Selaa aineistoja (yhteensä 99)

Tavastehus år 1710
Ruotsissa painetussa postikortissa on kuva-aiheena Hämeen linna. Kuva on peräisin 1700-luvun alun ruotsalaisesta suurteoksesta Suecia Antiqua et Hodierna. Teos sisältää Erik Dahlbergin piirrosten pohjalta tehtyjä kuparikaiverruskuvia 1600-luvun Ruotsista, myös Suomen puolelta mm. juuri Hämeen linnasta. Vuonna 1639 perustettu Hämeenlinnan kaupunki sijaitsi 1770-luvulle asti linnan pohjoispuolella. Hämeen linna sai nykyisen asunsa 1700-luvun aikana oltuaan isonvihan aikana venäläisten hallinnassa. Sodan jälkeen Hämeen linnasta tehtiin Suomen armeijan päävarikko. Päälinnassa toimi siihen aikaan viljavarasto, ja armeijan käyttöön rakennettiin kruununleipomo. Tornien välisiä siipiosia korotettiin, jolloin etelä- ja itätornit jäivät kattorakennelmien alle. Seuraavat korjaustyöt tehtiin kuningas Kustaa III:n aikana 1770-luvulla, jolloin linnaa alettiin kehittää linnoituksena.Tällöin rakennettiin päävartio, läntinen kehämuurirakennus ja linnan ympärille tehtiin vallit ja vallihaudat.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1911

Evon metsistä
Evon kruununmetsä syntyi isojaon jälkeen 1770-luvulla, kun jakamatta jääneet alueet jäivät kruunun omaisuudeksi. Metsien yhteiskäyttö ja haaskaaminen kuitenkin jatkui edelleen. Vuonna 1851 säädettiin metsälaki ja Evon kruununmetsiinkin lähetettiin metsänvartijoita, joiden asuinpaikoiksi perustettiin kahdeksan kruununmetsätorppaa. Metsälakia laadittaessa huomattiin myös alan koulutuksen puute Suomessa, ja vuonna 1858 Evolle perustettiiinkin metsäopisto Rautjärvien väliselle kannakselle. Myös metsänvartijakoulu tuli Evolle vuonna 1876, ja se jäi edelleen Lammille korkeimman metsäopetuksen siirryttyä Helsinkiin vuonna 1908. Vallitsevia metsätyyppejä Evon alueella ovat tuoreet ja kuivahkot kankaat. 1900-luvun alussa Evon metsät olivat kaskenpolton jäljiltä lehtipuuvaltaisia. Evon metsistä löytyy kaikenlaisia alueita, koskemattomista aarnialueista puistomaisiin metsiköihin asti. Nykyisin Evo on osa Natura 2000 -verkostoa.
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1903

Suomal.-Ruotsal. Kirkko - Hämeenlinna
Hämeenlinnan kustavilaistyylinen kirkko valmistui vuonna 1798. Kirkkorakennus oli alun perin pyörökirkko, jossa oli holvattu kupolikatto. Vanhasta kaupungista 1800-luvun alkuvuosina siirretty kellotapuli tuhoutui Hämeenlinnan palossa 1831, ja nykyisen kellotornin kirkko sai vierelleen vuonna 1837. Vuonna 1892 kirkko muutettiin laajennustöiden yhteydessä perinteiseksi ristikirkoksi ja alttari siirrettiin itäseinustalle. Korjaustöiden yhteydessä kirkko sai vielä lahjoituksena Alexandra Såltinin maalaaman alttaritaulun ja uudet urut. 1900-luvun alun postikortissa ei ole vielä Toripuistoa eikä paviljonkeja, jotka valmistuivat vuonna 1911. Vossikat olivat pirssissä eli odottivat kyydittäviä torin alalaidassa Residenssikadun puolella 1900-luvun alkupuolella. Kyydin saattoi myös tilata soittamalla viereiseen Miettisen kultasepänliikkeeseen.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

W. Sokoloffin herkku- ja hedelmätavarakaupan myyjättäret 1900-luvun alussa
Venäläissyntyinen kauppias Vasili Sokoloff perusti hedelmä-, herkku- ja siirtomaatavaroidenkaupan Hämeenlinnaan vuonna 1897. Sokoloffin kauppaliike sijaitsi Hallituskadulla tontilla nro 56. Rakennus on purettu, mutta nykyään talo olisi suurin piirtein Hallituskatu 11:n kohdalla, Sibeliuksen syntymäkodin naapurissa. Hämeenlinnan liikehakemistossa vuodelta 1911 Sokoloffin kauppaa mainostettiin mm. näin: "Lukemattomia ovat ne eri lajit mitä tälle alalle kuuluu ; tuskinpa voi ajatellakaan nautintotavaraa, jota ei tämän liikkeen harvinaisen monipuoliset varastot tarjoaisi."
Avainsanat:
, , ,
Julkaisuaika:
1900-1909

Raatihuone
Hämeenlinnan raatihuoneen tontti oli hankittu nimenomaan raastuvan rakentamista varten lääninkamreeri Nordenswanilta. Samalla paikalla sijainnut puurakennus toimi raatihuoneena vuosia ennen kuin uusi raatihuone valmistui. Ensimmäinen valtuustoaloite asiasta tehtiin vuonna 1882, peruskivi muurattiin keväällä 1886, ja ensimmäinen istunto uudessa raatihuoneessa pidettiin keväällä 1888. Raatihuoneen vieressä olevan puutalon omisti kauppias A. Bogdanoff, joka toimi myös Hämeenlinnan kansallisosakepankin johtajana. Kansallisosakepankin Hämeenlinnan konttori oli perustettu vuonna 1891, ja se sijaitsi johtajansa omistamassa talossa, Raatihuoneen vieressä. Valokuvan ottaja Evelina Stier perusti valokuvaamon Hämeenlinnaan vuonna 1892.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1892–1907
Tekijä:
Stier, Evelina

Pitkä silta - Hämeenlinna
Vanhin tunnettu silta Vanajaveden yli sijaitsi 1600-luvulla linnan pohjoispuolella, suunnilleen nykyisen rautatiesillan kohdalla. Seuraava silta rakennettiin linnan ja Hätilänniemen välille 1740-luvulla. Ensimmäinen silta nykyiselle siltapaikalle Keinusaaren ja keskikaupungin välille valmistui vuonna 1794, jolloin sillan rakennustyöt olivat kestäneet yli kahdeksan vuotta. Uuden sillan rakentaminen tuli jälleen ajankohtaiseksi 1870-luvulla, ja senaatti tarjosi sillan rakentamista ja ylläpitoa kaupungin tehtäväksi. Kuvassa näkyvä puinen Pitkäsilta, Lääninsillaksikin kutsuttu, valmistui kuitenkin valtion kustannuksella vuonna 1878 ja palveli niin kaupungin kuin lääninkin asukkaita aina vuoteen 1909 asti. Viljamakasiini ja lääninsairaalan rakennukset sillan takana Keinusaaressa ovat arkkitehti C. L Engelin käsialaa ja peräisin 1830- ja 1840-luvuilta.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1904
Tekijä:
Böök, A. Th.

Pikku-Parkki
Kuvernööri Otto Carl Rehbinder perusti Hämeenlinnan kaupunginpuiston eli Parkin 1800-luvun puolivälissä. Viime vuosisadan alun postikortissa näkyy tien reunassa Parkin länsilaidan kiviaitaa. Postikortin on lähettänyt kirjailija Hilja Haahti isäpuolelleen senaattori Yrjö Sakari Yrjö-Koskiselle vuonna 1902.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
Böök, A. Th.

Pikku-Parkki
Kivisellä Pyövelinmäellä tehtiin jo 1840-luvulla kallioiden räjäytystöitä ja maaston tasaamisia, joista kertyi runsaasti kiviä käytettäväksi puiston rakennelmissa. Kiviä käytettiin mm. pitkiin kiviaitoihin, jotka rajasivat puistoa sen länsi- ja luoteispuolella. Kuvassa näkyy puiston länsilaidan kiviaitaa Tampereelle johtavan tien laidassa ns. Pikku-Parkin kohdalla olevassa ylämäessä. Pikku-Parkiksi kutsuttiin Tampereentien länsipuolelle jäävää aluetta, johon jo 1800-luvun lopulla syntyi harvahkoa esikaupunkiasutusta puiston kohdalle. Nykyään alue kuuluu Puistonmäen kaupunginosaan.
Avainsanat:
, , , , ,
Julkaisuaika:
viimeistään 1902
Tekijä:
Böök, A. Th.

Perttulan kasvatuslaitos. Hämeenlinna, Suomi
Hämeen läänin kuvernööri Otto Carl Rehbinder rakennutti Perttulan huvilan Vanajan Miemalan kylään vuonna 1860. Rakennuksen suunnittelija oli lääninarkkitehti C. A. Edelfelt. Emma ja Edwin Hedman ostivat Perttulan tilan vuonna 1891 ja siirsivät perustamansa "tylsämielisten lasten kasvatus- ja opetuslaitoksen" Perttulaan. Hedmanien laitos oli maan ensimmäisen suomenkielinen kehitysvammalaitos. Kasvatuslaitos toimi aluksi Perttulan huvilassa, myöhemmin lähistölle rakennettiin myös muita rakennuksia. Perttulan tila ja oppilaitos siirtyivät valtion omistukseen vuonna 1909. Laitoksen nimi ja organisaatio vaihtuivat monta kertaa, kunnes vuonna 2009 silloinen Perttulan erityisammattikoulu liitettiin Kiipula-säätiöön. Oppilaitos muutti kokonaan Kiipulaan vuonna 2013. Nykyään Perttulan rakennukset ovat yksityisomistuksessa asuin- ja liiketiloina.
Avainsanat:
, , , , , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Tekijä:
Rytkönen, Enok

Oppitunti Hämeenlinnan ruotsalaisessa yhteiskoulussa
Hämeenlinnan ruotsalainen yhteiskoulu, Svenska samskolan i Tavastehus aloitti toimintansa 1.9.1901. Koulu sai alkunsa, kun Eva Savoniuksen tyttökoulu Privata svenska flickskolan i Tavastehus asteittain muutettiin yhteiskouluksi. Ruotsalainen yhteiskoulu toimi Rantatorin varrella puutalossa, jonka paikalla on nykyään Keskustalo. Sieltä koulu muutti Niittykadun ja Linnankadun kulmaan. Yhteiskoulu lakkautettiin vuonna 1928.
Avainsanat:
, , , ,
Julkaisuaika:
1900-1909
Koneluettavat metatiedot

atom, csv, dc-rdf, dcmes-xml, json, omeka-xml, rss2