Selaa aineistoja (yhteensä 99)

Evo - Rautjärvien välinen joki
Ylinen, Keskinen ja Alinen Rautjärvi sijaitsevat Lammilla nykyisellä Evon luonnonsuojelualueella noin 14,5 kilometrin päästä Lammin taajamasta pohjoiseen. Järvistä on käytetty myös nimityksiä Ylimmäinen, Keskimmäinen ja Alimmainen Rautjärvi. Alinen Rautjärvi on näistä pinta-alaltaan suurin, noin 49 ha ja sen rantaviivan pituus on 3,8 km. Aliseen Rautjärveen laskee Ylisen Rautjärven ja Keskisen Rautjärven kautta Saukonoja koillisesta ja Luutajoki pohjoisesta. Järvien väliselle kannakselle perustettiin 1850-luvulla Evon metsäopisto, ja metsäopetuksen perinteitä jatkaa samalla paikalla edelleen Hämeen ammattikorkeakoulun Evon yksikkö.
Avainsanat:
, , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1908
Tekijä:
Rainio, Yrjö E.

Hämeenlinna
Hämeen linna on kuvattu tähän postikorttiin veden yli silloisen Rantapuiston kävelytieltä päin. Rantapuiston ja linnan välillä oli vetisen niityn reunassa kaupungin venevalkama. Linnan vasemmalla puolella näkyy arkkitehti L. I. Lindqvistin suunnittelema vankilarakennus, joka valmistui vuonna 1871 Hämeenlinnan kuritushuoneeksi. 1900-luvun alussa rakennuksessa toimi jo Hämeen lääninvankila.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1904-1905
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Perttulan kasvatuslaitos. Hämeenlinna, Suomi
Hämeen läänin kuvernööri Otto Carl Rehbinder rakennutti Perttulan huvilan Vanajan Miemalan kylään vuonna 1860. Rakennuksen suunnittelija oli lääninarkkitehti C. A. Edelfelt. Emma ja Edwin Hedman ostivat Perttulan tilan vuonna 1891 ja siirsivät perustamansa "tylsämielisten lasten kasvatus- ja opetuslaitoksen" Perttulaan. Hedmanien laitos oli maan ensimmäisen suomenkielinen kehitysvammalaitos. Kasvatuslaitos toimi aluksi Perttulan huvilassa, myöhemmin lähistölle rakennettiin myös muita rakennuksia. Perttulan tila ja oppilaitos siirtyivät valtion omistukseen vuonna 1909. Laitoksen nimi ja organisaatio vaihtuivat monta kertaa, kunnes vuonna 2009 silloinen Perttulan erityisammattikoulu liitettiin Kiipula-säätiöön. Oppilaitos muutti kokonaan Kiipulaan vuonna 2013. Nykyään Perttulan rakennukset ovat yksityisomistuksessa asuin- ja liiketiloina.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinna - Torin eteläreuna
Hämeenlinnan torin etelälaitaa Raastuvankadun varrella reunustivat 1900-luvun alussa Vainikaisen talo, Kämärin talo, Raatihuone ja Bogdanoffin talo. Raastuvankadun ja Läntisen Linnankadun kulmassa oli vielä empiretyylinen talo, joka purettiin vuonna 1914 Kansallisosakepankin tieltä. Sen vieressä olevassa kauppias G. A. Nybergin kaksikerroksisessa kivitalossa toimi mm. Rytkösen kirja- ja paperikauppa vuoteen 1910 asti. Tämä talo oli arkkitehti Carl Alfred Caweenin piirtämä.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1906
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinna - Läntinen Linnankatu<br />
Nykyinen Sibeliuksenkatu oli vanhalta nimeltään Läntinen Linnankatu. Postikortin kuvassa on 1900-luvun alun näkymä suurin piirtein Sibeliuksenkadun ja Birger Jaarlin kadun kulmauksesta etelään päin kohti toria. Hämeenlinnan ensimmäinen apteekki oli vuonna 1880 muuttanut torin kulmalle. Apteekkari Alfr. Ölander piti apteekkia 1900-luvun alussa matalassa puutalossa Läntisen Linnankadun ja Residenssikadun kulmassa. Torin länsilaidalla oli vuosisadan alussa toinenkin apteekki, jonka omisti V. A. Haglund (vuodesta 1911 Gösta Sewón).
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1907
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinna - Kutomokoulu<br />
Fredrika Wetterhoffin työkoulu on tässä kortissa kuvattuna 1900-luvun alussa Vanajavedeltä päin. Vanajaveden rantaviiva on vielä hyvin lähellä koulun rakennusta. Väliin jää vain kapea piha-alue. Wetterhoffin työkoulu aloitti toimintansa tässä rakennuksessa vuonna 1890 aluksi vuokralaisena. Fredrika Wetterhoff osti talon vuonna 1893 ja kunnosti sen koulukäyttöön sopivaksi. Vuonna 1885 perustetussa työkoulussa opetettiin
aluksi liinavaatteiden ompelua, neulomista, virkkaustöitä,
olkitöitä, puunveistoa ja geometrista piirustusta. 
Kankaankudonnan opetus tuli mukaan ohjelmaan jo 1886. Opettajankoulutuskin alkoi Wetterhoffilla jo varhain. Kudonnanopettajia alettiin kouluttaa vuonna 1890, ja vuonna 1911 alkoi kotiteollisuusopettajien pedagoginen koulutus.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinna
Kauppias Fr. Kiuttu myi huhtikuussa 1888 kauppaliikkeensä G. R. Söderlundille toimittuaan Hämeenlinnassa kauppiaana 20 vuotta. Söderlundin kangaskauppa ja räätälinliike toimi Kasarmikadun ja Hallituskadun kulmatontilla nro 60 olevassa puutalossa 1900-luvun alkuvuosiin asti. Söderlundilla oli tarjolla mm. "jaquettia, capesia, gummi-sadekappoja, trikoita ja doffeleita" eli kaikenlaisia kankaita ja vaatteita sekä miehille että naisille. Söderlundilla myytiin myös mm. lastenvaunuja sekä katto-, seinä- ja jalkalamppuja. Vuodesta 1906 lähtien samalla paikalla toimi Aukusti Laurilan sekatavarakauppa. Söderlundia vastapäätä, Kasarmikadun toisella puolella tarjosi Maija Nyberg ravintola Wäinölässä "huoneita, ruokaa ja virvoitusjuomia matkustavaisille". Ilmeisesti tämä yritys ei ollut pitkäikäinen, mutta se oli toiminnassa ainakin vuonna 1904.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Hämeenlinna - Raittiustalo
Hämeenlinnan raittiusseura rakennutti vuonna 1905 talon silloisen Raastuvankadun, nykyisen Raatihuoneenkadun alkupäähän. Jugendtyylisen raittiusseurantalon suunnitteli arkkitehti Henrik Reinhold Helin. Myös rakennuksen sisätilat ja kalusteet noudattivat samaa jugendtyyliä. Ensimmäisen maailmansodan aikana talo oli sotilassairaalana ja vuonna 1918 punakaartin hallussa. Raittiusseura myi tämän jälkeen ränsistymään päässeen talon varastoksi Arvi A. Karisto osakeyhtiölle. Suojeluyrityksistä huolimatta entinen raittiusseuran talo purettiin kesällä 1982.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1907
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Untelanlahti Lammi
Postikortin tekstissä on painovirhe, sillä kuva on Lammin Untulanlahdelta Ormajärven rannalta. Ormajärvi sijaitsee lähellä Lammin kirkonkylää, sen luoteispuolella. Untulanlahti sijaitsee Untulanniemen takana. Niemessä oli ennen Etholen-suvun 1800-luvun puolella rakennuttama huvila, joka kuului Kivismäen kartanoon. Myöhemmin Untulan alue huviloineen erotettiin kartanosta ja huvila purettiin pois kuljetettavaksi. Kunnan omistukseen Untulan alue tuli vuonna 1951, ja pari vuotta myöhemmin sinne rakennettiin urheilukenttä ja paikallisten urheiluseurojen ylläpitämä tanssilava. Ormajärven–Untulan kulttuurimaisema on nykyään yksi Suomen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1909
Tekijä:
Salo, Kyösti

Lammin kirkonkylä
Lammi on vanhaa maanviljelysseutua kylineen, kartanoineen ja maatiloineen. Kirkonkylä on muodostunut neljän keskiaikaisen kylän - Hakkalan, Niipalan, Tirmulan ja Kirkonkylän - alueelle, maisemarakenteen solmukohtaan, missä Salpausselän reunamuodostuma, harjut ja laaksoalue vesistöineen risteävät. Lammin kirkon ympäristö koki suuren muutoksen vuonna 1918, kun kirkko ja sen läheisyydessä sijainneet rakennukset paloivat kansalaissodan loppuvaiheissa. Tässä kuvassa näkyy kuitenkin vielä paloa edeltänyt kirkon seudun rakennuskanta. Vasemmassa reunassa on Lammin keskiaikainen harmaakivikirkko kellotapuleineen. Kirkon vasemmalla puolella näkyy Iso-Lukkarin tilan rakennuksia, jotka myös tuhoutuivat vuonna 1918. Etualan hautausmaan vieressä oleva vaaleakattoinen rakennus on maalari Kyllösen talo, ja sen takana näkyy Taivalsaaren kauppa. Kaupan ja kellotapulin välissä on Huovilan tilan päärakennus ja sen takana palolta säästynyt rakennus, josta tuli Huovilan päärakennus vuosiksi 1918–1929. Sen…
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1905
Tekijä:
Salo, Kyösti
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2