksen länsipuolelle kohosi pari vuotta myöhemmin Walter Thomén suunnittelema kaksikerroksinen pankkitalo. Talon toisessa päässä oli Suomen yhdyspankki (vuodesta 1919 Pohjoismaiden yhdyspankki) ja toista päätä hallitsi Suomen pankki. Pankkien välissä on N. Örlundin kellokauppa Otava.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1914

Torikauppaa kauppatorilla 1910-luvulla
Jokapäiväistä torikauppaa käytiin vanhastaan Hämeenlinnan kauppatorilla, jota kutsuttiin myös nimellä Iso tori. Myyntikojut olivat torin alalaidassa. Myytävää tuotiin torille myös käsirattailla, joiden paikka taas oli torin ylälaidassa. Maalaiset tulivat torille hevosineen ja rattaineen, ja myynti tapahtui suoraan rattailta. Myytävänä heillä oli lihaa, kalaa ja maataloustuotteita. Torilla myytiin myös vaatetavaraa ja kaikenlaista pientä rihkamaa. Rantatorilla oli lisäksi kaupan halkoja ja heiniä. Torikaupan siirtämistä kokonaan Rantatorille pohdittiin Hämeenlinnassa 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, mutta valtuusto päätti kuitenkin säilyttää torikaupan Isolla torilla, jonne maalaiset olivat tottuneet ajamaan kuormineen ja joka soveltui maaperänsä puolesta paremmin elintarvikkeiden kauppapaikaksi. Toripuiston rakentamisen ja torin kiveämisen ajan 1910-luvun alussa torikauppaa käytiin kuitenkin Rantatorilla.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1913–1918
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Tori ja toripuisto 1908
Hämeenlinnassa syntyneeltä arkkitehti Armas Lindgreniltä tilattiin suunnitelma torialueen kohentamiseksi ja torikaupan uudelleenjärjestämiseksi. Vuoteen 1908 ajoittuvassa suunnitelmassa arkkitehti otti huomioon torin laidalla sijaitsevat kolme merkittävää, klassismin eri vaiheita edustavaa julkista rakennusta: kirkon, raatihuoneen ja lääninhallituksen talon. Suunnitelman lähtökohdaksi Lindgren valitsi kirkon. Hän jakoi torin kahdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Ylätori kirkkoineen toimi puistona ja edustusaukiona ja alatori kauppakojuineen arkisena kauppapaikkana.
Lindgren suunnitteli puistoalueen muotopuistoksi, joka oli erotettu kiviaidoin ja pilarein koristeelliseksi kokonaisuudeksi istutuksineen, nurmikenttineen ja hiekkakäytävineen. Toripuiston erotti kirkosta katu, joka kirkon edessä kaartui loivasti torin suuntaan. Puiston keskelle oli sijoitettu suihkulähde, ja sen reunoilla on Lindgrenin piirtämät paviljonkirakennukset, etelän puolella pienempi ja pohjoispäässä…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1908
Tekijä:
Lindgren, Armas

Sommarturer i Finland
Turistföreningen i Finland julkaisi vuonna 1915 matkaoppaan, joka sisältää seitsemän reittiehdotusta Suomessa matkaileville. Reitteihin 5 ja 6 sisältyy käynti myös Hämeenlinnan kaupungissa, jossa kehotetaan tutustumaan erityisesti Kaupunginpuistoon ja Aulankoon.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1915

Satamakonttori laivarannassa
Hämeenlinnan laivaranta, sisävesiliikenteen satama, sijaitsi keskustan itäreunassa Birger Jaarlin kadun ja Hallituskadun alkupäässä. Arkkitehti Armas Rankka suunnitteli laivarantaan satamakonttorin vuonna 1911. Rakennuksen päissä oli pienet kojut, joista toinen oli varsinainen konttori, toinen virvokekioski eli vesimyymälä. Kojujen katoilla oli koristeina pienet tornit. Ovet olivat rakennuksen päädyissä, ja kojujen sivuseinissä oli soikeat ikkunat. Kojuja yhdisti avoin, katettu tavarasuoja. Suojan molemmilla sivuilla oli kuusi pylvästä, joiden väliin muodostui kaariaukkoja.
Satamakonttorin rakentaminen 1910-luvulla liittyy vaiheeseen, jolloin laivaliikenne oli uudelleen joksikin aikaa vilkastunut Hämeenlinnan satamassa. Höyrylaivaliikenne oli alkanut Vanajavedellä jo 1800-luvun puolivälissä. Kun rautatie Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui vuonna 1862, myös laivaliikenne vilkastui joksikin aikaa, koska jatkoyhteydet hoidettiin vesiteitse. Vanajaveden höyrylaivayhtiön laivat olivat…
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Rankka, Armas
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2