Selaa aineistoja (yhteensä 93)

IMG_0012.pdf
Hämeenlinnan kirkon ja toriaukion väliin valmistui 1910-luvun alussa Armas Lindgrenin suunnittelema Toripuisto, jonka molempiin päihin rakennettiin avoimet paviljonkirakennukset. Samassa yhteydessä tori kivettiin. Tässä ilmeisesti vuonna 1913 otetussa kuvassa päähuomion vie kuitenkin torin pohjoislaidan koristeellinen valaisinpylväs. Samoja tai ainakin hyvin samanlaisia valaisinpylväitä voi edelleen nähdä Sibeliuksenpuiston käytävien varrella. Keskustan katuvalaistus sähköistettiin vuodesta 1899 alkaen. Ensimmäiset sähkölamput olivat nopeasti kuluvia kaarilamppuja. Jo seuraavalla vuosikymmenellä saatiin kuitenkin Hämeenlinnassakin käyttöön Thomas Alva Edisonin uusi käänteentekevä keksintö, hehkulamppu.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1913

Hämeenlinna
Skogsterin kauppahuone rakennettiin vuosina 1906–1907 Kirkkopuiston viereen Raastuvankadun (nykyisen Raatihuoneenkadun) varrelle. Liiketalonsa pohjoispuolelle Kirkkokadun varrelle Skogster rakennutti perheelleen asuintalon. Tämä jugendtalo tunnetaan nykyään Piparkakkutalon nimellä. Piparkakkutalo on samoin kuin tavaratalokin arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema. Kauempana Raastuvankadun varrella näkyy arkkitehti Armas Lindgrenin suunnittelema rakennusyhtiö Pohjan talo vuodelta 1912, ja sen takana Rauhankadun toisella puolella on Anniskeluyhtiön jugendrakennus vuodelta 1899.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1912
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinna - Hevosuittolaituri
Keinusaaressa, Pinellan puiston rannassa oli sairashuoneen taloudenhoitajan J. F. Lampénin 1800-luvun puolivälissä rakentama hevosuittolaituri Pitkänsillan kupeessa. Suurin osa Pinellan puistosta vuokrattiin 1800-luvun lopulla perustetulle Hämeenlinna verkatehtaalle, jonka alue erotettiin aidalla puistosta. Aidan takana näkyy toinen ns. Pinellan huviloista ja laiturin takana kaupungin pesuhuone. Pinellan huvilat rakennettiin 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä asunnoiksi Verkatehtaan johtajille.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinna - Apteekki
Hämeenlinnan vanhaan kaupunkiin perustettiin koko maan ensimmäinen sisämaan apteekki jo vuonna 1753. Uudessa kaupungissa apteekin talo oli torin etelälaidalla. Rakennus tuhoutui Hämeenlinnan palossa ja rakennettiin uudelleen samalle paikalle. Vuonna 1880 Hämeenlinnan I apteekki muutti kuitenkin Läntisen Linnankadun ja Residenssikadun kulmaan torin luoteiskulmalle. Apteekkioikeudet siirtyivät vuonna 1899 apteekkari Alfr. Ölanderille, ja 1900-luvun alkupuolella I apteekki tunnettiinkin paremmin Ölanderin apteekkina. Apteekkitalo purettiin 1960-luvun alussa, mutta apteekki jatkoi toimintaansa vielä pitkään samalla paikalla uudessa liikerakennuksessa. Hämeenlinnan vanhimman apteekin toiminta jatkuu edelleen torin laidalla Tori-Apteekin nimellä.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Aulangon torni
Eversti Standertskjöld rakennutti Aulangonvuoren laelle vanhan muinaislinnan paikalle 33 metriä korkean graniittisen näkötornin. Arkkitehti Valdemar Aspelinin suunnitteleman tornin rakennustyöt valmistuivat vuonna 1907. Vanha Hämeenlinnan matkaopas kuvailee Aulangon näkötornia näin: "Ensin kiertävät portaat ulkopuolella, ja niiden päätyttyä on koko tornia kiertävä lepotaso. Siitä siirtyvät portaat tornin sisään ja nousevat ne niin lepotasojen katkaisemina ja mukavina tornin huippuun saakka. Sinne saavuttuamme emme kadu sitä vaivaa, joka kiivetessämme on ollut, sillä sieltä avautuva näky korvaa sen moninkerroin. Maassamme on näkötorneja, joista ehkä näkee laajemmalle kuin Aulangolta, mutta niin vaihtelevaa näköalaa ei avaudu mistään."
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Hätilänmäki
Hämeenlinnan höyrysaha aloitti toimintansa 1873. Saha siirtyi 1890-luvulla August Eklöfin haltuun. Sahalla oli Eklöfin aikana parhaimmillaan yli kaksisataa työntekijää, joista osa asui läheisen Sahanmäen asuinkasarmeissa. Sahanmäen rakennuksia näkyy takana vasemmalla metsänreunassa. Hämeenlinnan höyrysahalla oli myös oma sähkölaitos, laivatelakka, kaksi hinaaja-höyrylaivaa, tukinnostokone ja omaa rautatietä. Kuvan taustalla näkyy Hämeenlinnan asemarakennuksen torni. Vanha asemarakennus tuhoutui kansalaissodan loppuvaiheessa vuonna 1918.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1917

Hämeenlinna - Holvi Puiston Kiviraunioissa
Kaupunginpuiston eli Parkin romantiikan aikakautta henkivä kiviraunio rakennettiin 1800-luvun keskivaiheilla osana kuvernööri Otto Carl Rehbinderin puistosuunnitelmaa. Myös rauniolinna rakennettiin vankityövoimalla: "Vuosikausia työskentelivät vangit vierittäen kiviä, joista muodostettiin rantapenger järveä vastaan ja maantien puolelle jykevä kiviaita. Suurimmista järkäleistä, joiden kuljettaminen paikalta olisi ollut hankalaa, hän (Rehbinder) muodosti keinotekoisen linnaraunion, joka on puiston suurin nähtävyys. Sokkeloisena, synkkähamoisena kivirykelmänä näkyy tämä raunio viheriöitsevän luonnon keskellä."
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Kansallis-osakepankki
Torin alakulmasta purettiin empiretyylinen puutalo vuonna 1913, ja sen paikalle rakennettiin Kansallisosakepankin Hämeenlinnan konttori, jonka avajaisia vietettiin 12. huhtikuuta 1915. Arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema punatiilinen pankkitalo edustaa kansallisromanttista tyyliä. Rakennuksen katutasoon tuli pankkihuoneisto ja talon pohjoispäähän lisäksi kaksi muuta liikehuoneistoa. Hyvälle liikepaikalle torin varrelle muutti vuonna 1915 Suomalainen kirjakauppa. Myös Hj. Salon kultasepänliike toimi aluksi uudessa pankkitalossa. Kahdessa ylemmässä kerroksessa oli asunto- ja toimistotiloja. Viereisessä talossa palveli 1910-luvun lopulla L. A. Lönnrotin kello- ja sormuskaupan päämyymälä.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1915

Hämeenlinna - Katu Myllymäessä
Turuntie erottaa Myllymäen ja Kaurialan kaupunginosat toisistaan. 1910-luvun kuva on otettu suunnilleen Torikadun kohdalta kohti kaupungin keskustaa, Turuntietä reunustavat puutalot, ja vasemmalla puolella on tori, jossa aikoinaan pidettiin mm. hevosmarkkinoita. 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen kaavassa torin nimenä on Uusi tori, vuoden 1926 kaavassa käytetään nimeä Kaurialan tori. Akseli Salokannel kuvailee toria ja sen ympäristöä seuraavasti: "Myllymäen tori nykyisen Kaurialan kaupunginosassa rajoittui ... venäläisten puutarhureiden Kurjatkinin ja Strahoffin vihannesmaihin sekä suuriin savikuoppiin. Länsireunamalla oli Kurjatkinin korkealla kivijalalla seisova uudenpuoleinen talo. Aukeaman itäiseen laitaan rakensi Sauna-Limperi tiilistä saunan." Entisen torin paikalla on nykyään Kaurialanpuisto, josta käytetään myös nimeä Cinemanpuisto.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku

Hämeenlinna - Keinusaari
Vanajaveden jäältä otetussa talvisessa kuvassa järven keskustan puoleisella rannalla näkyy vuonna 1902 valmistunut oluttehtailija Schmausserin jugendhuvila. Huvilan arkkitehteinä olivat C. A. Caween ja H. R. Helin. Järven yli johtaa vuonna 1909 rakennettu kaarisilta, ja toisella rannalla näkyvät Hämeenlinnan lääninsairaalan 1840-luvulla valmistuneet rakennukset, kruununjyvästö vuodelta 1938 sekä ns. Pinellan huvilat 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneneltä.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1910-luku
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2