Selaa aineistoja (yhteensä 99)

Telefooni luettelo Hämeenlinnan kaupungista ja sen ympäristöstä
Vuonna 1902 yli kahdella sadalla hämeenlinnalaisella yksityishenkilöllä, liikkeellä ja virastolla oli puhelin käytössään. Hämeenlinnan puhelinnumeroiden lisäksi luetteloon sisältyvät Hattulan, Hauhon, Iittalan, Lammin, Leppäkosken, Maatialan, Rengon, Tyrvännön, Toijalan, Tuuloksen, Luopioisten ja Urjalan keskusasemiin liitetyt puhelinnumerot.
Avainsanat:
, , , , , , , , , , , , ,
Julkaisuaika:
1902

Myllymäen asemakartta
Myllymäen asemakartassa ei ole merkintöjä piirtäjästä eikä ajasta. Se on kuitenkin luultavasti tehty 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Pieni osa Myllymäkeä oli asemakaavoitettu jo vuoden 1872 asemakaavassa. Vuonna 1900 Myllymäen vuokratonteille laadittiin ns. valtuuston epävirallinen kaava, jonka tarkoituksena oli jotenkin säännöstellä villiä rakentamista. Digitoitu kartta muistuttaa paljon J. O. Nylundin v. 1903 piirtämää karttaa, joka kuvasi Myllymäkeä ennen uusien tonttien järjestämistä. Suuri osa tonteista on vielä rakentamattomia eli niitty- ja peltotontteja. Tonttijako oli valtuuston kaavan mukainen ruutukaava, jota rikkovat vain kivilouhimolle varattu alue ja muutamat maaston vuoksi viistoon asetetut korttelit Hevoshaankadun (nykyisen Punaportinkadun) pohjoispuolella.
Vuonna 1907 kaupunginvaltuuston tonttivaliokunta teki ehdotuksen uusien vuokratonttien järjestämisestä Ahokadulta (entiseltä Kenttäkadulta) Poltinaholle ja Kankaantaustan kylään vievän maantien (nykyisen…
Avainsanat:
,
Julkaisuaika:
1907

Kiviportaat Aulangonvuorelle
Eversti Hugo Standertskjöld rakennutti Aulangonvuorelle 33 metriä korkean näkötornin vuosina 1906–1907. Jyrkkään rinteeseen tornin juurelta alas Karhuluolalle rakennettiin mutkittelevat graniittiset portaat, joissa on 322 askelmaa. Pudotusta tälle matkalle kertyy n. 80 metriä.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
aikaisintaan 1907

Hämeenlinna, Lääninhallitus
Hämeen lääninhallituksen empiretyylinen kivirakennus Hämeenlinnan torin pohjoislaidalla kuuluu sekä rakennus- että kulttuurihistoriallisesti Hämeenlinnan arvokkaimpiin rakennuksiin. Arkkitehti C. L. Engelin suunnittelema kolmikerroksinen hallintorakennus otettiin käyttöön vuonna 1837. Päärakennukseen lisättiin siipiosa maanmittauskonttoria varten 1840-luvulla. Vuonna 1898 tehtiin lääninarkkitehti Caweenin suunnitelmien mukaan laajennuksia ja muutoksia mm. sisäänkäynneissä. Lääninhallituksen viereissä matalassa puutalossa oli mm. kultaseppä Miettisen liiketila. Tämä talo purettiin vuonna 1912.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900–1909

Hämeenlinna - Hämeen linna
Hämeen linna on kuvattu tähän 1900-luvun alun postikorttiin suurin piirtein nykyisen kirjaston rannasta. Linnan vasemmalla puolella näkyy arkkitehti L. I. Lindqvistin suunnittelema vankilarakennus, johon sijoittui aluksi Hämeenlinnan kuritushuone. Tämä vuonna 1871 valmistunut rakennus oli Suomen ensimmäinen sellivankila. Postikortti on lähetetty Pälkäneeltä vuonna 1905.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1904-1905

Karlberg
Hugo Standertskjöld rakennutti Karlbergin kartanon päärakennuksen uudestaan barokkityyliin vuonna 1890. Arkkitehti Waldemar Aspelin käytti hyväkseen vanhan rakennuksen runkoa ja säilytti sen kaksikerroksisen keskiosan. Ristipäädyn muoto korvattiin kuitenkin neljään suuntaan kaltevalla, kaarevalla katolla. Rakennusta myös pidennettiin molemmista päistä, ja länsipäähän rakennettiin vielä kahdeksankulmainen torni. Kartanossa oli keittiötilojen lisäksi viisitoista huonetta, joista yksitoista alakerrassa ja neljä yläkerrassa. Sisätilojen runsas koristeellisuus jatkui rakennuksen ulkopuolella, niin julkisivuissa kuin puiston kukkaistutuksissakin. Kartanon hyvinhoidetulla pihalla ja sitä ympäröivässä puistossa kasvoi kesäisin mm. kaktuksia ja palmuja, jotka vietiin talveksi suojaan kartanon kasvihuoneisiin. Karlbergin päärakennus paloi vuonna 1928, jolloin Aulanko oli jo myyty Hämeenlinnan kaupungille.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Hämeenlinna - Pitkäsilta
Vanajaveden yli Keinusaaresta keskustaan vei vielä 1900-luvun alkuvuosina puinen Pitkäsilta. Vanha silta oli valmistunut vuonna 1878 ja sillan kupeessa Pinellan rannassa näkyvä hevosuittolaituri 1850-luvulla. Sillan tuleva purku on jo kortin kirjoittajalla tiedossa: "...et sinä tule sitä näkeen enää tän laisena, sitä vastoin oikeen komeena ja paljo isompana ...", hän kirjoittaa. Vanha silta korvattiin uudella rautaisella kaarisillalla vuonna 1909.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1909

Turengin asema
Turengin asema Janakkalassa on yksi vuonna 1862 avatun Helsinki–Hämeenlinna-rataosuuden alkuperäisistä asemarakennuksista. Lääninarkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnittelemassa puisessa asemarakennuksessa oli kolme odotushuonetta, kaksi pakaasihuonetta ja kaksi postihuonetta. Yläkerrassa oli asemapäällikön asunto. Asemarakennuksessa oli lisäksi etelän puolella kellotorni, joka on myöhemmin purettu. Muuten rakennus on lähes alkuperäisessä asussaan. Myös alkuperäinen laiturikatos on säilynyt. Nykyisin Turengin vanhassa asemarakennuksessa toimii ravintola.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1910

Venäläisen sotilaskirkon kellojen nosto kirkontorniin keväällä 1900
Ortodoksinen Pyhän Aleksanteri Nevskin sotilaskirkko valmistui vuonna 1900 Pikkutorille kaupungin keskustan länsireunalle. Kirkkoa varten tilattiin kymmenen kelloa Pietarista. Kellot valettiin enimmäkseen kuparista, jota saatiin armeijan käytöstä poistetusta metalliromusta. Kellojen pinnat koristettiin ornamenteilla, ikoneilla ja psalmien säkeillä. Kelloihin merkittiin myös valimon nimi ja kellon paino. Kirkonkellojen siunaus ja nosto kellotorniin tapahtui keväällä 1900, ja kirkkorakennus vihittiin käyttöön 22. lokakuuta samana vuonna. Itsenäistymisen jälkeen rakennus jäi valtion haltuun. Yhtenä vaihtoehtona oli kirkon muuttaminen luterilaiseksi varuskuntakirkoksi, mutta lopulta vuonna 1924 täydellisesti muuttuneessa rakennuksessa avattiin Hämeenlinnan kaupunginkirjasto. Vuosina 1922–1923 valtio myi ja luovutti ortodoksisen kirkon kelloja mm. Vesilahden, Tyrvään, Sundin ja Tervon luterilaisille seurakunnille.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900

Wetterhoffin työkoulu vuosisadan vaihteessa
Fredrika Wetterhoff perusti vuonna 1885 Hämeenlinnaan nuorille tytöille tarkoitetun käsityökoulun. Aluksi koulu toimi Hämeenlinnan rouvasväenyhdistyksen vuokralaisena, sen jälkeen mm. laamanni Wetterhoffin talossa Pikkutorin varrella. Työkoulua varten vuokrattiin vuonna 1890 silloisen Panimokadun varrelta Vanajaveden rannalta 1860-luvulla rakennettu kaksikerroksinen tiilitalo. Kolme vuotta myöhemmin Fredrika Wetterhoff osti tämän talon koulun pysyväksi toimipaikaksi. Hän korjautti rakennusta uuteen tarkoitukseen sopivaksi. Sinne sijoitettiin kutomo- ja luokkahuoneiden lisäksi johtajan asunto, oppilasasuntoja, värjäämö- ja pesuhuoneet, puusepän työpaja ja myymälä. Kuvassa talo on vielä alkuperäisessä asussaan kaksikerroksisena, 1920-luvulla se korotettiin kolmikerroksiseksi. Kuvassa vasemmalla on hattupäinen johtajatar Fredrika Wetterhoff itse (k. 1905), pihalla ja parvekkeella on koulun oppilaita.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2