Selaa aineistoja (yhteensä 93)

Aulangon puistoa
Valokuva on otettu Karlbergin vanhan kartanon tornista pohjoiseen päin kohti Hattulaa. Etualalla näkyy osa kartanon pienehköstä edustuspihasta. Rakennuksen tällä puolella piha oli korotettu ja tuettu kivimuurilla tasaiseksi. Kartanorakennukseen rajautui puoliympyrän muotoinen hiekkakenttä, jonka keskellä oli pyöreä kukkaistutus. Hiekkakenttää ympäröivät nurmikkoalueet kukkaistuksineen ja ruukkukasveineen. Ruukuissa kasvatettiin mm. agaveja ja palmuja, jotka viettivät talven kartanon kasvihuoneissa. Pihan pengerryksen reunalta alkoi kartanon talouspiha monine rakennuksineen. Taustalla näkyy Vanajaveden rannan peltomaisemaa ja Mäntykärki, jonne Standertskjöldin aikana istutettiin puukujanteita.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1912
Tekijä:
Brander, Signe

Karlbergin kartanon rantapuisto
Signe Brander kuvasi Karlbergin kartanon rantapuiston yläviistosta varmaankin kartanon itäpäädyn tornista vuonna 1912. Rannassa näkyy kartanon venelaituri ja toisen laiturin päässä sijaitseva uimahuone. Kuvan keskellä olevan ison visakoivun taakse jää kivinen lemmenluola, jonka molemmin puolin polut kaartuvat kohti rantaa. Luolan takana on puinen, hevosenkengän muotoinen penkki. Kuvan taustalla vasemmalla häämöttää Hämeen linnan siluetti. Juna on ilmeisesti juuri ylittänyt vanhan rautatiesillan, joka peittyy osittain savuun.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1912
Tekijä:
Brander, Signe

Kunnallissauna (Koulukatu 5)
Kunnallisen kylpylaitoksen suunnitteli arkkitehti Birger Brunila (1882–1979) ja rakennutti vuonna 1912 yhtiö, jonka suurin osakas oli Hämeenlinnan kaupunki. Kylpylaitoksen aikaan jugend oli jäämässä syrjään ja klassistinen ornamentiikka palaamassa muotiin. Kylpylaitos on säterikattoinen, kaksikerroksinen tiilirakennus. Siinä on kaarevia muotoja räystäissä ja rakennuksen kulmassa, mutta yleisilmeeltään se on klassisen selkeä. Ikkunat ovat pieniruutuiset, mutta kehyksettömät. Rakennukseen liittyy Koulukadun puolella yksikerroksinen siipirakennus. Brunila oli suunnitellut ylä- ja kellarikerrosten tiilipinnat muuta osaa tummemmiksi. Näitä koristerappauksia ei rakennusvaiheessa eikä vielä vuoden 1970 peruskorjauksessakaan varojen puutteessa toteutettu, vaikka talo rapattiinkin. Myös ovien kehykset ja kulmaikkunoiden väli on piirroksessa koristeltu ornamenteilla. Saunan sisäänkäynti oli Linnankadun ja Koulukadun kulmassa. Halvimmat, yleiset saunat olivat länsipään ensimmäisessä kerroksessa.…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910
Tekijä:
Brunila, Birger

Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet, s. 1-104
Hämeenlinnan liike-elämä ja liikkeet alkaa historiallisella katsauksella kaupungin elinkeinoelämään. Historiikin on kirjoittanut Väinö Hämeen-Anttila, ja se ulottuu 1600-luvun vanhan kaupungin ajoista aina 1900-luvun alkupuolelle. Teokseen sisältyvät myös Arvi A. Kariston kirjoittamat Hämeenlinnan kauppayhdistyksen ja Hämeenlinnan käsityöläis- ja tehtailijayhdistyksen lyhyet historiikit. Kaupungin 1910-luvun alun liike- ja teollisuusyritykset esitellään kattavasti otsikolla Hämeenlinnan nykyiset liikkeet. Tässä osiossa luetellaan kaikki Hämeenlinnan huomattavimmat liikkeet, tehtaat, kaupat ja työpajat. Esittelyjä on yli 150 eri liikkeestä, ja useimmista liikerakennuksista on myös pieni valokuva. Teos antaakin monipuolisen kuvan kaupungin elinkeinoelämästä 1910-luvun alussa.
Avainsanat:
, , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1911
Tekijä:
Hämeen-Anttila, Väinö

Hämeenlinna : oppaaksi matkailijoille
Hämeenlinnan vanhimman matkaoppaan toimitti Hämeenlinnan matkailijayhdistys ja kustansi Arvi A. Karisto osakeyhtiö vuonna 1915. Oppaan alkuosa sisältää melko laajan katsauksen Hämeenlinnan kaupungin historiaan. Sen jälkeen esitellään matkailijoille palvelujaan tarjoavat liikkeet ja kaupungin nähtävyydet. Hämeenlinnassa esim. majoituspalveluja tarjosi vuonna 1915 kaksi hotellia ja peräti seitsemän matkustajakotia. Halvimmillaan matkustavainen saattoi yöpyä O. Lahtisen vieraskodissa yhdellä markalla ja kahdellakymmenelläviidellä pennillä, kun taas vaativampi matkailija maksoi Kaupunginhotellin parhaasta huoneesta kahdeksan markkaa.
Oppaan lopuksi esitellään Hämeenlinnasta Kangasalle ulottuva laivareitti, jolla "uudet ajanmukaiset laivat välittävät säännöllistä liikennettä kesäiseen aikaan". Opas jakaa tietoa reitin varrella vastaan tulevista nähtävyyksistä alkaen Hämeenlinnan puistoista ja päätyen Kangasalan harjuille. Hugo Standertskjöldin omistama Karlbergin kartano eli Aulanko…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Hämeenlinnan matkailijayhdistys (toim.)

Vuonna 1915 ilmestyneen Hämeenlinnan matkaoppaan loppuosassa on kuvaus Hämeenlinnasta Kangasalle ulottuvasta laivareitistä, jolla "uudet ajanmukaiset laivat välittävät säännöllistä liikennettä kesäiseen aikaan". Opas jakaa tietoa reitin varrella vastaan tulevista nähtävyyksistä alkaen Hämeenlinnan puistoista ja päätyen Kangasalan harjuille. Hugo Standertskjöldin omistama Karlbergin kartano eli Aulanko mainitaan maankuuluna matkailukohteena, ja myös muut reitin varrella olevat kartanot esitellään tarkasti omistajatietoineen.
Äänitteen on toteuttanut Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX vuonna 2010, lukija Panu Koskinen.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Hämeenlinnan matkailijayhdistys, toimittaja

Hämeenlinnan telefooni-osakeyhtiön nimiluettelo vuonna 1916
Vuonna 1915 ilmestynyt Hämeenlinnan telefooni-osakeyhtiön nimiluettelo sisältää luettelon yhtiön jäsenistä sekä aakkosjärjestyksessä että numerojärjestyksessä. Luettelon ilmestyessä Hämeenlinnan kaupungissa oli käytössä jo 465 puhelinnumeroa. Hämeenlinnan telefooni-keskusasemaan liittyivät Hattulan, Hauhon, Iittalan, Kalvolan, Janakkalan, Lammin, Lopen, Maatialan, Rengon, Toijalan, Tuuloksen, Turengin, Tyrvännön, Urjalan ja Vanajan maaseutukeskusasemat, joiden puhelinnumerot myös ovat luettelossa. Puhelu kaupungista maaseudulle maksoi 5 penniä. Kaupunkien väliset puhelut yhdistettiin "erityisestä interurbana osastosta". Luettelo sisältää myös tiedot näiden interurbana-puheluiden hinnoista sekä runsaasti ohjeita ja sääntöjä puhelimen käytöstä. Puhelimen käyttäjää neuvotaan mm. tulemaan puhelimeen heti soiton kuultuaan ja sovittamaan äänensä vahvuuden linjan pituuden mukaan.
Avainsanat:
, ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Hämeenlinnan telefooni-osakeyhtiö

Kutilan kansakoulu
Sauvolan koulu kärsi 1900-luvun toisella vuosikymmenellä ahtaudesta. Sen sijaan että koulua olisi ruvettu laajentamaan, päätettiin vuonna 1914 perustaa uusi koulupiiri Kutilaan. Kankaisten kartanon omistaja Sigurd Palmroth lahjoitti kunnalle Kutilan kartanon maalta tontin. Kuntakokous otti lahjoituksen vastaan, ja päätti nimetä uuden koulun Kutilan kouluksi. Koulun rakennuspiirustusehdotuksia tekemään valittiin August Jussila, Heikki Kulju, A. Andersson ja Aksel Ingman. Suunnitelman mukaan koulun alaosa rakennettaisiin tiilistä, yläosa ja päädyt laudasta ja katto päreistä. Rakennukseen tuli luokkahuone, veistosali ja asunto miesopettajalle. Ulkorakennuksessa sijaitsivat aitta, navetta, rehulato, puuvaja ja käymälät. Saunarakennus oli erillinen. Kouluylihallitus vahvisti rakennuspiirustukset ja rakentajaksi urakkahuutokaupassa tuli. J. A. Hildén. Koulurakennus valmistui ja koulu aloitti toimintansa syksyllä 1916. Opettajaksi tuli Patakankaalta seudun ja kunnan elämään myöhemmin monin…
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1915
Tekijä:
Jussila, August

Asuinrakennus (Erottajakatu 10)
Hämeenlinnan entisen alakouluseminaarin, nykyisen opettajankoulutuslaitoksen ja vanhan hautausmaan väliin jääviä kortteleita Kaurialassa kutsutaan Alasen kaupunginosaksi. Alasen alue on yhtenäinen 1900-luvun alun puutaloalue, joka on saanut nimensä rakennusmestari V. Fr. Alasen mukaan.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1919
Tekijä:
Kontio, Kalle

Asuinrakennus (Rautatienkatu 66)
Sairion vuokratontin nro 27 rakennuksen on suunnitellut rakennusmestari K. B. Koskinen, joka piirsi suuren osan Hämeenlinnan vuokratonttialueiden rakennuksista 1910- ja 1920-luvuilla. Tontille 27 piirretty rakennus on pohjakaavaltaan ns. nelihuoneplaani, joka oli hyvin tavallinen varattoman väestön asunnoissa. Sairion talossa neliön muotoinen rakennus on jaettu neljään osaan siten, että rakennus koostuu kahdesta huoneen ja keittiön käsittävästä huoneistosta kuisteineen. Ajan puutaloarkkitehtuurille on tyypillistä kolme laudoitusvyöhykettä julkisivussa ja räystäästä ulkoneva frontoni ikkunoineen. Tampereen teknillisessä koulussa opiskellut Kaarlo Botvid Koskinen tuli Hämeenlinnaan vuonna 1911 ja toimi Hämeenlinnan kaupungin rakennusmestarina vuoteen 1925. Koskinen suunnitteli Hämeenlinnan aikanaan erityisesti puisia asuinrakennuksia ja teki muutospiirustuksia vanhoihin rakennuksiin. Persoonallisessa suunnittelutyössään hän yhdisteli usein vapaasti piirteitä eri tyylikausista, esim.…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1912
Tekijä:
Koskinen, K. B.
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2